Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2022
Hyväksytty kevätliittokouksessa 15.4.2023.
1 Yleistä
1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat vuonna 2022
Vuonna 2022 Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi työtään antimilitaristisena nuorisojärjestönä ja eri aseistakieltäytyjäryhmien etujärjestönä. Liiton edustamia aseistakieltäytyjäryhmiä ovat siviilipalvelusvelvolliset, totaalikieltäytyjät, reservinkieltäytyjät sekä ne henkilöt, jotka identifioituvat aseistakieltäytyjiksi, vaikka heidät olisi vapautettu asevelvollisuudesta tai jätetty sukupuolimerkintänsä vuoksi sen ulkopuolelle.
Toimintavuoden aikana merkittävä ajankohtainen teema liiton toiminnassa oli reagoiminen asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean johtopäätöksiin, jotka julkaistiin marraskuussa 2021. Liitto piti komitean kehittämisehdotuksiin liittyen yhteyttä erityisesti valikoituihin ihmisoikeus-, tasa-arvo ja rauhanjärjestöihin sekä poliittisiin nuorisojärjestöihin. Liiton kannat komitean ehdotuksiin nousivat esiin myös liiton vaikuttamistyössä Siviilipalveluskeskuksen suuntaan ja sosiaalisen median julkaisuissa.
Toisena ajankohtaisena teemana liitto aloitti valmistautumisen vaikuttamiseen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Vaikuttamistyötä tehtiin pääasiassa samojen yhteistyökumppanien suuntaan kuin asevelvollisuuskomitean ehdotuksiin reagoimisessa. Liitto asetti tavoitteekseen, että mahdollisimman moni eduskuntavaaliehdokas tuntisi YK:n ihmisoikeuselinten Suomelle antamat kehotukset korjata aseistakieltäytyjien oikeuksia, ja että toisaalta antimilitaristisen äänestäjän olisi helppoa löytää itselleen sopiva ehdokas.
Kolmas ajankohtainen teema liiton toiminnassa oli järjestön toimijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen parantaminen. Järjestön aktiivit ja työntekijät osallistuivat vuoden aikana aiheeseen liittyviin koulutuksiin. Edellisvuonna uusittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja liiton valtakunnallisten yhdenvertaisuusvastaavien toiminta vakiinnutettiin. Liitto myös järjesti avoimen kyselyn liiton toiminnassa mahdollisesti aiemmin esiintyneiden häirintätapausten kartoittamiseksi ja kehitti palautteenantojärjestelmiä tapahtumiensa yhteydessä mahdollisten häirintätapausten varalta. Toimenpiteet eivät kuitenkaan tuoneet esille häirintätapauksia.
Toimintasuunnitelmaa vuodelle 2022 laadittaessa Aseistakieltäytyjäliitolla ei luonnollisesti ollut tiedossa Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa toimintavuoden aikana. Suomen lähialueella alkanut sota vaikutti merkittävästi liiton toimintaympäristöön, ja toiminnassa korostuivat ennakoitua enemmän Venäjän hyökkäyssodan vastainen antimilitaristinen aktivismi, yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa, solidaarisuustyö Ukrainan aseistakieltäytyjien ja siviiliväestön hyväksi sekä Suomen Nato-jäsenyyden vastustaminen.
Vuonna 2022 purettiin koronapandemiaan liittyneitä kokoontumisrajoituksia ja erityisiä terveysturvallisuuteen liittyneitä varotoimenpiteitä. Tämän myötä liiton toiminnassa järjestettiin merkittävästi kahta edellisvuotta enemmän fyysisiä kokoontumisia, kuten mielenosoituksia ja musiikkitapahtumia. Useita pandemian aikana käyttöönotettuja etäosallistumismahdollisuuksia kuitenkin ylläpidettiin. Esimerkiksi hallituksen kokoukset sekä kevät- ja syysliittokokoukset järjestettiin pääasiassa etäyhteyksin.
1.2 Aseistakieltäytyminen
1.2.1 Siviilipalvelus
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi toimintaansa siviilipalvelusvelvollisten käytännönläheisenä etujärjestönä ja aatteellisena yhteisönä. Liitto tapasi myös vuonna 2022 jokaisen palveluksensa aloittaneen siviilipalvelusvelvollisen koulutusjakson ohjelmaan sisältyvällä esittäytymisluennolla.
Marraskuussa 2021 johtopäätöksensä julkaissut parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea esitti useita muutoksia siviilipalvelusjärjestelmään, ja näiden ehdotusten kritiikki korostui liiton siviilipalvelukseen liittyvässä vaikuttamistyössä myös vuonna 2022. Komitea kertoi kannattavansa siviilipalveluksen kehittämistä valtion tarpeista käsin ja katsoi, että siviilipalvelusjärjestelmä voidaan kiinnittää tiiviimmin kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen.
Aseistakieltäytyjäliitto suhtautuu komitean uudistusehdotuksiin äärimmäisen kriittisesti. Liiton näkökulmasta siviilipalvelusjärjestelmän pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa valtiolle etua kriisivarautumisessa palkattoman työvoimaresurssin kautta, vaan tarjota ihmisoikeussopimusten edellyttämä palvelusvaihtoehto niille, joiden vakaumus estää palveluksen asevelvollisuusarmeijassa. Viime kädessä liitto kannattaa pakollisesta siviilipalveluksesta luopumista kokonaan, mikä onkin myös YK:n ihmisoikeuselinten suosittelema ensisijainen vaihtoehto aseistakieltäytyjille.
Vuonna 2022 liitto toi esille kritiikkiään asevelvollisuuskomitean uudistusehdotuksiin edustajiensa välityksellä Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa, vaikuttamistyössään muihin järjestöihin päin sekä sosiaalisen median viestinnässään. Liiton edustajat tapasivat 11.1. etäyhteydellä Työ- ja elinkeinoministeriön ja Siviilipalveluskeskuksen edustajia palautekeskustelussa parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean siviilipalvelusjaoston toiminnasta. Tämän lisäksi liiton edustajat myös vierailivat 18.3. Siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä keskustelemassa aiheesta.
Liitto jatkoi myös toimintaansa siviilipalveluksesta tiedottamisen parantamiseksi kutsunnoissa. Uutena avauksena liitto aloitti yhteistyön kutsuntaikäisille suunnatun etsivän nuorisotyön Aikalisä-toiminnan kanssa tapaamisella 19.1.2022 sekä tämän jälkeen jatkuneella materiaalien toimittamisella. Liitto sai myös ensimmäistä kertaa edustajansa Aikalisä-toiminnan yhteistyöryhmään. Liiton edustajaksi ryhmään valittiin Teemu Mölsä ja varaedustajaksi Jussi Koiranen.
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa (SPANK) liiton edustajana toimivat huhtikuussa 2022 päättyneellä kaudella Esa Noresvuo ja Samuel Metsänen. Toukokuussa alkaneella uudella toimikaudella liittoa edustivat Teemu Mölsä ja Vili Nurmi. SPANKissa liiton edustajat muun muassa tiedustelivat kutsuntoihin ja asevelvollisuuden kehittämiseen liittyvistä muutoksista ja jatkoivat aseistakieltäytyjien etujen ajamista. Aseistakieltäytyjäliitto painotti vaikuttamistyössään, etteivät kutsuntavelvolliset saa riittävästi tietoa aseettomista palvelusmuodoista kutsuntojen aikana ja että sekä kutsunnat että asevelvollisuus ovat edelleen sekä sukupuolen että vakaumuksen ja mielipiteenvapauden näkökulmasta syrjiviä.
YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määraikaistarkastelu alkoi vuonna 2022. Pitkälti Aseistakieltäytyjäliiton vaikuttamistyön vuoksi neuvoston alaisessa työryhmässä marraskuussa kaikkiaan viisi maata antoi Suomelle siviilipalveluksen kehittämiseen liittyviä suosituksia.
Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne nosti vakaumukseen liittyvät kysymykset entistä ajankohtaisemmaksi useille asevelvollisuusikään tulleille nuorille. Siviilipalvelushakemusten kokonaismäärä oli 2418, missä oli selvää kasvua edellisvuoden 1991:een. Tämä heijastui myös liiton toimintaan siviilipalvelukseen liittyvien yhteydenottojen lisääntymisenä ja jäsenhakemusten määrän kasvuna erityisesti keväällä 2022.
Edellisvuosien tapaan liiton antamassa neuvonnassa siviilipalvelukseen liittyvissä kysymyksissä korostuivat tilanteet, joissa asepalvelustaan suorittamassa olleen henkilön siviilipalvelushakemusta ei oltu suostuttu käsittelemään lain edellyttämällä tavalla viipymättä. Viivyttelytapausten määrä jatkoi kuitenkin vuonna 2022 laskuaan aiemmista huippuvuosista, minkä liitto katsoo johtuvan tarmokkaasta vaikuttamistyöstään ja myös siitä, että sotilashenkilöitä oli joutunut AKL:n toimittaman materiaalin perusteella oikeuden eteen edellisvuonna epäiltynä virkarikoksesta räikeässä siviilipalvelushakemuksen käsittelemättä jättämiseen liittyvässä tapauksessa.
1.2.2 Totaalikieltäytyminen
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2022 tiedottamista totaalikieltäytymisestä viestintäkanavissaan ja välittämällä totaalikieltäytyjien yhteystietoja aiheesta kiinnostuneille toimittajille. Liitto tuki totaalikieltäytyjiä heidän kieltäytymisprosessissaan antamalla neuvontaa, välittämällä kokeneita aseistakieltäytyjien oikeusavustajia näiden oikeudenkäynteihin sekä julkaisemalla totaalikieltäytyjien kieltäytymisilmoituksia
Pitkälti liiton vaikuttamistyön ansiosta YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määraikaistarkastelua valmistelleessa työryhmässä marraskuussa Uruguay ja Panama kehottivat Suomea luopumaan totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista. Lisäksi liitto edisti pitkäaikaista tavoitettaan viedä suomalaisen totaalikieltäytyjän yksilövalitus YK:n ihmisoikeuskomitean käsittelyyn käymällä keskusteluja asiasta kiinnostuneen totaalikieltäytyjän kanssa ja muodostamalla kansainvälisen aseistakieltäytymisoikeuden tuntijoiden ryhmän auttamaan valituksen laatimisessa.
1.2.3 Reservinkieltäytyminen
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2022 tiedottamista reservinkieltäytymisestä verkkosivujensa kautta sekä erillisellä eroa-armeijasta.fi-sivulla. Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne sai monen asepalveluksen suorittaneen pohtimaan vakaumustaan uudelleen ja hakeutumaan armeijan reservistä siviilivarantoon. Reservinkieltäytyjien määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen: Siviilipalveluskeskuksen mukaan vuoden aikana hyväksyttiin kaiken kaikkiaan 3808 hakemusta täydennyspalvelukseen. Luku on moninkertainen edellisen vuoden 435 hakemukseen.
Reservinkieltäytyjien suuri määrä näkyi luonnollisesti myös ajoittaisena ruuhkana liiton neuvonnassa. Vilkkaimpina päivinä keväällä 2022 liittoon otti yhteyttä useita kymmeniä reservinkieltäytyjiä.
Reservinkieltäytyjien yhteydenotot AKL:n neuvontaan koskivat paitsi perustietoa täydennyspalvelushakemuksesta ja täydennyspalveluksen käytännöistä, myös esimerkiksi vapautusta tai kieltäytymistä täydennyspalveluksesta sekä asepalveluksesta aiemmin vapautuksen saaneen ja varareserviin sijoitetun henkilön reservinkieltäytymistä. Liitto kehitti ja lisäsi tiedotusta näistä kysymyksistä ylläpitämillään infosivuilla.
1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen ja muut aseistakieltäytymisen muodot
Vuonna 2022 palveluksesta vapautettujen määrä pysyi korkeana ja asepalveluksen keskeyttäneiden määrä jatkoi kasvuaan edellisestä vuodesta. Vuoden ensimmäisen saapumiserän keskeyttämisprosentti oli erityisen suuri, mikä näkyi sekä julkisuudessa että AKL:n neuvonnassa. Suuri osa keskeyttäneistä sai vapautuksen terveydellisistä syistä.
Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi aiempien vuosien tapaan neuvontaa ihmisille, jotka hakivat vapautusta ase- tai siviilipalveluksesta terveydellisten syiden tai kaksoiskansalaisuuden perusteella. Aseistakieltäytyjäliitto myös auttoi henkilöitä laatimaan oikaisuvaatimuksia, jos he eivät saaneet vapautusta.
Myös Ukrainan sodan myötä asepalveluksesta vapautettavien määrä aiheutti vuonna 2022 julkisuudessa runsaasti huolipuhetta. Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi ehdotuksia uudesta palveluskelpoisuusluokasta, jonka avulla myös tällä hetkellä vapautukseen oikeuttavista lievähköistä terveysongelmista kärsiviä koetettaisiin määrätä palvelukseen.
Liitto teki myös valmistautumistyötä ajatellen parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean edellisenä vuonna tekemää ehdotusta kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaan. Mikäli myös rekistereissä naisiksi merkityt määrätään jatkossa sakon uhalla kutsuntoihin, aseistakieltäytymisestä kiinnostuvien määrä ja edunvalvonnan tarve saattavat kasvaa.
2 Koulutus- ja opintotoiminta
2.1 Jäsenistölle suunnattu koulutus- ja opintotoiminta
Aseistakieltäytyjäliiton jäsenilleen ja aktiivitoimijoilleen järjestämä koulutus- ja opintotoiminta oli olennainen osa liiton toimintaa myös vuonna 2022. Toiminnan tavoitteena oli toisaalta varmistaa liiton toimintakyky ja toisaalta tarjota antimilitaristisille nuorille heidän elämänsä kannalta merkityksellisiä taitoja.
Liiton hallituksen nimeämät yhdenvertaisuusvastaavat jakoivat tietoa liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja häirinnänvastaisesta työstä liiton tapahtumia järjestäville henkilöille. Liiton aktiiveja osallistui rauhanjärjestöjen yhteiseen etäkoulutukseen rauhantyöstä ja sukupuolen moninaisuudesta 3.2. Yhdenvertaisuusvastaavina toimivat alkuvuoden ajan Anniina Heikinheimo ja Jere Pihlajamäki, vuoden jälkimmäiseksi puoliskoksi Pihlajamäen tilalle tehtävään astui Jaakko Kemppainen.
Liitto järjesti myös 27.–29.5. aktiivien mökkiviikonlopun, jonka ohjelmaan sisältyi toiminnan suunnittelun ja virkistäytymisen ohella myös koulutuksellista sisältöä eli työpajat antimilitaristisisista utopioista, mielipidekirjoittamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Kustannussyistä vuoksi vuonna 2022 ei järjestetty toista mökkiviikonloppua, vaan liiton toiminnan suunnittelua toteutettiin etäyhteyksin hallituksen kokousten yhteydessä.
Uusille hallitukseen valituille jäsenille tarjottiin myös kokousten yhteydessä perehdytystä yhdistyksen toimintatapoihin, kokoustekniikkaan ja yleisesti järjestötoimintaan liittyen.
2.2 Avoin ja jäsenistön ulkopuolisille järjestetty koulutus- ja opintotoiminta
Vuonna 2022 AKL järjesti edellisvuosien tapaan esittäytymisluennon jokaiselle koulutuserälle Siviilipalveluskeskuksella. Luentojen aiheena oli liiton toiminnan ja siviilipalvelusvelvollisten edunvalvonnan esittelyn ohella esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmän ihmisoikeusongelmat ja yleisempi antimilitaristisen liikkeen ja toiminnan esittely. Vuoden aikana luentoja pitivät Mitja Jakonen, Jooa Lindqvist, Vili Nurmi, Pauli Putkiranta, Noora Pätsi, Lassi Raivonen ja Jyry Virtanen. 10.11. luentoryhmä piti koulutustilaisuuden, jossa koulutettiin uusia luennoitsijoita ja kehitettiin luentomateriaalia.
Liitto järjesti vuonna 2022 neljä uusien iltaa ja tutustumispäivää, 2.3. Turussa, 2.4. Vaasassa, 24.2. Jyväskylässä ja 5.5. Helsingissä. Tilaisuuksissa uusille jäsenille tarjottiin tietoa Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä, aseistakieltäytymisen historiasta ja yhteiskunnallisista vaikuttamiskeinoista. Suunnitelmista järjestää uusien iltoja etäyhteyksin kahden edellisvuoden tapaan luovuttiin, koska niille ei koettu olevan kysyntää kokoontumisrajoitusten päätyttyä ja lähitapahtumien tultua mahdolliseksi.
Osana Siviilien puolustus -projektia liitto järjesti 30.3. Rauhanasemalla esitelmätilaisuuden, jossa tutkija Sanna Karhu esitteli filosofi Judith Butlerin ajattelun suhdetta väkivallattomuuteen. Siviilien puolustus aloitti toukokuussa myös lukupiirin, joka keskittyi Timo Virtalan Väkivallattomuuden voima -teokseen.
Ruokaa ei aseita -leirin yhteydessä Helsingissä koulutettiin leiriläisiä sekä vapaaehtoisia Ruokaa ei aseita -liikkeen ja -toiminnan lisäksi väkivallattomuudesta sekä ruokajärjestelmistä. Väkivallattomuuskoulutuksen piti Timo Virtala ja luennon ruokajärjestelmistä Dodo ry:n Milka Keinänen.
AKL:n vuonna 2020 alkanut koulutiedotusprojekti asetettiin vuonna 2022 tauolle johtuen resurssien puutteesta: kouluvierailupaikkojen etsiminen, vierailujen sopiminen päivällä koulupäivän ajalle ja esitelmien valmistelu eri oppituntien sisältöihin sopiviksi vaati liikaa valmistautumistyötä, jonka organisoimiseen liiton toimistolla ja aktiiveilla ei ollut aikaa erityisesti Ukrainan sotaan liittyvien uusien toimintapaineiden keskellä. Projekti saatetaan aloittaa uudelleen myöhemmin resurssien salliessa.
3 Tiedotustoiminta
3.1 Antimilitaristi-lehti
Aseistakieltäytyjäliiton julkaisema mielipide- ja kulttuurilehti Antimilitaristi oli myös vuonna 2022 tärkeä yhteydenpitokanava eri puolella Suomea asuviin liiton jäseniin sekä sen tapahtumissa käyneisiin ihmisiin. Lehti käsittelee ajankohtaisia ja yleismaailmallisia aiheita aseistakieltäytymisen, sodan ja rauhan, kansalaistoiminnan sekä erilaisten tapahtumien näkökulmasta erityisesti nuorten silmin. Lehden aseistakieltäytymistä ja antimilitaristista aktivismia esittelevä uutispalsta on Suomessa ainoa laatuaan.
Antimilitaristi on ilmestyi vuoden 2022 aikana neljä kertaa ja sen painos vaihteli 1600 ja 1700 kappaleen välillä. Lehti on saatavilla myös verkossa läpi vuoden.
Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa helmikuun lopussa 2022 vaati ehdottomasti käsittelyä lehdessä ja myöhästytti vuoden ensimmäisen numeron aikataulua huhtikuulle. Vielä merkittävämmin myöhästyi henkilöstövaihdosten vuoksi vuoden kolmas numero, jonka oli tarkoitus ilmestyä syyskuussa mutta jonka ilmestyminen venyi lopulta joulukuun alkuun. Vuoden neljäs numero ilmestyi suunnitelman mukaisesti joulukuun lopussa.
Numeron 3/2022 toimitti vieraileva päätoimittaja Mitja Jakonen. Vuoden muiden numeroiden päätoimittajana toimi Kasper Kotisaari. Vuoden ensimmäisen numeron taittajana toimi Sami Nyyssönen, loppujen taittajana Aurora Ferm. Kesänumerosta lähtien lehden graafikkona toimi Antti Avarre.
Lehden päätoimittajalle, taittajalle ja graafikolle maksettiin työstään palkkiota. Heidän ohellaan lehteä on toimittanut vapaaehtoisista koostuva toimituskunta. Silloin tällöin lehteen on myös pyydetty artikkeleita toimituksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Antimilitaristi-lehteä on voinut tilata Aseistakieltäytyjäliitolta tai Kultti-lehtien nettisivujen kautta. Lehden vuositilaus maksoi vuonna 2022 15 euroa, liiton jäsenet saivat lehden ilmaiseksi kotiin kannettuna. Lisäksi lehteä on jaettu ilmaiseksi sovituissa jakelupisteissä, liiton tapahtumissa sekä kädestä käteen kaupungilla. Lehteä on voinut tilata myös vain sähköisenä versiona.
3.2 Neuvonta
Liitto tarjoaa tietoa aseistakieltäytymisestä verkkosivujen, sosiaalisen median ja erilaisissa tapahtumissa tehtävän tiedotustyön kautta. Kuitenkin tarvetta jää edelleen myös henkilökohtaiselle neuvonnalle. Liitto tarjosi lähes päivittäin neuvontaa sekä aseistakieltäytymisestä kiinnostuneille että muille asevelvollisuusjärjestelmän johdosta ongelmiin joutuneille.
Neuvonnassa jaettiin informaatiota totaalikieltäytymiseen, siviilipalvelukseen, reservinkieltäytymiseen sekä ase- tai siviilipalveluksesta vapauttamiseen joko terveydellisin perustein tai ulkomailla asumisen johdosta liittyvissä kysymyksissä. Suurin osa neuvonnasta tapahtui sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Neuvontaa annettiin kuitenkin myös sosiaalisessa mediassa ja kasvokkain.
Kaikkiaan liiton neuvonta hoiti vuonna 2022 kaikkiaan 682 neuvontatapausta, missä on merkittävää kasvua edellisvuoden 386 neuvontatapaukseen. Erityisen paljon yhteydenottoja liitto sai kevään aikana ja varsinkin maaliskuussa, jonka vilkkaimpina päivinä liitto vastaanotti useita kymmeniä neuvontakyselyitä.
Liiton toimiston seurannan mukaan neuvontatapauksista 60 liittyi siviilipalvelukseen tai siihen hakemiseen, 58 totaalikieltäytymiseen, 107 vapautuksen saamiseen ase- tai siviilipalveluksesta, 259 reservinkieltäytymiseen, 151 palveluksesta vapautetun aseistakieltäytymiseen eli “varareservistä kieltäytymiseen”, 8 täydennyspalveluksesta kieltäytymiseen ja loput johonkin muuhun, kuten poissolorikoksiin tai venäläisten aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa. Reservistä ja varareservistä eroamiseen liittyvien kyselyjen määrä oli moninkertainen verrattuna edelliseen vuoteen, kuten myös reservinkieltäytyjien määrä vuonna 2022. Muiden neuvontatapausten määrä oli melko lähellä edeltävän vuoden määriä.
3.3 Verkkosivut ja sosiaalinen media
3.3.1 Verkkosivut
Aseistakieltäytyjäliiton verkkosivut ovat Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tiedotuskanava asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista ja aseistakieltäytymisoikeudesta. Sivuston kävijämäärälaskurin mukaan sivustolla vierailtiin vuoden aikana 138 449 kertaa. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu, ja suosituimpia aseistakieltäytymisestä kertovia infoartikkeleita olivat:
- palveluksesta vapauttaminen terveydellisin perustein (33 262 katselukertaa)
- kuinka hakea sivariin kesken armeijan (11 820 katselukertaa)
- perustietoa totaalikieltäytymisestä (9 675 katselukertaa)
- perustietoa siviilipalveluksesta (8 881 katselukertaa)
- perustietoa reservinkieltäytymisestä (7 498 kertaa katselukertaa)
- palveluksesta vapauttaminen ulkomaan kaksoiskansalaiselle (2 868 katselukertaa)
- mielipidevangin opas (1 881 katselukertaa)
Aseistakieltäytymisen infosivujen ohella useat ihmiset etsivät myös liiton yhteystietoja sekä tietoa asevelvollisuuden lopettamiseen tähtäävästä toiminnasta. Sivuille luotiin vuoden aikana 51 uutta ajankohtaisartikkelia.
Liitto järjesti nettisivujen kehittämiseen keskittyneen työpajan aktiivien mökkiviikonlopun yhteydessä Loimaalla 29.5. Reservinkieltäytyjien ja heille tarjotun neuvonnan suuren määrän vuoksi erityisesti heille tarkoitettuja artikkeleja kehitettiin runsaasti vuoden 2022 aikana.
Kutsuntakampanjaan liittyvää tiedotusta verkossa tehtiin Ajattele ennen kuin otat asennon -teemasivua hyödyntäen. Liitto myös ylläpiti edelleen vanhempia kutsunnat.net-sivustoa sekä Antimilitaristi-lehden verkkoversiota. Reservinkieltäytymisen suosion myötä reservinkieltäytymiseen kannustavaan eroa-armeijasta.fi-sivustoon kohdistui vuonna 2022 merkittävää mielenkiintoa, mutta valitettavasti sivustolla ei ole käytössä kävijämäärälaskuria.
3.3.2 Sosiaalinen media
Aseistakieltäytyjäliiton käyttämät sosiaalisen median alustat ovat Instagram, Twitter, Facebook ja YouTube.
Liiton aktiiveista koostuvaan sometyöryhmään kuului vuonna 2022 19 henkilöä. Sometyöryhmä valmisteli sosiaalisen median sisältöjä ja kävi keskustelua somestrategiasta Telegram-ryhmässään.
Instagramissa liittoa seurasi arviolta noin 2300 seuraajaa vuoden loppuun mennessä, eli liitto sai vuoden aikana 300 uutta seuraajaa. Instagram-sivun kattavuus oli 26 508 näyttökertaa, ja vierailuja profiiliin tehtiin 10 662.
Facebook-sivua seurasi vuoden 2022 lopussa noin 3450 henkilöä, mikä merkitsee noin 350 seuraajaa lisää verrattuna edelliseen vuoteen. Sivun kattavuus oli 47 966 näyttökertaa ja profiilivierailujen määrä 4 978.
Twitterissä Aseistakieltäytyjäliiton twiitit saavuttivat noin 175 500 näyttökertaa. Liiton Twitter-tiliä seurasi vuoden 2022 lopussa arviolta 1480 ihmistä, missä oli lisäystä edelliseen vuoteen noin 80 seuraajaa.
Aseistakieltäytyjäliiton YouTube-kanavalle lisättiin vuoden aikana taltiointeja liiton tapahtumista. Liiton kanavan videot saivat vuonna 2022 yhteensä 6 093 katselukertaa. Liiton kanava sai 19 uutta tilaajaa, jolloin tilaajien kokonaismääräksi tuli 93.
3.5 Muu viestintätyö
Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi 7.1. lehdistötiedotteen siviilipalvelusvelvollisten tehtävistä koronakriisissä, 19.1. suomalaisen totaalikieltäytyjän suunnitelmista tehdä yksilövalitus YK:n ihmisoikeuskomiteaan, 7.4. venäläisten aseistakieltäytyjien oikeudesta turvapaikkaan EU:ssa ja 29.6. Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleiristä Helsingissä.
Liitto julkaisi 3.1. kannanoton Yhteisvoimat-kansalaisaloitteesta, 2.3. Ukrainan sodasta kieltäytyvien turvapaikkaoikeudesta, 1.10. yhteistyössä vasemmistonuorten kanssa venäläisten sotilaskarkurien suojelemisesta ja 20.12. YK:n ihmisoikeusneuvoston kehotuksista Suomelle aseistakieltäytymiseen liittyen.
Lisäksi liitto julkaisi totaalikieltäytyjien kieltäytymisilmoituksia sekä suomensi War Resisters’ International ja European Bureau for Conscientious Objection -järjestöjen kannanottoja.
Jäsenilleen liitto viesti lähettämällä vuoden aikana kaksi jäsenkirjettä. Ensimmäinen niistä lähetettiin helmikuun lopussa ja jälkimmäinen marraskuun alussa. Molempien jäsenkirjeiden postitukset toteutettiin järjestämällä postitustalkoot. Vähemmistö jäsenkirjeistä toimitettiin sähköpostitse.
Aikaisempien vuosien tapaan liitto tuotti esitemateriaalia ajankohtaisista antimilitarismiin ja aseistakieltäytymiseen liittyvistä aiheista. Vuoden aikana liitto jatkoi esitteiden jatkuvaa päivittämistä ja uusien tiedotusmateriaalien tuottamista. Eniten levinneet lennäkit olivat kutsuntakampanjan yhteydessä levitettävä Lepo-esite sekä Ruokaa ei aseita -työleirille tuotettu sosiaalisista ongelmista, militarismista ja niiden yhteyksistä kertova esite.
4 Julkaisutoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto tuotti vuonna 2022 suuren määrän uusia antimilitaristisia tarroja levitykseen Suomessa. Liiton vanhoja julkaisuja ja muuta rauhanaatteellista materiaalia välitettiin ja myytiin edelleen aiempien vuosien tapaan (kts. luku 8 Tarvikevälitys). Liiton nettisivuilta löytyvää Mielipidevangin opasta päivitettiin.
5 Kansainvälinen yhteistyö
5.1 War Resisters' International
AKL toimii kansainvälisen rauhanjärjestön War Resisters' Internationalin (WRI) Suomen osastona. Verkostossa on antimilitaristisia ja pasifistisia toimijoita noin viidestäkymmenestä eri maasta. Aikaisempien vuosien tapaan liitto osallistui WRI:n kansainvälisiin kampanjoihin, lähetti osallistujia järjestön seminaareihin, osallistui sen kokouksiin, välitti ja käänsi suomeksi WRI:n jäsenjärjestöjen informaatiota tiedotuskanavillaan sekä välitti tietoa Suomen aseistakieltäytymistilanteesta ja rauhanaktivismista verkostolle.
17.2., hieman ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkua liitto järjesti yhdessä WRI:n ja Baltic Glory -verkoston kanssa rauhanaktivisteille eri puolilta maailmaa suunnatun Ukraine and Russia: an antimilitarist discussion -webinaarin, jota seurasi noin 200 osallistujaa. Tilaisuuden juonsi AKL:n Jyry Virtanen ja sen pääpuhujina olivat Venäjä aseistakieltäytyjien liikkeen Elena Popova ja Ukrainan pasifistiliikkeen Juri Sheliazhenko.
WRI:n organisoimaa kansainvälistä aseistakieltäytyjäpäivää 15.5. liitto juhlisti järjestämällä tukikeikan Vastavirta-klubilla Tampereella. Teemapäivä huomioitiin myös samana päivänä Helsingissä pidetyssä Ei Natolle, kyllä rauhalle -mielenosoituksessa, jota AKL niin ikään oli mukana järjestämässä. Kansainvälisenä rauhanvankipäivänä 1.12. liitto tiedotti kanavissaan vangittujen aseistakieltäytyjien ja rauhanaktivistien asemasta ja kehotti tukipostin kirjoittamiseen heille.
5.2 European Bureau for Conscientious Objection
AKL toimi aktiivisesti myös eurooppalaisten aseistakieltäytyjien kattojärjestössä European Bureau for Conscientious Objectionissa (EBCO). Järjestön toiminnan keskiössä on aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisen edistäminen Euroopassa. EBCO toimii aktiivisesti Euroopan neuvoston, YK:n ja EU:n toimielimien suuntaan ja toimittaa vuosittain raportin aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisesta eri Euroopan maissa.
EBCO:n vuoden 2022 yleiskokous järjestettiin AKL:n isännöimänä 3.9. Helsingin Rauhanasemalla. EBCO:n edustajat viipyivät Helsingissä 2.–6.9., ja yleiskokouksen ohella vierailun ohjelmaan kuului lehdistötilaisuus keskuskirjasto Oodissa sotaa käyvien maiden aseistakieltäytyjistä, kampanjointia EU-parlamentin Suomen toimiston edustalla, sekä vierailu Työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelemassa työministeri Tuula Haataisen erityisavustaja Piritta Jokelaisen kanssa siviilipalvelusasioista.
Aseistakieltäytyjäliittoa järjestön hallituksessa edusti Helsingin yleiskokoukseen asti Esa Noresvuo, joka toimi järjestön pääsihteerinä. Helsingin yleiskokouksessa Norevuo jättäytyi tehtävästä, mutta hänen tilalleen hallitukseen valittiin Jyry Virtanen AKL:sta.
Noresvuo oli mukana järjestön vuoden 2021 aseistakieltäytymisraporttia valmistelevassa työryhmässä keräten tietoa useiden maiden aseistakieltäytymistilanteesta sekä osallistuen raportin kirjoittamiseen.
5.3 Baltic Glory
Pääasiassa Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Ukrainan antimilitaristeja yhdistävä Baltic Glory -verkosto oli toivonut vuonna 2022 voivansa palata lähitapaamisiin koronapandemian jäljiltä, mutta sota Ukrainassa asetti verkoston toiminnan jälleen uuteen tilanteeseen. Alkuvuonna verkosto järjesti yhdessä WRI:n kanssa suositun Ukraine and Russia: an antimilitarist discussion -webinaarin.
Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa Baltic Glory -verkoston viestiryhmät täyttyivät todella vilkkaasta sotatilaan liittyvästä tiedonvaihdosta ja keskustelusta. Ukrainalaisia miehiä koskeva maastapoistumiskielto ja venäläisten turistiviisumien myöntämisen lopettaminen sekä näiden maiden rauhanaktivistien valtava kuormitus sotatilanteessa kuitenkin estivät fyysisen rauhanharjoituksen järjestämisen.
5.5 Yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa
Sodan alettua Ukrainassa yhteistyöstä AKL:n pitkäaikaisen kumppanin Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen (Движение сознательных отказчиков от военной службы) kanssa tuli yllättäen jopa yksi vuoden 2022 pääteemoja. Aseistakieltäytyjien liike on voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka perusti vuonna 2014 joukko Pietarin Sotilaiden äidit -järjestön aktiiveja. Se työskentelee aseistakieltäytyjien hyväksi pääasiassa verkon kautta. Liikkeen toimintaa johtaa viiden koordinaattorin ryhmä, ja sillä on lisäksi noin 30 vapaaehtoista, jotka ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, sekä yli 500 jäsentä.
Kesällä 2022 liikkeen koordinaattori Alexander Belik palkattiin Aseistakieltäytyjäliittoon työntekijäksi Tallinnaan vuoden mittaiseen projektiin nimeltä “Venäjän aseistakieltäytyjien liikekannallepano rauhan puolesta”. Tämä mahdollisti Belikin keskittymisen venäläisten aseistakieltäytyjien neuvomiseen ja liikkeen toiminnan kehittämiseen täysipäiväisesti turvallisissa olosuhteissa. Rahoitusta projektiin antoivat Saksassa päämajaansa pitävät rauhanjärjestöt Connection e.V. ja DFG-VK, Tampere sotaa vastaan -toimintaryhmä sekä AKL:n syksyllä organisoima joukkorahoituskampanja, josta tehtiin poliisille pienkeräysilmoitus. Rahoitusta projektille kerättiin myös AKL:n yhdessä muiden rauhanjärejstöjen kanssa järjestämässä solidaarisuuskonsertissa Tampereen Ylioppilasteatterilla 17.12.
Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi projekti kehitti liikkeen työnjakoa, välineistöä ja vapaasti saatavilla olevia verkkomateriaaleja aseistakieltäytyjille, perusti uusia alueellisia keskusteluryhmiä, valmisteli strategisia oikeusjuttuja aseistakieltäytyjien aseman liittyen sekä tuotti YouTube-striimejä. Aseistakieltäyjien liikkeen sosiaalisen median kanavat herättivät jatkuvasti kasvavaa kiinnostusta vuonna 2022, ja niillä oli tilaajia yhteensä yli 80 000. Venäjän liikekannallepanon alettua syksyllä liikkeen neuvontastriimit sotaan joutumisen välttämiseen liittyen saivat jopa 24000 katselukertaa.
AKL tiedotti vuoden 2022 aikana runsaasti venäläisten aseistakieltäytyjien asemasta sosiaalisen median kanavissaan ja Antimilitaristi-lehdessä sekä vaatii Suomelta suojelua asevelvollisuutta tai sotaan joutumista Venäjältä pakeneville henkilöille. Liiton jäsenet myös auttoivat materiaalisesti ja majoitusta tarjoamalla Venäjältä Suomeen ja lähialueelle vuoden aikana paenneita aseistakieltäytyjiä.
5.6 Muu kansainvälinen yhteistyö
Edellisvuoden tapaan Aseistakieltäytyjäliitolle erityisen tärkeä kansainvälinen yhteistyökumppani erityisesti YK:n ihmisoikeuselimiin vaikuttamisessa oli Genevessä päämajaansa pitävä International Fellowship of Reconciliation (IFOR) -järjestö. AKL ja IFOR vaihtoivat tietoja YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määräaikaistarkastelua varten tekemistään raporteista, minkä lisäksi IFOR järjesti AKL:n edustajille Jyry Virtaselle ja Teemu Mölsälle matkat, majoituksen ja perehdytyksen vaikuttamistyöhön Suomen käsittelyn aikana elo-syyskuussa 2022.
International Peace Bureau (IPB) -rauhanjärjestön organisoimien kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 13.4.-12.5. aikana liitto jakoi sosiaalisen median kanavissaan kampanjan materiaaleja liittyen maailman sotilasmenoihin käytettäviin rahamääriin.
Liitto on International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -kampanjan jäsen. Osana Suomen ICAN-verkostoa AKL osallistui keskusteluun Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista maan ydinasepolitiikkaan ja kritisoi Suomen muuttunutta äänestyskäyttäytymistä ydinasekysymyksissä YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2022.
Aseistakieltäytyjäliitto on myös mukana Campaign to Stop Killer Robots -kampanjassa. Liitto on levitti autonomisten asejärjestelmien kieltämiseen tähtäävän kampanjan materiaaleja ja liiton jäsenet osallistuivat verkoston julkaiseman Immoral Code -dokumentin julkaisutilaisuuteen toukokouussa 2022.
Liitto ylläpiti edelleen jäsenyyttä EU-Russia Civil Society Forumissa, jonka kansalaisvalistus-työryhmään se kuuluu yhdessä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa.
6 Projektit
Aseistakieltäytyjäliitto toteutti vuoden 2022 aikana seuraavat projektit:
6.1 Kutsuntakampanja
Kutsuntakampanja on järjestetty lähes jokaisena syksynä jo 1960-luvulta saakka. Kampanjan tarkoitus on levittää kutsuntoihin osallistuville tietoa eri aseistakieltäytymismahdollisuuksista, koska aihetta koskeva viranomaisten tiedotus on kutsuntojen yhteydessä täysin riittämätöntä.
Kampanjan fyysinen paperiesitteiden jakelu kutsuntapaikkojen edessä toteutui suunnilleen parin edellisen vuoden mittakaavassa myös syksyllä 2022, ainakin Helsingissä, Iisalmessa, Mänttä-Vilppulassa, Oulussa, Tampereella, Turussa, Paltamossa, Pälkäneellä, Raahessa ja Vaasassa.
Sosiaalisessa mediassa kampanjaa tehtiin pitkin syksyä sitä varten suunnitelluilla tiedotusjulkaisuilla. Näillä alustoilla kutsuntakampanjan julkaisuja myös markkinoitiin maksetulla mainonnalla kohdennetusti syksyn 2021 aikana kutsuntojen maantieteellisen etenemisen mukaisesti porrastetussa järjestyksessä. Myös kampanjoitsijoita rekrytoitiin kohdennetuilla somejulkaisuilla.
Suurelta osin Aseistakieltäytyjäliiton toimittaman informaation perusteella keväällä 2021 myös YK:n ihmisoikeuskomitea kiinnitti huomiota siihen, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästi tietoa aseistakieltäytymisoikeudesta eikä asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista, ja kehotti valtiota ryhtymään toimiin asian kanssa. Myöskään Suomen laista juontava viranomaisten velvollisuus tarjota kutsunnanalaiselle riittävät tiedot eri vaihtoehdoista ei Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan tällä hetkellä toteudu. Eri puolilla maata toimivien vapaaehtoisten panos tasapuolisen tiedonsaannin turvaamisessa eri vaihtoehdoista on siis ensiarvoisen tärkeä.
6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja
AKL tukee ja tekee näkyväksi Ruokaa ei aseita (REA) -toimintaa, joka on osa kansainvälistä Food Not Bombs -liikettä. Kampanjassa jaetaan ilmaista kasvisruokaa julkisilla paikoilla. Tällä tavoin otetaan kantaa sitä järjettömyyttä vastaan, että maailmassa käytetään tähtitieteellisiä summia asevarusteluun, vaikka lukemattomat ihmiset eivät saa alkeellisimpiakaan sosiaalisia ja taloudellisia perustarpeitaan tyydytettyä. Jatkuvan leikkauspolitiikan ja eriarvoistumisen lisäksi REA-toiminta on entistäkin ajankohtaisempaa ja tarpeellisempaa muun muassa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa vauhdittaman asevarustelumenojen rajun kasvun takia.Vuonna 2022 REA-toimintaa järjestettiin ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.
Liitto järjesti yhteistyössä Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kanssa kansainvälisen Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirin Helsingissä 27.6.–8.7. Leirille osallistui 6 ulkomaista vapaaehtoista eri puolilta maailmaa. Osallistujia saapui Meksikosta, Portugalista, Kosovosta, Tšekistä ja Sveitsistä. Lisäksi leirille osallistui suomalaisia REA-aktiiveja. Kaksi leirin osallistujista oli Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita.
Leiri onnistui erittäin hyvin. Sen ulkomaalaiset osallistujat järjestivät yhdessä paikallisten aktiivien kanssa yhteensä viisi ruoanjakotapahtumaa eri puolilla Helsinkiä. Niissä kävi yhteensä yli 600 ruokailijaa. Ruoanjaot järjestettiin kaksi kertaa Pasilassa sekä Kannelmäessä, Malmilla ja Kontulassa. Ruoanjakojen lisäksi leiriläiset osallistuivat opinto-osuuteen, jonka aiheisiin kuului Ruokaa ei aseita -liike, keittiöhygienia, väkivallattomuus ja ruokajärjestelmät ympäristömuutoksen aikana.
6.3 Laaja-alainen yhteistyö asevelvollisuuden lakkauttamiseksi
Asevelvollisuuden lakkauttamiseen tähtäävässä yhteistyötoiminnassa olennaisia teemoja olivat toisaalta reagoiminen parlamentaarisena asevelvollisuuskomitean loppuraporttiin edeltävältä vuodelta sekä valmistautuminen vaikuttamiseen vuoden 2021 eduskuntavaaleissa.
Liitto piti asevelvollisuuden kehitysehdotuksiin ja eduskuntavaalivaikuttamiseen liittyen yhteyttä erityisesti valikoituihin ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja rauhanjärjestöihin sekä poliittisiin nuorisojärjestöihin. Suomen Amnesty Internationalin osaston kanssa pidettiin yhteyttä asevelvollisuuteen liittyvistä ihmioikeuskysymyksistä.
Liitto asetti tavoitteekseen, että keväällä 2023 mahdollisimman moni eduskuntavaaliehdokas tuntisi YK:n ihmisoikeuselinten Suomelle antamat kehotukset korjata aseistakieltäytyjien oikeuksia, ja että toisaalta antimilitaristisen äänestäjän olisi helppoa löytää itselleen sopiva ehdokas. Mittavalle julkiselle kampanjalle ei kuitenkaan nähty edellytyksiä Venäjän hyökkäyssodan muuttamassa poliittisessa ilmapiirissä.
Porin SuomiAreenassa AKL järjesti yhdessä Feministisen puolueen kanssa 12.7. paneelikeskustelun, jonka aiheena oli asevelvollisuuden ja maanpuolustuksen tulevaisuus. AKL:ää edusti tilaisuudessa Jyry Virtanen.
6.4 Nuorison militarisoimista vastustava toiminta
Aseistakieltäytyjäliitto toteuttaa osaltaan Suomessa War Resisters’ Internationalin Countering the Militarisation of Youth -projektia, jonka tavoitteena on katkaista perinne opettaa väkivallan käyttöä ja sotilaallisia arvoja nuorille sukupolville. Kampanjaa toteutetaan Suomessa erityisesti kutsuntakampanjan kautta.
AKL toteutti kampanjaa myös tarkkailemalla kouluissa ja nuorten suosimissa tapahtumissa ja medioissa tehtävää armeijan propagandatoimintaa sekä alaikäisille suunnatun vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa sekä jakamalla viestintäkanavissaan tästä kriittisiä huomioita suhteessa lapsen oikeuksiin. Yhteiskunnallisella tasolla AKL vastusti lasten ja nuorten kasvavaa militarisointia kritisoimalla suunnitelmia maanpuolustustietämyksen opetuksesta sekä kutsuntojen tuomisesta kouluihin.
6.5 Festivaaliprojekti
Pandemiavuosien jälkeen Festivaaliprojekti pyörähti jälleen käyntiin vuonna 2022!
Vuoden aikana liitto piti informaatio- ja myyntipöytää mm. Vappujen vappu -tapahtumassa Tampereella 1.5., Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä 28.–29.5., Sodankylän elokuvajuhlilla 15.-19.6. sekä Puntala-rockissa Lempäälässä 29.–31.7. Informaatiopöytää on pidetty myös muissa liiton omissa tai yhdessä muiden kanssa järjestämissä tapahtumissa.
6.6 Kulttuuritoiminta
Liitto on vuoden 2022 aikana jatkanut laadukkaiden, etupäässä nuorille suunnattujen musiikkitapahtumien järjestämistä. Kulttuuritoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuoria antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla ja kerätä varoja liiton toimintaan. Konserttitoimintaa oli Tampereella ja Helsingissä.
2.4. Tampereen Ylioppilasteatterilla toteutuneella solidaarisuuskeikalla esiintyivät Nana Janger, Suntrace ja Jukka Nousiainen. Konsertti keräsi noin 60 maksanutta katselijaa. Tapahtuman tuotot lahjoitettiin Lääkärit ilman rajoja -järjestön toimintaan Ukrainassa.
15.5. Tampereen Vastavirta-klubilla pidettiin AKL:n tukikeikka kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän kunniaksi. Esiintymässä olivat Anthrax Fields, Myrkytys ja Undefined Chaos. Keikalla oli parikymmentä maksavaa asiakasta.
28.7. Helsingin Narinkkatorilla Rauhan puolesta, rasismia vastaan! -konsertissa esiintyivät Lätsä, Oiro Pena ja Viimeinen Syksy. Konserttia seurasi noin sata ihmistä.
17.12. Slava Ukraini -solidaarisuuskeikka Tampereen Ylioppilasteatterilla järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan Rauhanpuolustajien ja Tampere sotaa vastaan -toimintaryhmän kanssa. Esiintymässä olivat Pinja Viitasaari, Reetta Eerola, Vipe & LB ja Rock Siltanen Group. Paikalla oli noin 50 maksavaa osallistujaa. Keikan tuotot jaettiin puoliksi ukrainalaispakolaisia Tampereella auttavan Razom With Ukraine -järjestön sekä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa.
Liitto järjesti 29.–30.10. Helsingin Varjokirjamessut yhteistyössä Varjokirjamessut-verkoston ja antikvariaatti Mustan kanin kolon kanssa. Vuoden 2022 messut oli jaettu edellisvuoden tapaan kahteen tapahtumapaikkaan, Rauhanasemalle sekä läheiseen Pasilan kaupunkitaidekeskukseen. Ohjelmaa oli mahdollista seurata myös Youtube-striimauksen kautta.
Messujen ohjelmaan sisältyi kirjailijahaastatteluja, kirjaesittelyjä, runoutta, vankitukikirjeiden työpaja sekä paneelikeskusteluja, yhteensä yli 20 erilaista ohjelmanumeroa. Liiton puheenjohtaja Lassi Raivonen osallistui myös panelistina lauantain keskusteluun poliittisen vastarinnan strategioista. Tapahtumaa valmisteltiin useissa suunnittelukokouksissa, joissa liitto oli vahvasti mukana. Aseistakieltäytyjäliitto toteutti messuille vapaaehtoisvoimin myyntipöydän sekä kahvilan.
6.7 Muut antimilitaristiset projektit
Vuoden 2022 merkittävin uusi antimilitaristinen projekti oli osallistuminen Venäjän hyökkäyssodan vastaiseen toimintaan ja solidaarisuus sodasta kärsiviä ukrainalaisia kohtaan. Liitto oli mukana järjestämässä muiden rauhanjärjestöjen kanssa useita aiheeseen liittyneitä mielenosoituksia, kuten Rauha Ukrainaan – Sopimalla ei sotimalla 14.2. Helsingissä Venäjän suurlähetystöllä, Venäjä pois Ukrainasta – sotatoimet seis! 24.2. Helsingissä ja Tampereella, Kynttilöitä Ukrainan sodan uhreille Tampereen Kiovanpuistossa 2.3. ja Pysäyttäkää liikekannallepano 26.9. Tampereella. Yhteensä mielenosoituksiin osallistui useita tuhansia ihmisiä.
Lisäksi AKL:n yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämissä solidaarisuuskonserteissa Tampereen Ylioppilasteatterilla 3.4. ja 17.12. kerättiin rahaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön työhön Ukrainassa, Razom With Ukraine -järjestölle ukrainalaispakolaisten auttamista varten sekä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeelle.
Venäjän hyökkäyssodasta johtuen myös Suomi päätyi hakemaan Nato-jäsenyyttä. Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi näkemystä antimilitaristisista peruslähtökohdistaan käsin. Liitto oli mukana järjestämässä Turvallinen Suomi ilman Natoa ja ydinaseita -keskustelutilaisuutta Helsingfors Arbiksella 7.5. yhdessä Rauhanliiton ja Rauhanpuolustajien kanssa sekä noin 500 osallistujaa kerännyttä Ei Natolle, kyllä rauhalle -mielenosoitusta 15.5. Helsingissä yhdessä Rauhanpuolustajien, Vasemmistonuorten, Kommunistinuorten sekä Naiset rauhan puolesta ja Taiteilijat rauhan puolesta -järjestöjen kanssa.
Elokuussa 2022 Aseistakieltäytyjäliitto osallistui YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) ennakkotilaisuuteen Genevessä esittäen ehdotuksensa aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Ehdotukset koskivat muun muassa siviilipalveluksen rangaistusluontoisuutta, vakaumukseen perustuvaa syrjintää sekä totaalikieltäytyjille asetettuja vankeusrangaistuksia. Tilaisuudessa annettuja ehdotuksia tuki viisi YK:n jäsenmaata.
Syksyllä 2022 Aseistakieltäytyjäliiton edustajat jatkoivat vaikuttamistyötä osallistuen ihmisoikeusjärjestöille järjestettyyn kuulemistilaisuuteen Saksan suurlähetystössä Helsingissä. Edustajat tapasivat myös muiden edustustojen henkilökuntaa ja olivat yhteydessä heihin sähköpostitse. AKL myös laati ihmisoikeusneuvoston suosituksiin liittyen kannanoton, joka lähetettiin sähköpostitse Suomen hallitukselle sekä siviilipalveluksesta vastaaville ministeriöille.
Aseistakieltäytyjäliitto näkee sosiaalisen epätasa-arvon merkittävänä sotien syynä ja jatkoi vuonna 2022 työtään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä Suomessa että globaalilla tasolla. Tampereen Ruokaa ei aseita -ryhmä osallistui omalla ruoanjaollaan Tullikamarin aukiolla Asunnottomien yöhön 17.10.
Liitto toi toiminnassaan esille militarismin yhteyttä ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ympäristöongelmiin. Aihetta käsitteli muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä 28.5. järjestetty Aserahat > ilmastoteot -keskustelutilaisuus, jonka AKL järjesti yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa.
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2022 kampanjaa siviilipalvelusvelvollisten ja muiden aseistakieltäytyjien työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohtaamaa syrjintää vastaan. AKL kehotti julkaisuissaan ja verkkosivuillaan jäseniään ja muita kiinnostuneita olemaan yhteydessä liittoon, mikäli kohtaa asepalveluksen suorittaneiden tai sitä parhaillaan suorittavien perusteetonta suosimista työelämässä tai muualla yhteiskunnassa. Liitto myös oli yhteyksissä muutamiin väärinkäytöksistä epäiltyihin firmoihin, jotka korjasivatkin toimintaansa, minkä vuoksi asioita ei tarvinnut viedä asiaa valvovien viranomaisten tietoon.
Liitolla on adoptoitu kolumbialainen kummilapsi Interpedia-järjestön kautta. Adoptiota jatkettiin edelleen vuonna 2022.
Liiton vapaa-ajan toimintaryhmä jatkoi avoimen, ensisijaisesti nuorille suunnatun harrastus- ja vertaistukitoiminnan järjestämistä myös vuonna 2022. Esimerkkejä tästä ovat 9.3. Turussa järjestetty Pullaa ei aseita -kahvitilaisuus, Vaasan paikallistoimintaryhmän epämuodolliset kokoontumiset, Rauhanaseman avoimet ovet 21.9. ja joulumyyjäiset 11.12. sekä jäsenkirjetalkoiden ja liiton aktiivien mökkiviikonlopun yhteydessä järjestetty vapaa-ajan ohjelma.
7 Oikeustoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi vuonna 2022 aiempien vuosien tapaan oikeudellista neuvontaa kaikissa aseistakieltäytymiseen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvissä ongelmatapauksissa.
Liiton antaman oikeudellisen neuvonnan tarve laski voimakkaasti vuonna 2022, kun vuosina 2018–2019 rangaistuksetta selvinneiden totaalikieltäytyjien epätavallinen oikeustilanne oli lopulta päättynyt edellisvuonna. Liitto välitti kuitenkin entiseen tapaan kokeneita totaalikieltäytyjien oikeusavustajia halukkaille liiton neuvontaan yhteydessä olleille totaalikieltäytyjille. Lisäksi oikeusavustajien yhteystietoja välitettiin täydennyspalveluksesta kieltäytymistä suunnitteleville aseistakieltäytyjille.
Viranomaisten kyseenalaisten päätösten kohteeksi mm. palveluskelpoisuuteen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvien kysymyksen osalta joutuneille liiton toimisto on tarjonnut oikeusapua oikaisuvaatimusten ja valitusten laatimisen muodossa.
8 Tarvikevälitys
AKL jatkoi tukituotteiden myyntiä verkkosivujensa kaupan kautta, minkä lisäksi myyntiä syntyi edellisvuosia enemmän myös liiton omissa tapahtumissa ja infopöydillä. Suosituimpien tuotteiden joukossa olivat vuonna 2022 antimilitaristiset t-paidat sekä Jarkko Räihän sarjakuvateos Pekurinen.
Liiton antimilitaristista sanomaa välittävien tarrojen suuren menekin vuoksi liitto teki myös kesällä 2022 uuden suuren tarratilauksen varmistaakseen niiden riittävyyden. Lisäksi liitto valmisti runsaasti uusia rintamerkkejä tarkoitusta varten järjestetyissä rintamerkkitalkoissa.
9 Hallinto
9.1 Liittokokoukset
Liitto järjesti vuonna 2022 kevätliittokokouksen perjantaina 25.3. klo 18.00 ja syysliittokokouksen lauantaina 26.11.2022. Molemmat kokoukset järjestettiin fyysisesti Helsingissä Rauhanasemalla, mutta myös etäosallistuminen oli mahdollista. Kokousten asialistalla olivat sääntömääräiset asiat.
9.2 Hallitus
Liiton hallituksessa ovat vuoden 2022 aikana toimineet Teemu Aronen (25.3. alkaen), Mitja Jakonen (26.11. alkaen), Jaakko Kemppainen, Matias Kaskiluoto, Tuukka Korpinen (26.11. alkaen), Jooa Lindqvist (26.11. asti), Joni Lönngren (25.3. asti), Samuel Metsänen (25.3. asti), Teemu Mölsä (25.3. alkaen), Jarno Niskanen, Vili Nurmi, Eelis Piirilä (26.11. asti), Satu-Maria Pohjola (25.3. alkaen), Lassi Raivonen, Nuutti Ruotsalainen (26.11. asti), Elsa Tauria ja Jyry Virtanen (25.3. asti ja uudelleen 26.11. alkaen). Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimi Lassi Raivonen (8.12. saakka) ja Vili Nurmi (8.12. alkaen), varapuheenjohtajana Vili Nurmi (8.12. saakka) ja Lassi Raivonen (8.12. alkaen) sekä hallituksen sihteerinä Eelis Piirilä (8.12. saakka) ja Teemu Mölsä (8.12. alkaen.)
Hallitus kokoontui vuoden 2022 aikana 12 kertaa (19.1., 23.2., 14.3., 6.4., 14.5., 8.6., 19.7., 1.8., 27.8., 29.9., 16.11. ja 8.12). Kokoukset järjestettiin etäyhteyksin Jitsi Meet -videoneuvottelupalvelussa, paitsi maaliskuun kokous, joka järjestettiin sähköpostikokouksena.
10 Toimisto ja työntekijät
Aseistakieltäytyjäliiton toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa Rauhanasemalla yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa.
Liiton työntekijätilanne koki jälleen muutoksia vuonna 2022. Järjestökoordinaattori Aku Kervinen jäi perhevapaille loppuvuoden ajaksi 1.6. alkaen. Hänen sijaisenaan toimi ensin Jyry Virtanen 18.5.–15.8. ja sitten Noora Pätsi 4.8. alkaen vuoden loppuun saakka. Järjestötyöntekijä Jussi Koiranen taas siirtyi toisiin tehtäviin 16.9. alkaen. Hänen seuraajakseen valittiin määräaikaisella työsuhteella Pauli Putkiranta 12.9.–31.12.
Tämän ohella Alexander Belik toimi työntekijänä 28.6. alkaen Tallinnasta käsin projektissa, joka keskittyi aseistakieltäytyjien aseman auttamiseen Venäjällä.
Toimiston työntekijöiden ohella AKL maksoi vuonna 2022 säännöllisesti palkkiota Antimilitaristin päätoimittajalle ja taittajalle sekä kesästä alkaen myös graafikolle. Vapaaehtoisten rooli oli erittäin merkittävä liiton toiminnoissa.
11 Talous
Vuoden 2022 tulos päättyi tappiollisena. Syynä olivat sekä kasvaneet henkilöstökulut että´kahden pandemiavuoden jälkeen vilkastuneen tapahtumatoiminnan kulut. Henkilöstökuluihin sisältyi myös kertaluonteisisa eriä, kuten tavallista useamman työntekijän pitämistä samanaikaisesti perehdytystä varten.
Yhteistyöprojektiin Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa oli liiton talouden kokoon suhteutettuna merkittävä. Projektille saatiin vuoden aikana kerättyä rahaa kaikkiaan noin
22 000 euroa, josta käytettiin vajaat 17000 euroa koordinaattorin kuluihin Tallinnassa ja loput Suomen henkilökunnan työhön.
Verrattuna kahteen edelliseen vuoteen sekä menot että tuotot liiton tapahtumista ja infopöydistä kasvoivat suhteessa edelliseen vuoteen. Tilaisuuksia varten tehtiin myös pieniä tarvikehankintoja. Jäsenmäärä kehittyi vuoden aikana suotuisasti, mutta uusi kokeilu syksyn jäsenkirjeen lähettämisessä johti siihen että kertyneiden jäsenmaksujen määrä laski
edellisvuodesta. Tähän pyritään puuttumaan jatkossa.