Muutaman viime vuosikymmenen aikana ihmiskunta on mennyt eteenpäin. Yhteisillä maailmanlaajuisilla sopimuksilla on kielletty niin kemikaalisten ja biologisten aseiden, maamiinojen kuin klusteripommienkin käyttö. Näitä aseita selvästi tuhoisammat ydinaseet ovat silti vielä tärkeä osa tiettyjen armeijoiden sotilasstrategiaa.
Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi julistettiin ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons). Palkinto jaettiin Oslossa 10.12. ICAN on kansainvälinen ydinaseiden kieltämisen puolesta työskentelevä kampanjaverkosto. Siihen kuuluu järjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita eri puolilta maailmaa.
Ydinaseet ovat olleet ainoa ja viimeinen joukkotuhoase, jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Nyt tilanne on muuttunut, kun YK:ssa hyväksyttiin perjantaina 7.7. maailman ensimmäinen ydinasekieltosopimus. Ydinasekieltosopimuksesta käytyyn äänestykseen osallistui 124 maata. 122 äänesti kiellon puolesta, yksi vastaan (Hollanti) ja yksi äänesti tyhjää (Singapore). Itse neuvotteluihin osallistui 129 maata.
Kahdeksan suomalaista osallistui yli seitsemänkymmenen muun rauhanaktivistin kanssa Skotlannin Coulportin aseidenriisuntaleirille 8.-16. heinäkuuta vaatimaan Iso-Britannialta sitoutumista YK:n heinäkuun alussa hyväksymään ydinasekieltosopimukseen. Ydinaseriisunnan sijasta Britannian hallitus
Leirin aikana toteutettiin useita mielenosoituksia Faslanen ydinasetukikohdan läheisyydessä sekä kaksi tukikohtaan johtavan liikenteen pysäyttänyttä blokkausta. Poliisi otti kiinni yhdeksän tiesulkuihin osallistunutta ihmistä, joista kaksi oli suomalaisia.
Ydinaseet ovat ainoa joukkotuhoase, jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella – mutta ei välttämättä pitkään. YK aloitti neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta maaliskuussa 2017. Ensimmäinen luonnos julkaistiin toukokuussa. Neuvottelujen toinen kierros järjestetään 15.6.–7.7. YK:n päämajassa New Yorkissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan on mahdollista, että sopimus saadaan aikaiseksi heinäkuussa.
Kolme suomalaista rauhanaktivistia osallistui tänään Burghfieldin ydinasetehtaan sulkemiseen Englannissa. Suomalaiset ja kaksi englantilaista lukkiutuivat putkien ja lukkojen avulla tehtaan pääportille vievälle tielle. Poliisi on parhaillaan purkamassa blokkausta, joka on ollut paikallaan noin neljä tuntia.
Belgiassa on ollut NATOn ydinasepelotteeseen kuuluvia yhdysvaltalaisia ydinpommeja jo yli 50 vuotta. Ydinasetukikohdan olemassaolo tuli yleisön, median ja poliitikkojen tietoisuuteen vasta vuosituhannen vaihteessa rauhanjärjestöjen kampanjoinnin myötä. Sittemmin niin osavaltion kuin liittovaltionkin parlamentit ovat vaatineet ydinaseiden lähettämistä pois Belgian maaperältä, ja syksyllä 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä belgialaisesta haluaa maansa hankkiutuvan eroon ydinaseista. Ydinaseet eivät kuitenkaan ole lähteneet minnekään.
Lehdistötiedote 15.2.2010 klo 18
Noin 20 suomalaista rauhanaktivistia sulki ydinaselaitoksen pääportin noin seitsemäksi tunniksi Englannissa, Aldermastonissa. Suomalaiset estivät pääsyn portista yhdessä noin 10 ruotsalaisen ja sveitsiläisen rauhanaktivistin kanssa istumalla sen edessä toisiinsa kahliutuneina.
Jan Öberg, 8.5.2009
Lund, Ruotsi
Ydinaseet ovat yksinkertaisesti väärin. Ne uhkaavat ihmiskuntaa. Ne rikkovat pluralismia ja ajatusta julkisen vallan tehtävistä vastaan.
Ainoa, mitä valtamediat luultavasti kertovat ydinaseista, liittyy vaikkapa Pohjois-Koreaan tai Iraniin; ts. vaaraan, että ydinaseet leviävät "vastuuttomiin" valtioihin.
Faslanen ydinasetukikohdan luona Glasgown lähellä Länsi-Skotlannissa käynnistyi lokakuun 2006 alussa Faslane 365 -kampanja. Kampanjan tarkoitus on blokata Britannian ydinsukellusvenelaivaston kotitukikohdan portit väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin mahdollisimman monena päivänä vuoden ajan. Projektin tavoite on painostaa Britannian hallitusta luopumaan ydinaseohjelmastaan.
