Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2020
1 Yleistä
1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat vuonna 2020
Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) on antimilitaristinen rauhanjärjestö. Se toimii aseistakieltäytyjien, kuten siviilipalvelusvelvollisten, totaalikieltäytyjien ja reservinkieltäytyjien etujärjestönä, mutta on toisaalta myös kaikille avoin militarismin vastainen nuorisojärjestö, joka toimii muidenkin kuin aseistakieltäytymiseen suoraan liittyvien kysymysten parissa. Vuonna 2020 liiton toiminnan painopisteet olivat 1) Asevelvollisuuden lakkauttamiseen tähtäävä toiminta 2) Nuorison militarisoinnin vastainen toiminta 3) Antimilitaristinen ilmastotoiminta 4) Verkkosivujen ja verkkoviestinnän kohdeyleisön tavoitettavuuden kehittäminen sekä 5) Kansainvälisen toiminnan kehittäminen.
Vuonna 2020 liitto jatkoi pitkäjänteistä toimintaansa, jonka tavoite on sanktioiden avulla ylläpidettävän asevelvollisuuden lakkauttaminen. Vuoden aikana saatettiin päätökseensä vuonna 2019 alkanut Asepalvelus 2020 -kampanja, johon Aseistakieltäytyjäliitto osallistui yhdessä useiden muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Eri sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevaa ja totaalikieltäytyjiä rankaisematonta asepalvelusjärjestelmää ajanut kampanja onnistui herättämään huomiota ja julkista keskustelua nykyisen asevelvollisuusmallin ongelmista. Julkinen keskustelu kampanjan ajamista tavoitteista sekä asevelvollisuuden ongelmista kiihtyi entisestään vuonna 2020 ja AKL otti siihen aktiivisesti osaa. Aihetta käsiteltiin myös AKL:n ja Sadankomitean 28.8. järjestämässä Vaihtoehtoja asevelvollisuuskeskusteluun -paneelissa.
Vuoden aikana toimintansa aloitti Antti Rinteen hallituksen asettama asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävä parlamentaarinen komitea. Aseistakieltäytyjäliitto oli tiiviisti yhteydessä komitean jäseniin, tapasi siihen kuuluvia kansanedustajia ja antoi sen jäsenten käyttöön muistion erityisesti siviilipalvelukseen liittyvistä kysymyksistä. Huhtikuussa 2020 komitealle antamassaan lausunnossa liitto arvosteli erityisesti komitealle määriteltyä tehtävänantoa, jossa miesten yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen on suljettu keskustelun ulkopuolelle, ja tavoitteeksi on asetettu asevelvollisuuspalvelusten laajentaminen uusiin ryhmiin.
Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean kansanedustaja- ja virkailijajäsenten ohella liitto oli aktiivisesti yhteydessä muihin valtionhallinnon edustajiin edistääkseen asevelvollisuuteen liittyvien kantojensa toteuttamista. Liiton edustajat esimerkiksi tapasivat työministeri Tuula Haataisen erityisavustaja Jenni Karjalaisen 30.1. Tapaamisen aiheina oli muun muassa AKL:n kannat siviilipalvelusjärjestelmään ja totaalikieltäytyjien kahdenkertaiseen tuomitsemiseen.
Perinteikäs osa nuorison militarisoinnin vastaista toimintaa Suomessa on Aseistakieltäytyjäliiton kutsuntakampanja, joka tiedottaa kutsuntaikäisille nuorille asepalveluksen vaihtoehdoista. Jo useiden vuosien ajan yhä enemmän sosiaalisessa mediassa tiedottamiseen panostanut kampanja onnistui vuonna 2020 laajentumaan myös perinteisen lennäkkien jakamisen muodossa useille sellaisille paikkakunnille, joissa tällaista toimintaa ei ole ollut viime vuosina.
Vuoden lopulla liiton aktiiveista muodostettiin myös työryhmä toteuttamaan kouluvierailuja yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa, päämääränään ensimmäisten vierailujen toteutuminen alkuvuodesta 2021.
Vuonna 2020 Aseistakieltäytyjäliitto tuotti ja levitti tiedotuskanavissaan lisäinformaatiota militarismin ja ympäristöongelmien (erityisesti ilmaston lämpenemisen) suhteesta sekä asevarustelun ja sodankäynnin ympäristövaikutuksista ja toimi niiden laajemman huomioimisen puolesta. Liitto perusti työryhmän laatimaan esitelmäpohjan aiheesta. AKL osallistui kansainväliseen ilmastolakkoon 13.3., joka toteutui virtuaalisesti.
Liitto jatkoi myös verkkosivujen ja verkkoviestinnän kohdeyleisön tavoitettavuuden kehittämistä. Liitto kehitti vuoden aikana erityisesti verkkosivujensa saavutettavuutta mahdollistaakseen sivujensa käytön laajemmalle ryhmälle ihmisiä sekä täyttääkseen saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Liiton sosiaalisen median työryhmä piti strategiatapaamisen ja sen toiminta aktivoitui ja järjestäytyi vuoden aikana entisestään.
Liitto kehitti myös kansainvälistä toimintaansa useilla eri tasoilla. Kahtena edellisenä vuonna Suomessa järjestetty, Itämeren ympäristön rauhanaktivistien yhteinen Baltic Glory -projekti toteutettiin tänä vuonna yli kuukauden kestäneenä #Antimilimarathon-verkkotapahtumana. Liitto kehitti myös yhteyksiään War Resisters’ Internationaliin (WRI) ja European Bureau for Conscientious Objectioniin (EBCO) yhteyshenkilöidensä kautta. Liitto osallistui aktiivisesti kansainvälisen ydinaseiden vastaisen kampanjan (ICAN) ja autonomisten asejärjestelmien vastaisen Stop the Killer Robots -kampanjan toimintaan Suomessa. Kaikkiaan entistä enemmän etäyhteyksin tapahtunut yhteydenpito vilkastutti kansainvälistä yhteistyötä.
Kansainvälisellä koronapandemialla oli luonnollisesti vaikutuksensa myös Aseistakieltäytyjäliiton toimintaan. Liitto siirsi ketterästi toimintaansa verkkoon järjestäen esimerkiksi etäkokouksia, webinaareja ja liiton aktiiveja eri puolelta maata yhteen tuoneita verkkoiltamia. Liitto osallistui myös siviilipalvelusvelvollisten asemaa kriisiaikoina koskeneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tiedotti koronatilanteen vaikutuksista siviilipalvelustaan suorittavien tilanteeseen ja oikeuksiin.
Liitto myös edisti antimilitaristisen näkökulman tuomista mukaan koronakriisistä käytyyn keskusteluun. Koronapandemia paljasti monien maiden terveydenhuollon heikentyneen tilan, johon osasyyllinen on vahingollinen ja resursseja rohmuava asevarustelukierre valtioiden välillä. Yleisvaarallisen kulkutaudin edessä asevoimat kuitenkin osoittautuivat aseettomiksi. Tämä osoittaa, millaiseen virheeseen Suomen nykyinen hallitus on sortumassa suunnitellessaan maan sotilasbudjetin merkittäviä korotuksia ja suuria asevarusteluhankintoja. AKL olikin aktiivisesti mukana kampanjoimassa suunniteltuja hävittäjähankintoja vastaan.
1.2 Aseistakieltäytyminen
1.2.1 Siviilipalvelus
Aseistakieltäytyjäliitto ajaa asevelvollisuuden osana toteutettavan vapausrangaistuksilla sanktioidun siviilipalvelusjärjestelmän lakkauttamista, koska pitää sitä lähtökohtaisesti rangaistuksenomaisena ja ei-välttämättömänä instituutiona. Niin kauan kuin järjestelmä kuitenkin on olemassa, liitto tarjoaa neuvontaa ja edunvalvontaa siviilipalvelustaan suorittaville. Osana edunvalvontatehtäväänsä liitto pyrkii varmistamaan, että siviilipalvelus säilyy aseistakieltäytyjien vakaumusta kunnioittavana ja tarjolla on laajasti erilaisia työpalveluspaikkoja, joihin palvelukseen määrätyt voivat hakea mielenkiintonsa mukaisesti. Samoin liitto ajaa aktiivisesti siviilipalveluksen lyhentämistä ihmisoikeuksia kunnioittavalle tasolle.
Siviilipalveluksen yhteiskunnalle tarjoamaa hyötyä koskevan julkisen keskustelun kannalta vuosi 2020 oli poikkeuksellinen toisaalta koronapandemian, toisaalta työnsä aloittaneen asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean työskentelyn painopisteiden vuoksi.
Pian koronakriisin puhjettua maaliskuussa 2020 eräissä medioissa levisi puolustusvoimain edustajan sosiaalisessa mediassa esittämään virheelliseen tietoon perustunut uutinen, jonka mukaan puolustusvoimat olisi valmistellut reserviläisten kutsumista palvelukseen. Vaikka uutinen osoittautui perättömäksi, se herätti keskustelua siitä, eikö myös siviilipalveluksen suorittaneet, niin sanottuun siviilivarantoon kuuluvat pitäisi kutsua palvelukseen. Aseistakieltäytyjäliitto edusti keskustelussa päättäväisesti kantaa, jonka mukaan poikkeusolotehtäviä ei pidä määrätä kenellekään itsetarkoituksellisesti, vaan ainoastaan todelliseen tarpeeseen perustuen. Liitto toi esiin myös kantansa, jonka mukaan lainsäädännöstä pitäisi poistaa erilliset poikkeusolojen tehtävät siviilipalveluksen suorittaneille, ja kohdella heitä kriisiaikana kuten muitakin siviilejä esimerkiksi valmiuslain työvelvoitteen kautta.
Koronavuoden aikana myös parhaillaan siviilipalvelustaan suorittavia toivottiin julkisessa keskustelussa heppoisin perustein siirrettäväksi erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi terveydenhuollossa sekä maatalouden kausityövoimassa pelättyä työvoimapulaa paikkaamaan. Usein sivarien panosta kriisissä verrattiin asepalvelusta suorittaviin, joista muutamat sadat osallistuivat keväällä 2020 Uudenmaan rajojen valvontaan. Aseistakieltäytyjäliitto kuitenkin toi aktiivisesti esiin, että siviilipalvelustaan suorittavista useat olivat läpi kriisin työpalveluksessa juuri terveydenhuollossa tai muilla julkisen sektorin toimintavarmuutta turvaavilla kriittisillä aloilla. Mikään helposti paikasta toiseen heiteltävä työvoimapulan paikkailuun tarkoitettu joukko siviilipalvelusvelvolliset ei sen sijaan ole.
Toisaalta asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean tehtäviin kuului selvittää muun muassa siviilipalveluksen parempaa hyödyntämistä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin sekä yleistä koko ikäluokkaa koskevaa kansalaispalvelusmallia. Ajatus paremmin “kokonaisturvallisuutta” tukevasta siviilipalvelusmallista on Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan todettu tarpeettomaksi jo useissa selvityksissä tällä vuosituhannella, ja tässäkin keskustelussa liitto muistutti sivareiden jo nyt työskentelevän tyypillisesti aloilla, joiden voi katsoa vahvistavan resilienssiä muita kuin sotilaallisia uhkia vastaan. Koko ikäluokalle määrättävän kansalaispalveluksen ajatus ei myöskään liiton mielestä perustu todelliseen tarpeeseen, vaan taustalla on ideologinen pyrkimys pelastaa nykyistä siviilipalvelusta muokkaamalla yleinen asevelvollisuus siihen erityisesti sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta kohdistetulta kritiikiltä.
AKL toimitti työministerille muistion siviilipalveluslain muutostarpeista ja liiton puheenjohtaja Jyry Virtanen ja järjestökoordinaattori Esa Noresvuo tapasivat työministerin avustajan 30.1. esitellen näitä sekä ratkaisuehdotuksista niihin. Aseistakieltäytyjäliitto toimitti huhtikuussa lausunnon yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävälle parlamentaariselle komitealle ja joulukuussa erillisen muistion komitealle sekä sen siviilipalveluksen kehittämisjaostolle. Liitto toimitti joulukuussa kirjallisen lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun kansalaisjärjestökuulemiseen.
Myös liiton tarjoaman siviilipalvelustiedotuksen ja -neuvonnan näkökulmasta vuosi oli vilkas. Liitto tiedotti siviilipalvelusvelvollisille näiden oikeuksista tilanteissa, joissa koronakriisin vuoksi työpalveluspaikkaa ei löydy tai työpalvelustehtäviä tai työpalveluspaikkaa joudutaan vaihtamaan. Neuvonnassa korostui tuttuun tapaan siviilipalvelukseen kesken asepalveluksen pyrkivien kohtaama lainvastainen vitkuttelu ja vaikeuttaminen, johon liitto vastasi neuvojen antamisen lisäksi olemalla aktiivisesti yhteydessä asiasta vastaaviin tahoihin varuskunnissa muistuttaakseen näitä lainsäädännön noudattamisesta viranomaistoiminnassa.
Aseistakieltäytyjäliitto piti edelleen yhteyttä siviilipalveluksen koulutusjaksoa Lapinjärvellä suorittaviin järjestämällä esittäytymisluennon jokaisella koulutusjaksolla. Osa vuoden koulutusjaksoista järjestettiin etäyhteyksin koronavirustilanteen vuoksi.
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa liiton edustajana toimi edelleen Esa Noresvuo ja varaedustajana Samuel Metsänen. Neuvottelukunnassa AKL:n edustajat olivat aktiivisia vaatien muun muassa parempaa tiedonantoa siviilipalveluksesta kutsunnanalaisille. Vaatimuksen taustalla oli liiton tietoon kutsutuilta tullut siviilipalvelusta koskevan tiedon pimittäminen ja vähättelevä asenne siihen hakeutuvia kohtaan. Liitto toi myös näyttävästi tiedotuksessaan esiin näitä ongelmia kehottaen epäkohtiin törmääviä olemaan yhteydessä liittoon. AKL:n edustajien vaatimuksesta neuvottelukunnassa vieraili ihmisoikeusasiantuntijat Amnesty Internationalista ja ulkoministeriöstä.
1.2.2 Totaalikieltäytyminen
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vapausrangaistuksiin määrättyjen aseistakieltäytyjien tukemista vuonna 2020, pitäen tavoitteenaan Suomen valtion taivuttamista noudattamaan allekirjoittamiaan ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisten ihmisoikeuselinten suosituksia. YK:n ihmisoikeuskomitea on useaan otteeseen kehottanut Suomea laajentamaan Jehovan todistajien vuosina 1987-2019 voimassa olleen vapautuksen asevelvollisuudesta koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Lisäksi viimeksi vuonna 2017 YK:n ihmisoikeuskomitea kehotti Suomea vapauttamaan vangitut aseistakieltäytyjät.
Aseistakieltäytyjäliittoa työllisti edelleen Suomen valtiovallan parin vuoden takainen päätös purkaa Jehovan todistajat asevelvollisuuspalveluksesta vapauttanut erityislaki YK:n kannoista piittaamatta. Vapautuslain viimeisen voimassaolovuoden aikana nimittäin nähtiin erikoinen tilanne, jossa käräjäoikeudet antoivat vapauttavia päätöksiä totaalikieltäytyjille, koska näille määrätty rangaistus olisi Helsingin hovioikeuden helmikuussa 2018 antaman ennakkopäätöksen mukaan ollut epäyhdenvertainen Jehovan todistajiin nähden.
Voimassa oleva siviilipalveluslaki kuitenkin sisältää ongelmallisen määräyksen, jonka mukaan palveluksesta kieltäytymisestä rangaistuksetta selvinneet on kutsuttava uudelleen palvelukseen. Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen jälkeen kertaalleen kieltäytyneet ja oikeudessa vapautetut totaalikieltäytyjät ovat kuitenkin saaneet uusia palvelukseenastumismääräyksiä, ja kieltäydyttyään palveluksesta myös uusia syytteitä.
Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan kieltäytymistä palveluksesta on pidettävä jatkuvasti yhtenä ja samana tekona, joten liitto pitää jo kertaalleen oikeudessa vapautettujen totaalikieltäytyjien syyttämistä toistamiseen samasta teosta kaksinkertaisen syyttämisen kieltävän ne bis in idem -periaatteen vastaisena. Yllättäen tammikuussa 2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus kuitenkin määräsi edellisenä vuonna vapauttavan päätöksen saaneelle totaalikieltäytyjälle vapausrangaistuksen. Samaa linjaa noudatettiin käräjäoikeudessa myös muiden toiseen kertaan syytettyjen kohdalla, ja vuoden loppuun mennessä ainakin 19 toisen kierroksen totaalikieltäytyjää määrättiin vapausrangaistukseen. Aseistakieltäytyjäliitto tuki näitä kieltäytyjiä, kampanjoi heidän puolestaan ja toimitti tiedotusvälineille tietoa tilanteen kehittymisestä.
Kaikkiaan vuoden aikana Aseistakieltäytyjäliiton neuvontaan oli yhteyksissä useita kymmeniä totaalikieltäytyjiä. Halukkaille näistä liitto välitti kokeneiden, aseistakieltäytymiskysymyksiin pitkään perehtyneiden oikeusavustajien palveluja oikeuskäsittelyihin.
1.2.3 Reservinkieltäytyminen
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi reservinkieltäytymiseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa. Tiedotusta reservinkieltäytymisestä hoidettiin sekä liiton omien verkkosivujen että sen ylläpitämän eroa-armeijasta.fi-sivuston kautta.
Parlamentaariselle asevelvollisuuskomitealle huhtikussa 2021 antamassaan lausunnossa Aseistakieltäytyjäliitto esitti, että reservinkieltäytyjille järjestettävästä viiden päivän mittaisesta pakollisesta täydennyspalveluksesta tulisi luopua. Tämä siksi, että täydennyspalveluskoulutukselle ei ole kyetty osoittamaan tarvetta vaan kyseessä vaikuttaa olevan rangaistus varusmiespalveluksen suorittaneille aseistakieltäytyjille. Kaikkia reservinkieltäytyjiä koskiessaan se myös rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta reserviläisiin nähden, sillä kertausharjoituksiin kutsutaan vain osa varusmiespalveluksen suorittaneista. Koronaviruspandemian oloissa liiton oli jälleen syytä myös muistuttaa, että siviilipalveluksen tapaan täydennyspalveluksen kriisivarautumiseen painottuvan sisällön tarpeellisuutta ei ole kyetty osoittamaan.
Liitto näkee ongelmana, ettei lainsäädäntö tunne täydennyspalveluksesta kieltäytymistä. Tämä mahdollistaa ketjuuntuvat tuomiot, jotka kuitenkin rikkoisivat kaksinkertaisen syyttämisen ja tuomitsemisen kieltävää ne bis in idem -lakiperiaatetta. Liitto pyrki vuonna 2020 saamaan parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean kautta aikaan lakimuutoksia, ettei useampikertaista tuomitsemista tehtäisi myöskään täydennyspalveluksesta kieltäytyneiden kohdalla.
1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen ja muut aseistakieltäytymisen muodot
Palveluksesta vapautettujen määrä pysyi runsaana myös vuonna 2020, ja vapautettavat ovatkin selvästi suurin armeijapalvelusta suorittamattomien miesten ryhmä Suomessa. Armeijan käymättömyydestä nousi helmikuussa 2020 laaja keskustelu eri medioiden huomioidessa että kolmasosa miehistä ei suorita armeijaa – lähes 15 vuotta kyseisen muutoksen tapahtumisen jälkeen. Vaikka vapautuksia tänä päivänä myönnetäänkin terveydellisin syin keveämmin perustein kuin vielä vuosituhannen alkuvuosina, aiheuttaa vapautuksen hankkiminen edelleen toisinaan vapautuksen perusteina olevista terveysongelmista kärsiville yksilöille kohtuuttoman paljon työtä ja vaivannäköä.
Liitto jatkoi terveydentilaan ja kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä vapautusperusteista tiedottamista ja tarjosi neuvontaa ja oikeudellista apua sitä tarvitseville vapautusta hakeville. Liitto jatkoi myös syrjinnän vastaisen kampanjan yhteydessä tekemäänsä työtä palveluksesta vapautettavien yhdenvertaisuuden edistämiseksi muihin ryhmiin verrattuna.
Asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean työstä kertovissa uutisissa on toisinaan väläytelty uusien palvelusluokkien perustamista tällä hetkellä palveluksesta vapautettaville, kuten diabeetikoille. Aseistakieltäytyjäliitto näkee tämän yrityksen johtuvan pikemminkin “yleisen” asevelvollisuuden rapautumisen pelosta kuin mistään todellisesta tarpeesta.
Vuonna 2020 liitto korosti myös armeijan varareserviin kuuluvien, palveluksesta aikoinaan vapautettujen mahdollisuutta hankkia aseistakieltäytyjän asema hakemalla siviilipalvelukseen.
2 Koulutustoiminta
AKL jatkoi luentojen järjestämistä siviilipalveluskeskuksella Lapinjärvellä. Luentoja pidettiin jokaiselle vuoden aikana järjestetylle koulutuserälle, vaikka pandemiatilanteen vuoksi osa luennoista toteutui kokonaan tai osin etäyhteydellä. Luentojen aiheena oli Aseistakieltäytyjäliiton toiminnan ja siviilipalvelusvelvollisten edunvalvonnan esittelyn ohella esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmän ihmisoikeusongelmat, asevarustelun kritiikki ja antimilitaristinen ruohonjuuritason toiminta. Luentoja pitivät vuonna 2020 Samuel Metsänen, Lassi Raivonen, Jyry Virtanen, Aku Kervinen ja Esa Noresvuo. Kesäkuussa luentotiimi kehitti luennon sisältöä ja sen soveltuvuutta etäyhteyksin pitämisen tarpeisiin. Pidempään toimineet luennoijat kouluttivat kaksi uutta luennoijaa tiimiin.
Vuoden lopulla marraskuussa liiton vapaaehtoisten aloitteesta muodostettiin työryhmä toteuttamaan koulutiedotustoimintaa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Työryhmä tuottaa kouluvierailuja varten esitelmämateriaalia, joita voi soveltaa kuhunkin vierailuun sopivaksi kokonaisuudeksi. Esitelmämateriaalissa käsitellään muun muassa väkivallattomuutta, rauhanaatteetta ja asevelvollisuuden vaihtoehtoja Suomessa. Työryhmän tavoitteena on päästä puhumaan esimerkiksi yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon tai filosofian oppitunneille.
Siviilien puolustus -hanke jatkui alkuvuodesta 2020, ja hankkeen opintopiirissä käsiteltiin väkivallatonta siviilivastarintaa Venezuelan autoritaarista hallintoa vastaan.
Kolmesti etäyhteyksin toimitetuissa Aseistakieltäytyjäiltamissa oli kesällä 2020 mukana koulutuksellista sisältöä. Heinä- ja elokuun iltamissa kuultiin esitelmät aseistakieltäytymisestä Turkissa sekä Euroopan unionin asevarusteluun käyttämistä varoista. Myös Itämeren alueen rauhanaktivistien Baltic Glory -projektin kautta toteutetussa #Antimilimarathon-verkkotapahtumassa toteutettiin työpajoja esimerkiksi väkivallattomuudesta ja antimilitarististen zinejen tekemisestä.
Tärkeä osa liiton sisäistä koulutustoimintaa oli Kellokosken rantasaunalla järjestetty aktiiviviikonloppu 29.5.2020-31.5.2020. Viikonlopun ohjelmaan kuului kokousten ja toiminnan suunnittelun ohella pitkäaikaisen järjestösihteerin pitämä yleisesittely Aseistakieltäytyjäliiton strategioista, koulutus yleisimmistä aseistakieltäytyjien neuvontatilanteista sekä argumentaatiotyöpaja.
3 Tiedotustoiminta
3.1 Tiedotteet ja kannanotot
Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi 16.1. lehdistötiedotteen liittyen totaalikieltäytyjien saamiin vankeusrangaistuksiin, 5.3. liittyen kritiikkiinsä parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean toimenkuvaa kohtaan, 8.5. liittyen totaalikieltäytyjille annettuihin tuomioihin, 6.7. liittyen siviilipalvelukseen armeijasta hakevien kohtaamaan viivyttelyyn, 17.8. liittyen kutsuntakampanjaan, 27.8. liittyen tuestaan asevelvollisuuspalveluksien lyhentämisen selvittämiselle, 2.9. liittyen totaalikieltäytyjille langetetuille tuomioille, 29.10. liittyen vaatimukseen lisätä siviilipalveluksesta annettavaa tiedonantoa kutsunnanalaisille ja 10.12. liittyen totaalikieltäytyjille langetettuihin rangaistuksiin.
Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi 20.1. kannanoton liittyen puolustusministerin kansalaispalveluskaavailuihin, 13.2. liittyen asepalveluksesta vapautettavien määrään, 27.2. liittyen YLE:n kolumniin, 13.3. liittyen vaatimukseen armeijoiden päästöjen huomioimiseksi ilmastosopimuksissa, 24.3. liittyen siviilivarannon hyödyntämisehdotuksiin koronakriisissä, 6.6. liittyen tukeensa Black Lives Matter -liikkeelle ja 11.9. liittyen Pride-viikkoon. Lisäksi liitto julkaisi kahden totaalikieltäytyjän kieltäytymisilmoitukset sekä suomensi War Resisters’ Internationalin kannanottoja.
3.2 Antimilitaristi-lehti
Antimilitaristi on Aseistakieltäytyjäliiton julkaisema mielipide- ja kulttuurilehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa paperisena ja epäsäännöllisesti verkossa. Lehti julkaisee ainoana suomalaisena mediana säännöllisesti aseistakieltäytymistä käsitteleviä uutisia kotimaasta ja maailmalta. Lehdestä löytyy myös rauhanaatteeseen ja väkivallattomuuteen erityisesti nuorten näkökulmasta syventyviä artikkeleja sekä kulttuurisisältöjä, kuten bändihaastatteluja ja sarjakuvia. Antimilitaristi on Aikakauslehtien liiton sekä Kultti ry:n (Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto) jäsen. Vuoden 2020 lehtien teemat olivat teknologia, yhdenvertaisuus, uskonto ja aktivismi.
Vuonna 2020 paperilehden painos oli maaliskuun ja joulukuun numeroissa 2000 kappaletta, kesäkuun numerossa 2200 kappaletta ja syyskuun numerossa 3000 kappaletta. Kesän painos oli tavallista suurempi, koska lehteä oli tarkoitus jakaa vilkkaasti kesän tapahtumissa ja esimerkiksi musiikkifestivaaleilla. Koska tapahtumatoiminta oli koronapandemian vuoksi kesällä 2020 jähmeää, Antimilitaristi järjesti luukutuskampanjan, jonka kautta satoja numeroita lehteä jaettiin suoraan ihmisten postilaatikoihin ja lehden levikki tavoitti useita aiemmin tavoittamattomia ihmisiä. Lehden syysnumero lähetettiin jo perinteeksi tulleeseen tapaan lähes kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin Suomessa.
Verkkolehdessä artikkelien ilmestymistahti tiivistyi vuonna 2020 ja nettiin tarkoitetun, paperilehden aikatauluista riippumattoman materiaalin julkaiseminen vilkastui. Myös verkkolehden saavutettavuutta kehitettiin yhdessä Aseistakieltäytyjäliiton verkkosivujen kanssa.
Antimilitaristin tilaus sisältyy Aseistakieltäytyjäliiton jäsenmaksuun. Vuonna 2020 lehti jäi ilman Taiteen edistämiskeskuksen myöntämää kulttuurilehtitukea tuensaajien määrän karsimisen myötä, mutta lehti onnistui tehostamaan omaa varainhankintaansa lisäämällä liiton ulkopuolisten tilaajien määrää. Lehden vuositilaus maksaa 15 euroa.
Antimilitaristia toimittaa vapaaehtoisista koostuva toimituskunta. Lisäksi tavallisesti lehdessä ilmestyy myös vierailevien kirjoittajien laatimia artikkeleita. Toimituskuntaa koordinoivalle päätoimittajalle ja lehden visuaalisesta ilmeestä vastaavalle taittajalle maksetaan palkkiota. Vuonna 2020 lehden maalis-, kesä- ja syyskuun numeroiden päätoimittajana toimi Aku Kervinen ja taittajana Kristian Autio. Joulukuun numeron päätoimitti Samuel Loimu ja taittoi Sami Nyyssölä.
3.3 Muut lehdet ja esitteet
Liitto lähetti vuoden aikana kaikille jäsenilleen kaksi jäsenkirjettä, joista ensimmäinen 25.3. ja jälkimmäinen 16.10. Molemmat postitukset toteutettiin järjestämällä postitustalkoot.
Jo vuosikymmenten ajan ilmeeltään melko yhtenäisenä säilynyt kutsuntakampanjan yhteydessä levitettävä Lepo-esite koki kutsuntakampanjaa kehittäneen työryhmän toimesta perusteellisen uudistuksen vuonna 2020. Ruokaa ei aseita -ruuanjakotilaisuuksiin tuotettiin sosiaalisista ongelmista, militarismista ja niiden yhteyksistä kertovia esitteitä.
3.4 Neuvonta
Liitto jatkoi edelleen laajamittaista aseistakieltäytymistä koskevan neuvonnan ylläpitämistä antaen henkilökohtaista neuvontaa arviolta muutamalle sadalle ihmisille. Neuvontakyselyitä tuli aikaisempien vuosien tapaan runsaasti koskien niin siviilipalvelusta, totaalikieltäytymistä kuin reservinkieltäytymistäkin. Merkittävä neuvontaa saavien henkilöiden ryhmä ovat myös ne, jotka hakevat vapautusta asevelvollisuudesta joko terveydellisin syin tai ulkomaan kansalaisuuden perusteella.
Välitöntä apua aseistakieltäytymiseen ja asevelvollisuuteen liittyvissä ongelmissa tarvitsevien puhelinpäivystys oli edellisten vuosien tapaan käytössä. Soittojen ja tekstiviestien lisäksi puhelinneuvontaa tehtiin WhatsApp ja Telegram -sovellusten kautta. Muuten neuvontaa toteutettiin tavallisimmin liiton sähköpostin kautta, mutta tarvittaessa myös henkilökohtaisin tapaamisin. Kasvava neuvonnan kanava on myös sosiaalisen median alustat, ennen kaikkea Instagram ja Facebook.
Vuoden 2020 aikana neuvontavastuuta jaettiin uudella tavalla. Liiton puhelinpäivystysvastuuta jaettiin neuvontapuhelimesta tehdyillä soitonsiirroilla myös liiton vapaaehtoisille. Aktiivien valmiutta vastata myös sosiaalisen median kautta tuleviin yhteydenottoihin kasvatettiin myös toukokuussa aktiiviviikonlopussa pidetyllä neuvontakoulutuksella.
3.5 Verkkosivut ja sosiaalinen media
3.5.1 Verkkosivut
Liiton vuonna 2019 uusittua akl-web-nettisivua päivitettiin vastaamaan paremmin esteettömyyden vaatimuksia. Vuonna 2020 liiton työntekijöistä ja aktiiveista kokoontunut työryhmä suoritti sivujen esteettömyyden arvioinnin, teki korjaavia toimenpiteitä sekä laati esteettömyysselosteen ja julkaisi sen. Sama arviointi tehtiin myös antimilitaristi.fi-sivustolle.
Akl-web.fi-sivustolla olevaa laajaa aseistakieltäytymiseen liittyvää infosisältöä ylläpidettiin ja päivitettiin. Sivuille luotiin 52 uutta ajankohtaisartikkelia.
Kutsuntakampanjan osalta kampanjointia verkossa tehtiin uutta Ajattele ennen kuin otat asennon -teemasivua hyödyntäen. Liitto myös ylläpiti edelleen vanhempia kutsunnat.net-sivustoa sekä reservinkieltäytymiseen kannustavaa eroa-armeijasta.fi-sivustoa.
3.5.2 Sosiaalinen media
Aseistakieltäytyjäliitto toimii sosiaalisen median kanavista aktiivisesti Instagramissa, Twitterissä, Facebookissa ja YouTubessa. Liiton aktiivit muodostavat erillisen sometyöryhmän, johon kuului vuonna 2020 14 henkilöä. Sometyöryhmä valmistelee sosiaalisen median sisältöjä ja käy keskustelua aihepiireistä, joista päivityksiä suunnitellaan tehtävän. Sometyöryhmän jäsenistä 10 muodostaa myös kiertävän sisällöntuotannon suunnittelu- ja toteutusvastuuringin. Sometyöryhmä kokoontui 30.5. pohtimaan sosiaalisen median viestintästrategiaa.
Instagramissa liittoa seurasi arviolta noin 1650 seuraajaa vuoden loppuun mennessä. AKL teki vuonna 2020 59 julkaisua seinälleen ja ne saivat noin 6650 tykkäystä eli keskimäärin 113 tykkäystä per julkaisu. Kolme julkaisuista oli videoita, jotka saivat yhteensä yli 4000 katselukertaa. Lisäksi AKL loi useita Instagram-tarinapäivityksiä.
Twitterissä Aseistakieltäytyjäliitto kirjoitti vuonna 2020 437 omaa twiittiä, jotka saavuttivat 210400 näyttökertaa. Vierailuja tehtiin AKL:n profiiliin vuonna 2020 5985 ja se mainittiin 320 twiitissä. Seuraajamäärä lisääntyi vuoden 2020 aikana 82 seuraajalla, ollen vuoden lopussa 1199 seuraajaa.
Facebook-sivulleen Aseistakieltäytyjäliitto teki 270 postausta vuonna 2020. Ne tavoittivat noin 240000 näyttökertaa eli jokainen tavoitti keskimäärin lähes 900 näyttöä. Julkaisuihin sitouduttiin noin 29000 kertaa eli keskimäärin yli 100 kertaa postausta kohden. AKL julkaisi Facebookissa kaksi videota jotka keräsivät yhteensä yli 3000 näyttökertaa. Liittoa seurasi Facebookissa vuoden 2020 lopussa 3090 henkilöä.
Liitto tuotti kuusi uutta videota YouTubeen. Yhteensä liiton kanavan videot saivat vuonna 2020 noin 6900 katselukertaa. Liiton kanava sai 19 uutta tilaajaa ollen yhteensä 60.
3.4.3 Videotyöryhmä
Maaliskuussa 2020 Aseistakieltäytyjäliiton videoiden teosta kiinnostuneet aktiivit loivat sisäisen keskusteluryhmän videoiden tuotantoa varten. Ryhmään kuuluu 11 jäsentä.
Filmiryhmä suunnitteli ja teki videon armeijan palvelukseenastumispäivän alla, jossa se toi esiin mahdollisuutta hakea siviilipalvelukseen jo varussotilaspalveluksen alettua. Humoristinen Näin haet armeijasta sivariin -infovideo julkaistiin 6.7. YouTubessa ja Instagramissa. Videota katsottiin vuonna 2020 noin 3500 kertaa.
Filmiryhmä kuvasi haastatteluita marras- ja joulukuussa 2020 uutta kutsunta-aiheista videota varten, joka suunnitellaan julkaistavan vuonna 2021.
4 Julkaisutoiminta
AKL otti yhteistyössä Rolling Records -levy-yhtiön kanssa 300 kappaleen uusintapainoksen Asan Via Karelia -vinyylilevystä.
5 Kansainvälinen yhteistyö
5.1 War Resisters' International
War Resisters’ International (WRI) on kansainvälinen aseistakieltäytyjien ja ruohonjuuritason rauhanliikkeiden kattojärjestö, johon Aseistakieltäytyjäliitto kuuluu jäsenjärjestönä. WRI:n neuvosto kokoontui virtuaaliseen kokoukseen Loomio-palvelussa 1.-10.5.2020, ja liiton toimiston jäsenet osallistuivat kokoukseen seuraajina.
WRI koordinoi kansainvälistä aseistakieltäytyjäpäivää, jota vietetään 15.5. Vuoden 2020 aseistakieltäytyjäpäivän teemana oli aseistakieltäytyminen ja oikeus turvapaikkaan. AKL:n jäseniä oli mukana aseistakieltäytyjäpäivän osana toteutetussa Right to Refuse to Kill -videokampanjassa. Lisäksi AKL välitti tietoa päivän ohjelmista ja suomensi teemaan liittyviä materiaalitekstejä.
WRI aloitti valmistautumisen seuraavana vuonna tapahtuvaan satavuotisjuhlaansa, ja liiton edustaja osallistui juhlavuoden etänä järjestettyyn suunnittelutapaamiseen heinäkuussa 2020. Liiton edustaja oli niin ikään mukana heinäkuussa nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon suunnittelupalaverissa. Toimintaviikolla 9.-15.11. liitto kampanjoi nuorten militarisoimista vastaan jakamalla aiheeseen liittyviä sosiaalisen median materiaaleja ja organisoimalla kutsuntakampanjaa eri paikkakunnilla jokavuotiseen tapaan.
WRI:n organisoimaa kansainvälistä rauhanvankipäivää vietettiin 1.12. solidaarisuus- ja tukipostikorttien lähettämisillä. Liitto levitti tietoa tapahtumasta, ilmoitti suomalaisia vangittuja totaalikieltäytyjiä mukaan rauhanvankien listaukseen ja välitti perille heidän saamansa tukipostin. AKL lähetti WRI:n jakaman tiedon pohjalta vetoamisviestejä kuubalaisille, kolumbialaisille ja ukrainalaisille viranomaistahoille, joilla oli mahdollisuus vaikuttaa vangittujen aseistakieltäytyjien kohteluun.
AKL mainosti kanavissaan WRI:n järjestämiä verkkotapahtumia esimerkiksi liittyen aseistakieltäytyjäpäivän teemaan ja eri maiden aseistakieltäytyjien ja antimilitarististen toimijoiden ja toimintaympäristöihin.
Liitto osallistui Suomea koskevan tiedon päivittämiseen WRI:n ylläpitämässä tietopankissa asevelvollisuudesta ja aseistakieltäytymisestä maailman eri valtioissa.
5.2 European Bureau for Conscientious Objection
European Bureau for Conscientious Objection (EBCO) järjestö on eurooppalaisten aseistakieltäytyjien kattojärjestö, joka vaikuttaa Euroopan Unionin, Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston elimiin aseistakieltäytymisoikeuden täysimääräisen toteutumisen puolesta. Aseistakieltäytyjäliitto on EBCO:n Suomen jäsenjärjestö.
AKL:n järjestökoordinaattori Esa Noresvuo osallistui EBCO:n yleiskokouksiin 21.3. ja 14.11. Molemmat kokoukset järjestettiin etäyhteyksin. Marraskuun kokouksessa Noresvuo valittiin EBCO:n hallituksen sihteeriksi (secrétaire général). AKL:n varapuheenjohtaja Jyry Virtaselle annettiin osallistumisoikeus EBCO:n hallituksen kokouksiin (consultative status).
EBCO tuottaa vuosittain raportin, joka käsittelee aseistakieltäytymisoikeuden toteutumista Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Noresvuo sekä liiton aktiivi István Rytkönen osallistuivat raportin tekemiseen vastaten yhdessä pääasiallisesti raportoinnista kuuden valtion tilanteen osalta.
5.3 Baltic Glory
Vuodesta 2017 asti toiminut antimilitarististen aktivistien Baltic Glory -verkosto on tuonut uudella tavalla yhteen rauhanaktivistit Euroopan unionin jäsenmaista, Venäjältä ja Ukrainasta. Vuonna 2020 verkosto ei voinut järjestää fyysistä kokoontumista koronapandemian takia. Sen sijaan verkoston aktiivit toteuttivat 1.6.-12.7. #Antimilimarathon -nimisen virtuaalisen tapahtumasarjan. 42 päivän ajan Baltic Gloryn ja sen lähellä olevien järjestöjen ja ryhmien sosiaalisten medioiden kanavat täyttyivät antimilitaristisesta sisällöstä. Virtuaalisten taidenäyttelyjen, videoiden, animaatioiden ja musiikin lisäksi ohjelmassa oli mm. elokuvailta teemanaan Venäjän aseistakieltäytyjät, antimilitaristinen zinetyöpaja, onlineperformanssi ja väkivallattomuustyöpaja.
5.4 Muu kansainvälinen toiminta
Aseistakieltäytyjäliitto piti vuonna 2020 yhteyttä yllä mainittujen ohella myös muiden kansainvälisen rauhanliikkeen toimijoiden kanssa. Eräs näistä oli Genevessä päämajaansa pitävä International Fellowship of Reconciliation (IFOR) -järjestö, jonka kanssa liitto teki yhteistyötä erityisesti aseistakieltäytymiseen liittyvien ihmisoikeuskysymysten osalta. Järjestöt tuottivat yhdessä tietoa ja valmistautuivat YK:n ihmisoikeuskomitean kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen Suomen määräaikaisraportointiin, jonka oli alun perin tarkoitus toteutua syksyllä 2020, mutta joka siirtyi kevääseen 2021.
Kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 10.4.-9.5. aikana liitto jakoi sosiaalisen median kanavissaan kampanjan materiaaleja liittyen maailman sotilasmenoihin käytettäviin rahamääriin ja vaatimusta niiden suuntaamisesta rauhaan sekä maailmanlaajuisen terveydellisen uhkatilanteen hallintaan.
Liitto on International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -kampanjan jäsen. Osana Suomen ICAN-verkostoa AKL tiedotti muun muassa sosiaalisessa mediassa ja Antimilitaristi-lehdessä kansainvälisen ydinasekieltosopimuksen TPNW etenemisestä kohti voimaantuloa ja juhli lauantaina 24.10.2020 Hondurasin ratifioitua 50. valtiona sopimuksen, minkä seurauksena on sopimuksen astuminen voimaan.
Aseistakieltäytyjäliitto on myös mukana Campaign to Stop Killer Robots -kampanjassa. Liitto on levittänyt autonomisten asejärjestelmien kieltämiseen tähtäävän kampanjan materiaaleja ja osallistunut verkoston Suomessa järjestettyihin tapahtumiin. Verkostossa AKL:a edustaa ensisijaisesti Samuel Metsänen.
Liitto ylläpiti jäsenyyttä EU-Russia Civil Society Forumissa, jonka kansalaisvalistus-työryhmään se kuuluu yhdessä venäläisen sisarryhmänsä Движение сознательных отказчиков (Aseistakieltäytyjien liike) kanssa. Venäläisen aseistakieltäytyjäliikkeen kanssa yhteyttä pidettiin vuonna 2020 ennen kaikkea Baltic Glory -projektin puitteissa.
Joulukuussa liitto kampanjoi ukrainalaisen sisarjärjestönsä Український Рух Пацифістів (Ukrainan pasifistiliike) puheenjohtajan Ruslan Kotsaban vapauttamisen puolesta. Kotsaba julisti vuonna 2015 videoblogissaan kieltäytyvänsä kutsunnoista tai osallistumasta sotatoimiin ja kehotti muitakin tekemään samoin. Tästä syystä Kotsaba joutui syytetyksi “maanpetoksesta” ja “armeijan laillisten toimien estämisestä”. AKL osallistui järjestönä ja kehotti jäseniään osallistumaan kansainväliseen tukikampanjaan, jossa sähköpostiviestein ja kirjein vedottiin Ukrainan eri viranomaisiin ja ulkomaan lähetystöihin Kotsaban puolesta.
6 Projektit
Aseistakieltäytyjäliitto toteutti vuoden 2020 aikana alla esitellyt projektit. Ennalta suunnitelluista projekteista jouduttiin perumaan festivaaliprojekti lukuun ottamatta infopöydän pitoa tammikuussa Nuorten filosofiatapahtumassa. Festivaaliprojektin tavoitteena olisi ollut jalkautua kesän festivaalitapahtumiin tekemään jäsenhankintaa ja antimilitaristista tiedotustoimintaa. Projekti kuitenkin hylättiin koronaviruspandemian peruttua kesän festivaalit.
6.1 Kutsuntakampanja
Syksyisin kutsuntojen aikaan jo vuosikymmenten ajan järjestetty kutsuntakampanja on liitolle keskeinen projekti. Kampanjan tarkoituksena on levittää kaikille kutsuntoihin määrätyille tietoa siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä sekä vapautuksen saamisen perusteista. Tällä hetkellä informaation kulku ei toteudu kutsunnoissa edes niiltä osin, että lakisääteisen velvoitteen tiedottaa aseistakieltäytymisestä toteutumisesta pidettäisiin kiinni. Kansalaisyhteiskunnan voimin tehtävä tiedotus on näin ollen välttämätöntä mielipiteenvapauden toteutumisen ja tasapuolisen tiedonkulun toteuttamiseksi.
Kutsuntakampanja onnistui vuonna 2020 laajentumaan useille sellaisille paikkakunnille, joilla asevelvollisuuden vaihtoehdoista kertovia esitteitä ei ole jaettu viime vuosina. Kaikkiaan esitteitä jaettiin syksyn aikana kutsuntapaikkojen läheisyydessä ainakin yhdellätoista paikkakunnalla, eli Keravalla, Kuopiossa, Kokkolassa, Kirkkonummella, Vantaalla, Helsingissä, Lahdessa, Espoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella.
Viime vuosina kampanjan painopiste on siirtynyt sosiaalisiin medioihin. Vuonna 2020 kutsuntakampanja näkyi erityisen hyvin Instagramissa, mikä osaltaan varmasti innosti liiton jäseniä eri paikkakunnilla osallistumaan myös esitteiden jakamiseen. Kampanjan osana liitto toteutti myös kohdennettua mainostusta kutsuntaikäiselle kohderyhmälle, jossa linkattiin aseistakieltäytymismahdollisuudesta kertovalle uudelle infosivustolle.
Liitto keräsi myös suuren määrän kutsuntoihin viime vuosina osallistuneiden nuorten kokemuksia, jotka paljastivat kuinka siviilipalveluksesta ei läheskään aina kutsunnoissa kerrota tai jos kerrotaan, se tapahtuu usein riittämättömästi ja toisinaan jopa halventavaan tai vähättelevään sävyyn. Näitä kerättyjä kokemuksia hyödynnettiin kampanjan viestinnässä sekä siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa tehdyssä vaikuttamistyössä. Kutsunnoissa annettava puutteellinen siviilipalvelusta koskeva tiedonanto nostettiin esiin myös muussa AKL:n virallisessa vaikutustyössä.
6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja
Suomessa nimellä Ruokaa ei aseita (REA) tunnettu toimintamuoto on osa kansainvälistä Food Not Bombs -liikettä, jossa jaetaan ilmaista lahjoitetuista hävikkiraaka-aineista saatua kasvisruokaa julkisilla paikoilla. Tapahtumissa kritisoidaan resurssien haaskaamista asevarusteluun sosiaalisiin epäkohtiin puuttumisen sijasta. Kampanja on toiminut Suomessa vuodesta 1998 alkaen. Myös vuonna 2020 Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi REA-toiminnasta kiinnostuneille ihmisille neuvoja ja pienimuotoista tukea toiminnan järjestämiseksi.
Koronapandemian vuoksi REA-toiminta hiljeni hetkeksi keväällä 2020. Kesällä ja loppuvuodesta toiminta kuitenkin aktivoitui jälleen Helsingissä, ja ruoanjakoja onnistuttiin järjestämään koronaturvallisesti toteuttamalla tapahtumat pienellä toimintaryhmällä sekä jakamalla yhteisruokailun sijaan mukaan vietäviä ruokakasseja.
Helsingissä jo 17 kertaa järjestetty kansainvälinen Ruokaa ei aseita -työleiri yhteistyössä Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kanssa jouduttiin vuonna 2020 perumaan koronaviruksen aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi.
6.3 Asepalvelus 2020
Edeltävänä vuonna käynnistetty Asepalvelus 2020 -kampanja saatettiin päätökseensä vuonna 2020. Aseistakieltäytyjäliitto ohella kampanjassa oli mukana useita muita kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien ajatushautomo Hattu, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Miehet ry, Naisasialiitto Unioni, Sadankomitea, Vasemmistonuoret ja Vihreät nuoret.
Eri sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevaa ja totaalikieltäytyjiä rankaisematonta asepalvelusjärjestelmää ajanut kampanja onnistui edelleen vuonna 2020 herättämään huomiota ja julkista keskustelua nykyisen asevelvollisuusmallin ongelmista. Kampanjaa jatkettiin yhteydenpidolla sitoumuksen allekirjoittaneisiin kansanedustajiin, viestimällä sosiaalisissa medioissa sekä ylläpitämällä ja päivittämällä kampanjan www-sivuja.
6.4 Nuorison militarisoimista vastustava toiminta
Aseistakieltätyjäliitto näkee eräänä suomalaisen militarismin nykyisenä kehitystrendinä nuorisoon kohdistuvan militarisoimisen lisääntymisen. Eräs esimerkki tästä on ”syrjäytymisen ehkäisyn” nimissä ajettava kutsuntojen laajentaminen koskemaan myös naisia, vaikka tosiasiassa olemassa olevan tiedon mukaan kutsuntoihin osallistumisella ei ole juuri merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta ja syrjäytyminen on tällä hetkellä yleisempää niihin sukupuolensa perusteella osallistuvien joukossa. Aseistakieltäytyjäliitto totesi myös lausunnossaan parlamentaariselle asevelvollisuuskomitealle, ettei näe tarvetta muuttaa kutsuntatilaisuuteen osallistumista pakolliseksi naisille.
Liitto on myös huolissaan aseiden ja armeijan mainostamisesta peruskoululaisille ”Intti tutuksi” -kampanjan myötä. Osin tähän ongelmaan vastatakseen liiton aktiivit perustivat erillisen koulutiedotustyöryhmän toteuttamaan vierailuja yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä tuottamaan materiaalia vierailuja varten.
Liitto osallistui marraskuussa 9.-15.11. järjestettyyn kansainväliseen nuorison militarisoinnin vastaiseen toimintaviikkoon toisaalta sosiaalisen median julkaisuin, toisaalta kutsuntakampanjan kautta.
6.5 Kulttuuritoiminta
Liitto jatkoi vuonna 2020 etupäässä nuorisolle suunnattujen korkeatasoisten musiikki- ja muiden kulttuuritapahtumien järjestämistä tavoitteenaan niiden kautta tutustuttaa uusia ihmisiä antimilitarismiin ja erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Tavoitteena oli järjestää vähintään viisi musiikkitapahtumaa vuoden aikana, ja yleisömäärän puolesta menestyksekkäät tukikeikat onnistuttiinkin järjestämään tammikuussa Helsingissä Rauhanasemalla ja helmikuussa Tampereella Vastavirta-klubilla. Myöhemmin vuodelle suunnitellut tukikeikat koronaviruspandemia pakotti perumaan.
Baltic Glory -verkoston 42 päivän mittaisen #Antimilimarathon-verkkotapahtuman ohjelmaan sisältyi muun muassa virtuaalinen taidenäyttely, videoita, animaatioita, musiikkia ja antimilitaristinen zine-työpaja. Liitto julkaisi osana tapahtumasarjaa Sampo Sepän Sotaratsu-kuunnelman YouTube-kanavallaan. Sotaratsu perustuu Sepän monologinäytelmään.
Liitto järjesti 24.-25.10. Helsingin Varjokirjamessut yhteistyössä infoshop ja antikvariaatti Mustan Kanin Kolon kanssa. Kyseessä olivat jo yhdennettoista varjokirjamessut Helsingissä, ja ensimmäistä kertaa messut järjestettiin kokonaan ilman paikalla olevaa yleisöä Youtube-striimauksen kautta. Messujen ohjelmaan sisältyi kirjailijahaastatteluja, ruohonjuuritason toimintaa koskevia keskustelutilaisuuksia sekä runoesityksiä, yhteensä lähes 20 erilaista ohjelmanumeroa. Tapahtumaa valmisteltiin useissa suunnittelukokouksissa, joissa liitolla oli edustus, ja messutapahtuman striimaus tapahtui liiton toiminnan keskuspaikassa Pasilan Rauhanasemalla.
6.6 Syrjintäkampanja
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2020 kampanjaa siviilipalvelusvelvollisten ja muiden aseistakieltäytyjien työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohtaamaa syrjintää vastaan. AKL kehottaa jäseniään ja muita kiinnostuneita olemaan yhteydessä liittoon, mikäli kohtaa asepalveluksen suorittaneiden tai sitä parhaillaan suorittavien perusteetonta suosimista työelämässä tai muualla yhteiskunnassa
Väärinkäytöksistä kuullessaan liiton henkilökunta oli ensin aina suoraan yhteydessä lainvastaisesti menettelevään yritykseen, ja usein tämä riittikin korjaamaan tilanteen. Esimerkiksi eräs valtakunnallinen pikaruokaketju täsmensi kesällä 2020 liiton yhteydenoton jälkeen ketjun ravintoloille, että asevelvollisuutta suorittaville tarkoitettu alennus täytyy saada myös siviilipalvelustodistuksella.
Niissä tapauksissa, joissa syrjintää harjoittava taho ei korjaa toimintaansa liiton yhteydenoton jälkeen, liitto vie asian viranomaisille. Loppuvuodesta 2020 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue aloitti liiton toimittaman materiaalin perusteella valvonnan eräässä henkilöstöpalveluyrityksessä työnhakutilanteeseen liittyvän syrjintäepäilyn vuoksi.
6.7 Muut antimilitaristiset projektit
Liitto näkee sosiaalisen epätasa-arvon merkittävänä sotien syynä ja jatkoi vuonna 2020 työtään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä Suomessa että globaalilla tasolla. Erityistä huomiota kiinnitettiin varustelupolitiikan vaikutuksiin sosiaalista hyvinvointia ylläpitävien yhteiskunnan sektorien rahoitukseen tilanteessa, jossa samanaikaiseti vakava virus uhkasi kansalaisten terveyttä ja hallitus valmisteli suurimittaisia investointeja sotakalustoon. Liitto tukikin Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön -kampanjaa ja Hävittäjähankinnat pysäytettävä -kansalaisaloitetta muun muassa jakamalla niiden tuottamia materiaaleja sosiaalisessa mediassa.
Tuodakseen esille militarismin yhteyttä ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ympäristöongelmiin AKL perusti vuonna 2020 työryhmän laatimaan esitelmämateriaalia aiheesta. Liitto valmisteli myös yhteistyössä Salon TasausKohtuusPajan (TaKoPaja) kanssa esitelmätilaisuutta aiheesta syksylle, mutta koronapandemian mukaan tuomien kokoontumisrajoitusten vuoksi tapahtumaa päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan.
Aihepiiri oli esillä myös AKL:n osallistuessa ilmastolakkoon 13.3. aihetta käsittelevän kannanoton kautta. Ympäristön ja rauhan teema kohtasivat myös liiton yhdessä ajatuspaja Creaturan kanssa 6.12. järjestämässä etäelokuvaillassa, jossa katsottiin The Way Out -elokuva, joka perustuu rauhanaktivisti Thich Nhat Hanhin opetuksiin.
Liitto osallistui rasismin ja fasismin vastaiseen toimintaan tukemalla Black Lives Matter (BLM) -liikettä ja osallistumalla Suomessa kesäkuussa 2020 järjestettyyn virtuaalimielenosoitukseen rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan. Liitto myös jakoi verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa BLM-liikettä tukevaa antimilitaristista materiaalia, joka perustui osin liiton yhdysvaltalaisen sisarjärjestön War Resisters’ Leaguen laatimiin kirjoituksiin.
Liitto toimi yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa Suomen ydinaseriisuntapolitiikkaan liittyen esimerkiksi International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -verkostossa vaatien Suomea liittymään kansainväliseen ydinasekieltosopimukseen (TPNW). Liitto osallistui myös robottiaseiden vastaiseen kampanjaan Suomessa levittämällä autonomisia asejärjestelmiä koskevaa informaatiota sekä osallistumalla verkoston Suomessa järjestettyihin tapahtumiin.
AKL järjesti yhdessä Sadankomitean kanssa 28.8. Vaihtoehtoja asevelvollisuuskeskusteluun -paneelin, joka striimattiin. Paneeli oli osa Suomen Sosiaalifoorumia.
Liitolla on adoptoitu kolumbialainen kummilapsi Interpedia-järjestön kautta. Adoptiota jatkettiin edelleen vuonna 2020.
AKL järjesti kaksi virtuaalista uusien ilta -tapahtumaa vuonna 2020, 17.4. ja 13.11.
Liiton vapaa-ajantoimintaryhmä jatkoi avoimen, ensisijaisesti nuorille suunnatun harrastustoiminnan järjestämistä myös vuonna 2020. Toiminnan puitteissa järjestettiin muun muassa etäyhteyksin kolmet valtakunnalliset aseistakieltäytyjäiltamat kesällä 2020 sekä retki Villa Mehuun Kirkkonummen metsien siimekseen. Aseistakieltäytyviä nuoria kohtaan kohdistetaan yhä ennakkoluuloja, ja liiton yhteisöllisyys tarjosi myös menneenä vuonna kallisarvoista vertaistukea samanmielisille nuorille.
7 Oikeustoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi vuonna 2020 aiempien vuosien tapaan oikeudellista neuvontaa kaikissa siviilipalvelukseen, totaalikieltäytymiseen, reservinkieltäytymiseen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvissä ongelmatapauksissa. Liiton pitkäaikaisen lakiasiainsihteerin Juha Keltin työsuhteen päätyttyä kesällä 2020 liiton oikeudellinen neuvonta siirtyi kokonaan liiton muiden työntekijöiden hoidettavaksi.
Liiton antaman neuvonnan tarve pysyi poikkeuksellisen korkeana vuonna 2020 jatkuneen kertaalleen vapautettujen ja uudelleen palvelukseen määrättyjen totaalikieltäytyjien epätavallisen oikeustilanteen vuoksi. Liitto välitti entiseen tapaan kokeneita totaalikieltäytyjien oikeusavustajia halukkaille liiton neuvontaan yhteydessä olleille totaalikieltäytyjille.
8 Tarvikevälitys
AKL jatkoi tukituotteiden myyntiä verkkosivujensa kaupan kautta. Pöydänpito ei ollut mahdollista festareilla, mutta kaupan myynti vilkastui tehostetun mainostuksen vaikutuksesta. Erityisen suosittuja myyntiartikkeleita olivat uutuustuotteet Asan Via Karelia vinyylilevy sekä Timo Virtasen Väkivallattomuuden voima -kirja. Liiton antimilitaristista sanomaa välittävien paitojen suuren menekin vuoksi liitto teki myös kesällä 2020 uuden suuren paitatilauksen varmistaakseen tuotteiden riittävyyden jatkossakin.
9 Hallinto
9.1 Liittokokoukset
Liitto järjesti vuonna 2020 kevätliittokokouksen sunnuntaina 29.3.2020 kello 14 alkaen. Rutiininomaisten asioiden kuten uusien hallituksen jäsenten valinnan sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisen ohella kokouksessa käytiinkin yleiskeskustelua pandemian vaikutuksesta liiton toimintaan.
Syysliittokokous järjestettiin sunnuntaina 22.11.2020 kello 14 alkaen, koronatilanteen vuoksi pääosin etäyhteyksin. Kokous muun muassa hyväksyi päivityksiä liiton sääntöihin.
9.2 Hallitus
Liiton hallituksessa ovat vuoden 2020 aikana toimineet Annina Heikinheimo, Henri Hellén (29.3. asti), Matias Kaskiluoto, Jooa Lindqvist (22.11. alkaen), Meena Lindroos, Joni Lönngren, Samuel Metsänen, Jarno Niskanen (29.3. alkaen), Vili Nurmi (22.11. alkaen), Iiris Purontaus (22.11. asti), Sini Raetpalo, Lassi Raivonen, Elsa Tauria (22.11. asti), Nelli Tolonen ja Jyry Virtanen. Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimivat Jyry Virtanen (22.11. saakka) ja Lassi Raivonen (22.11. alkaen), varapuheenjohtajana Meena Lindroos (22.11. saakka) ja Jyry Virtanen (22.11. alkaen) sekä hallituksen sihteerinä Lassi Raivonen (22.11. saakka) ja Jooa Lindqvist (22.11. alkaen.)
Hallitus kokoontui vuoden 2020 aikana kahdeksan kertaa (9.2., 25.4., 3.5., 30.5., 17.8., 26.9., 4.10., 4.12.). 9.2. kokous järjestettiin Rauhanasemalla Helsingissä, 30.5. Kellokosken rantasaunalla, 4.10. taas sähköpostikokouksena. Muut kokoukset järjestettiin etäyhteyksin Jitsi-videoneuvottelupalvelussa.
10 Toimisto ja työntekijät
Aseistakieltäytyjäliiton toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa Rauhanasemalla yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa.
Liiton työntekijätilanne koki muutoksia vuonna 2020. Liiton pitkäaikaisen lakiasiainsihteerin Juha Keltin työsuhde päättyi 30.6. ja niin ikään pitkäaikaisen järjestösihteerin Kaj Ranisen 31.8. Raninen aloitti kuitenkin uudessa tehtävässä liiton kirjanpitäjänä 1.9. alkaen. Aku Kervinen aloitti liiton toisena osa-aikaisena järjestökoordinaattorina toukokuussa. Esa Noresvuon työsuhde jatkui.
AKL:n harjoittelijana toimi 1.1.-24.5. Jarno Niskanen. Vapaaehtoisten rooli oli erittäin merkittävä liiton toiminnoissa.
11 Talous
Liiton talous pysyi vakaana vuoden 2020 aikana ja toteutuneella ylijäämällä kyettiin kuittamaan edellisen toimintavuoden alijäämä. Vallinneen koronatilanteen johdosta suuri osa suunnitellusta toiminnasta jouduttiin toteuttamaan kaavailtua pienimuotoisempana, siirtämään verkkoon tai joissain tapauksissa peruuttamaan kokonaan. Tämän seurauksena sekä toiminnan tuotot että kulut olivat budjetoitua pienempiä. Liiton tulos vuonna 2020 oli ylijäämäinen 4682,07 € ja taseen loppusumma 12547,32 €.