1 Yleistä
1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat vuonna 2024
Vuonna 2024 50 vuotta täyttänyt Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) jatkoi toimintaansa antimilitaristisena nuorten rauhanjärjestönä, jonka toiminta pohjaa kansainväliseen sodanvastustajien julistukseen: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.” Liitto näkee sotien syinä ihmisten välisen eriarvoisuuden ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen, jotka luovat ja ylläpitävät militaristisia rakenteita. Se toimii näiden syiden poistamiseksi ja militarismin murtamiseksi.
Aseistakieltäytyjäliitto on osa kansainvälistä antimilitaristista rauhanliikettä. Suomessa liitto kuuluu kotimaisten rauhanjärjestöjen kattojärjestöön Suomen Rauhanliittoon, jonka omistamalla Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa sen toimistokin sijaitsee. Kansainvälisesti liiton tärkeimpiä viiteryhmiä ovat War Resisters’ International (WRI) sekä European Bureau for Conscientious Objection (EBCO). Liitto jatkoi vuonna 2024 tiivistä yhteistyötä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa.
Liitto näkee sekä asevelvollisuuden että armeijalaitokset tarpeettomina ja vahingollisina. Se pitää vallitsevaa politiikan suuntaa sekä Suomessa että maailmalla militarisaatiota lisäävänä. Rajuina esimerkkeinä militarisaatiosta maailmalla toimivat esimerkiksi Venäjän ja Israel, samalla kun Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssota ja Gazan palestiinalaisiin kohdistuva kansanmurha olivat vuonna 2024 Suomenkin median kestoaiheita. Nykypolitiikka ei kuitenkaan pyri puuttumaan sotien syihin, kuten eriarvoisuuteen, osattomuuteen ja ekokatastrofiin, vaan jopa kiihdyttää niitä. Näistä lähtökohdista liitto asetti vuodelle 2024 kolme ajakohtaista tavoitetta.
Ensimmäisenä ajankohtaisena tavoitteenaan Aseistakieltäytyjäliitto piti sitä, ettei armeijan rekrytoinnin alustana toimivia kutsuntoja tuotaisi kouluihin. Toimintavuoden aikana puolustushallinnon suunnitelmat kutsuntauudistuksesta tarkentuivat siten, ettei varsinaisia asevelvollisuuslain mukaisia kutsuntoja tuotaisi koulupäivän osaksi. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa otettaisiin käyttöön maanpuolustuspäivä. Liitto pitää edelleen kouluympäristöä sopimattomana ympäristönä asevoimien markkinoinnin edistämiseen, ja kampanjoi vuonna 2024 suunnitelmaa vastaan lehdistölle suunnatulla kannanotolla sekä muissa viestinnän kanavissaan.
Toisena ajankohtaisena tavoitteenaan AKL piti sellaisten ehdotusten torjumista, joilla siviilipalvelusta kehitettäisiin valtion tarpeiden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, ja työpalvelupaikkoja painotettaisiin tästä näkökulmasta keskeisille aloille. Liitto painotti, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa siviilipalveluksen ensisijainen tehtävä on mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden piirissä olevan aseistakieltäytymisoikeuden toteutuminen, minkä lisäksi siviilipalveluspaikkojen rajaaminen nykyisestä olisi suoraan siviilipalvelustaan suorittavien arkisten etujen vastaista. Liitto piti tavoitettaan ja näkökulmiaan esillä aktiivisessa yhteydenpidossaan siviilipalvelusviranomaisiin esimerkiksi Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan kautta, ja tiedotti aihepiiristä palvelustaan suorittavia siviilipalvelusvelvollisia heille suunnatuissa tapahtumissaan ja esittäytymisluennoillaan. Hallituksen suunnitelmat asian suhteen eivät kuitenkaan vielä edenneet toimintavuoden aikana konkreettisen lainvalmistelutyön tasolle.
Kolmantena ajankohtaisena tavoitteena liitolla oli osallistuminen hallituspolitiikan vastaisiin kansalaisliikkeisiin omalla antimilitaristisella painotuksella. Tässä yhteistyössä liitto pyrki pitämään esillä asevarustelun yhteyttä leikkauspolitiikkaan ja kiihtyvään ympäristötuhoon sekä luomaan liittolaisuuksia sosiaalisten ja ekologisten liikkeiden kanssa sotien juurisyiden poistamiseksi ja militarismin murtamiseksi. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä liitto tuki kannanotolla ja tiedotuksellaan ammattiyhdistysliikkeen kamppailua hallituksen työmarkkinauudistuksia kohtaan samalla kun tiedotti siviilipalvelusvelvollisia lakkojen vaikutuksista heihin. Lisäksi yhteistyötä eri kansalaisliikkeiden kanssa tehtiin esimerkiksi yhteisten resurssien kuten mielenosoituksissa tarvittavan välineistön, tulostusmahdollisuuksien jne jakamisella tapahtumatoiminnan yhteydessä.
1.2 Aseistakieltäytyminen
1.2.1 Siviilipalvelus
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi toimintaansa siviilipalvelusvelvollisten käytännönläheisenä etujärjestönä ja aatteellisena yhteisönä. Liitto tapasi myös vuonna 2024 jokaisen palveluksensa aloittaneen siviilipalvelusvelvollisen koulutusjakson ohjelmaan sisältyvällä esittäytymisluennolla. Lisäksi liitto tehosti suoraan siviilipalvelusvelvollisille suunnattua vertais- ja vapaa-ajantoimintaa järjestämällä vuoden aikana kolme Sivariafterit -tapahtumaa Helsingissä.
AKL:n kannan mukaan on sekä siviilipalvelusta suorittavan henkilön kuin yhteiskunnankin etu, että niin kauan kuin pakollista siviilipalvelusta ylläpidetään, työpalvelussa on tarjolla paljon erilaisia palveluspaikkoja ja -tehtäviä. Ennen kaikkea siviilipalveluksen sisällön tulee olla aseistakieltäytymisvakaumuksia kunnioittava. Liitto varautui siihen, että hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2024 aikana siviilipalveluksen koulutusjaksoa kehitetään kriisivarautumisen näkökulmasta ja työpalvelupaikkoja suunnataan kokonaisturvallisuuden kannalta olennaisiin julkisen sektorin laitoksiin. Hallituksen suunnitelmat asian suhteen pysyivät kuitenkin edelleen hyvin alustavalla esivalmistelun tasolla, eikä varsinainen työryhmätyö asian parissa vielä alkanut.
Aseistakieltäytyjäliiton edustajana Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa (SPANK) toimivat vuonna 2024 Teemu Mölsä ja Jyry Virtanen. Varajäsenenä neuvottelukunnassa oli Vili Nurmi. Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2024 kaksi kertaa, 14.2. ja 28.11. Liitolle kyseessä on tärkeä tiedonsaantikanava siviilipalveluksen ajankohtaisista asioista. Liiton edustajat toivat aktiivisesti kokousten esityslistalle omia asioitaan, kuten siviilipalveluksen muuttokustannusten korvaaminen.
AKL tarjosi entiseen tapaan neuvontaa ja oikeusapua sitä tarvitseville siviilipalvelusvelvollisille ja toimii aktiivisesti sen puolesta, ettei heidän lakisääteisiä oikeuksiaan loukata. Tyypillisesti neuvontaa tarvittiin esimerkiksi haettaessa vapautusta siviilipalveluksesta terveydellisin syin, mutta myös muissa käytännön asioissa ja ristiriitatilanteissa palveluksen aikana. Lisäksi liitto jatkaa kampanjaansa siviilipalvelusmiehiin ja muihin aseistakieltäytyjiin työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohdistuvaa syrjintää vastaan.
Liiton tietoon tuli edelleen varusmiespalveluksen aikana jätettyjen siviilipalvelushakemusten käsittelyssä tapahtuvaa viivyttelyä ja muita lainvastaisia käytäntöjä. Liitto puuttui ongelmatapauksiin tavallisesti ottamalla yhteyttä asianomaiseen varuskuntaan, ja tilanteet saatiin siviilipalveluslakiin vetoamalla ratkottua siviilipalvelukseen hakevien eduksi.
1.2.2 Totaalikieltäytyminen
YK:n ihmisoikeuskomitea on ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen vedoten kehottanut useaan otteeseen Suomea vapauttamaan kaikki aseistakieltäytymisen vuoksi vangitut ja keskeyttämään syyteprosessit aseistakieltäytyjiä kohtaan. Tästä huolimatta myös vuonna 2024 parikymmentä suomalaista totaalikieltäytyjää tuomittiin vapausrangaistukseen.
Aseistakieltäytyjäliitto on ainoa taho suomalaisessa yhteiskunnassa, joka tiedottaa tästä ihmisoikeusnäkökulmasta legitiimistä ja vakiintuneesta kansalaistottelemattomuuden muodosta ja toimii kieltäytyjien etujärjestönä. Liitto tuki totaalikieltäytyjiä heidän kieltäytymisprosessissaan antamalla neuvontaa, välittämällä kokeneita aseistakieltäytyjien oikeusavustajia näiden oikeudenkäynteihin.
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2024 kampanjaa, jossa aseistakieltäytyjät liiton tuella tekevät ihmisoikeusvalituksia YK:n ihmisoikeuskomitealle. Kampanja luo painetta Suomen valtiolle täyttää ne kansainväliset velvoitteet, joihin se on kansainväliset ihmisoikeussopimukset allekirjoittaessaan sitoutunut. Valitusten pitkistä käsittelyajoista johtuen kampanjaa on tarkoitus jatkaa usean vuoden ajan. Kampanjaan ilmoittautui vuonna 2024 mukaan yksi uusi totaalikieltäytyjä, jonka asian käsittely kotimaisissa oikeusasteissa alkoi syksyllä.
1.2.3 Reservinkieltäytyminen
Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi vuonna 2024 entiseen tapaan neuvontaa reservinkieltäytyjille ja tiedotti mahdollisuudesta kieltäytyä aseista varusmiespalveluksen jälkeen. Neuvonnalle ja informaatiolle oli toimintavuonna erityistä tarvetta, sillä tehtyjen täydennyspalvelushakemusten määrä oli 3457 kappaletta, historian toiseksi suurin vuoden 2022 jälkeen.
Reservinkieltäytymisoikeuden tukemisesta ja aihepiiristä tiedottamisesta tuli yllättäen suorastaan yksi liiton toiminnan keskeimmistä teemoista alkuvuodeksi 2024, kun puolustusministeri Antti Häkkänen yllättäen esitti helmikuun alussa Kyrönmaa-lehden haastattelussa reservistä eroamisen kieltämistä kokonaan. Häkkäsen kommentti laukaisi historiallisen rajun reservistä eroamisten ryöpyn, AKL:n aihetta koskeva julkinen kannanotto sai harvinaisten laajaa näkyvyyttä, liiton neuvonta ruuhkautui ja nettisivuilla oli suuria kävijäpiikkejä, ja varsin nopeasti Häkkänen joutui peruuttelemaan sanomisiaan.
AKL:n kanta aiheeseen perustuu siihen, että YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa oikeuden myös vakaumuksen vaihtamiseen, mistä syystä aseistakieltäytymiseen täytyy olla mahdollisuus myös suoritetun asepalveluksen jälkeen. Siksi Häkkäsen ehdotus oli liiton mielestä perusoikeuksien vastainen, ja liitto pitää mahdollisena, että reservikieltäytymisen estäminen yrittäminen tyssäisi siihen, että uudistus olisi perusoikeuksien vastainen.
Reservinkieltäytyjien suuren määrän ja Siviilipalveluskeskuksen riittämättömien resurssien vuoksi täydennyspalveluksen kestoa lyhennettiin vuonna 2024 viidestä kolmeen päivään. AKL piti lyhennystä voittona, ja tiedotti lehdistöä täydennyspalveluksen kustannuksista. Liiton mielestä täydennyspalvelukselle ei ole osoitettu mitään muuta syytä olla olemassa kuin toimia pienenä pidäkkeenä reservistä eroamiselle, ja siksi liitto tavoittelee täydennyspalveluksen lakkauttamista kokonaan.
Reservinkieltäytymistä koskevan laajan julkisen keskustelun aikana ja sen ulkopuolella aiheeseen liittyvän informaation levittäminen jatkui liiton verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä liiton eroa-armeijasta.fi-kampanjasivustolla. Mahdollisuutta reservinkieltäytymiseen pidettiin esillä myös varareserviin kuuluvien, eli esimerkiksi terveydellisistä syistä asepalveluksesta vapautettujen tai ikänsä vuoksi varareserviin siirrettyjen henkilöiden kohdalla, joiden kohdalla tiedontarvetta oli neuvontayhteydenottojen perusteella suhteessa runsaasti verrattuna varsinaiseen reserviin kuuluviin.
1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen ja muut aseistakieltäytymisen muodot
Palveluksesta vapautettavat olivat myös vuonna 2024 yksi Aseistakieltäytyjäliiton toiminnan erityinen kohderyhmä. Vapautettavat ovat selvästi suurin armeijapalvelusta suorittamattomien juridisten miesten ryhmä, sillä noin neljännes jokaisesta ikäluokasta saa lopulta vapautuksen.
Liitto tarjosi aiempien vuosien tapaan neuvontaa ihmisille, jotka hakivat vapautusta ase- tai siviilipalveluksesta terveydellisten syiden tai kaksoiskansalaisuuden perusteella. Aseistakieltäytyjäliitto myös auttoi henkilöitä laatimaan oikaisuvaatimuksia, jos he eivät saaneet vapautusta.
Vuoden 2024 aikana liitto auttoi myös monia juridisen sukupuolensa vahvistaneita transtaustaisia naisia poistumaan reservistä tai siviilivarannosta. Tähän aukeni mahdollisuus hallinto-oikeuden annettua loppusyksystä 2023 päätöksen, jonka mukaan asepalveluksen aiemmin suorittaneella, mutta sen jälkeen juridisen sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneella henkilöllä oli oikeus lakkauttaa asevelvollisuutensa ja poistua reservistä. Sama koskee myös siviilipalvelusvelvollisia, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa naiseksi. Tällaisten henkilöiden oikeustilanne on jossain määrin epäselvä ja viranomaisten toimintatavat vaihtelevat, mistä syystä neuvonnalle oli tilausta.
2 Koulutus- ja opintotoiminta
2.1 Jäsenistölle suunnattu koulutus- ja opintotoiminta
Nuorisojärjestönä Aseistakieltäytyjäliitto järjestää jäsenilleen ja aktiiveilleen erilaisia koulutuksia, joita se pitää olennaisena osana toimintaansa. Toiminnan tavoitteena oli toisaalta varmistaa liiton toimintakyky ja toisaalta tarjota antimilitaristisille nuorille heidän elämänsä kannalta merkityksellisiä taitoja.
Yksi liiton koulutustoiminnan keskeinen lähtökohta on väkivallattoman toiminnan ja sen mahdollisuuksien esitteleminen ja levittäminen. Vuonna 2024 liitto elvytti säännöllisempään toimintaan viime vuosina harvakseltaan tapahtumia järjestäneen Siviilien puolustus -projektin, jossa tutustutaan väkivallattoman vastarinnan historiaan ja hahmotellaan sen mahdollisuuksia nykypäivän yhteiskunnallisissa ristiriitatilanteissa. Osana projektia syksyllä 2024 alkoi uusi, kahden viikon välein kokoontunut avoin keskustelusarja jossa käytiin läpi Timo Virtalan Väkivallattomuuden voima -kirjaa luku kerrallaan.
Liitto järjesti toimintavuoden aikana kaksi aktiivien mökkiviikonloppua, joiden sisältönä olivat esitelmät ja työpajat erilaisista ajankohtaisista ja aktiivien näkökulmasta tärkeistä aiheista. Sisäisiä opintotilaisuuksia järjestettiin myös koulutusviikonloppujen ulkopuolella muun toiminnan ohessa.
Vuonna 2024 järjestettiin kaksi uusien ilta -tapahtumaa, joissa tehtiin tutuksi AKL:n toimintaa ja tavoitteita uusille toiminnasta kiinnostuneille. Toinen uusien illoista järjestettiin Vaasassa, toinen yhteistyössä Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän kanssa Rauhanasemalla. Toimintasuunnitelmaan kirjattua etäyhteyksin kokoontunutta uusien iltaa ei lopulta järjestetty, koska katsottiin ettei sille todennäköisesti olisi tämänhetkisessä tilanteessa vastaavaa tilausta kuin aiemmin korona-aikana.
2.2 Avoin ja jäsenistön ulkopuolisille järjestetty koulutus- ja opintotoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto on aseistakieltäytymisen ja siihen liittyvien ihmisoikeuskysymysten alalla yksi johtavia asiantuntijatahoja Suomessa, ja sen edustajia kutsuttii myös vuonna 2024 puhumaan muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. Liiton edustajia vieraili esimerkiksi Sitoutumaton vasemmisto -järjestön Kieltäytymisen logiikat tapahtumassa 4.5.
Keskeinen osa liiton koulutustoimintaa ovat esittäytymisluennot Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Luentoja pidettiin vuonna 2024 jokaiselle 11 koulutuserälle, ja ne keskittyivät siviilipalvelusvelvollisille olennaisiin edunvalvonnan kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmatapauksiin sekä oikeisiin toimintatapoihin niitä kohdattaessa, siviilipalvelusvelvollisten motivoimiseen toimintaan siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi, asevelvollisuusjärjestelmän kritiikkiin ja AKL:n toiminnan esittelyyn. Luentoja järjestettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirin yhteydessä osallistujille järjestettiin opinto-ohjelmaaa muun muassa asevarustelusta, veganismista, ympäristökriiseistä ja väkivallattomuudesta.
Toimintasuunnitelmassa mainittu koulutiedotusprojekti oli vuonna 2024 tauolla, koska sitä ei saatu vapaaehtoisvoimin toteutettua. Projekti saatetaan aloittaa uudelleen myöhemmin resurssien salliessa.
Yhteistyössä Pirkanmaan Rauhanpuolustajien ja paikallisten Sadankomitean aktiivien kanssa toteutettu koulutussarja Rauhanklubi oli tärkeä osa myös AKL:n Tampereen paikallistoimintaa. Hyvällä paikalla Tampereen keskustassa Arttelissa arki-iltaisin pidetty tapahtumasarja tavoitti runsaasti ihmisiä, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet rauhanjärjestöjen toimintaan. Klubeihin kokoontunut väki oli suomalaiseksi yleisöksi harvinaisen osallistuvaa ja keskustelevaa. Syksyn aikana klubissa käsiteltiin muun muassa Suomen ja Israelin asekauppaa, varustelukierteen ympäristövaikutuksia ja nuorten suhdetta rauhanliikkeeseen.
3 Tiedotustoiminta
3.1 Antimilitaristi-lehti
Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi vuonna 2024 edelleen Antimilitaristi-lehteä. Liitto menetti kuitenkin määrärahaleikkausten johdosta useina peräkkäisinä vuosina Taiteen edistämiskeskukselta saamansa erityisavustuksen lehden julkaisemiseen. Tämä yhdistettynä päätoimittajan vaihdokseen herätti liiton hallituksessa keskustelua ja pohdintaa lehden tulevaisuudesta ja julkaisemisen edellytyksistä. Tästä syystä vuoden julkaisuaikataulu myöhästyi suunnitellusta, ja numerot 1 ja 2 yhdistettiin tuplanumeroksi 1-2/2024.
Antimilitaristi on Kultti ry:n (Kulttuuri-, mielipide-ja tiedelehtien liitto) jäsen. Lehden painos oli vuonna 2024 numerosta riippuen välillä 1600–2000 kappaletta. Sen tilaus sisältyi AKL:n jäsenmaksuun, minkä lisäksi lehteä lähetettiin tilaajille ja levitettiin liiton omissa tapahtumissa ja muissa paikoissa joissa nuoret liikkuvat. Lehden verkkoversiolla oli reilu 13 000 näyttökertaa.
Lehti julkaisi ainoana suomalaisena mediana säännöllisesti uutisia kansainvälisistä aseistakieltäytymistapauksista. Lisäksi jokaisessa numerossa pureuduttiin johonkin toimituskunnan valitsemaan kiinnostavaan teemaan. Vuoden 2024 numeroiden teemat olivat Liittolaisuus (1-2/2024), Oikeus (3/2024) ja Historia (4/2024).
Lehden sisällön suunnitteli ja toteutti pääosin vapaaehtoisista koostuva toimituskunta, jossa on mukana niin liiton jäseniä kuin sen ulkopuolisiakin toimijoita. Toimituskunta kokoontui useita kertoja vuodessa etäpalavereihin. Lehteen pyydettiin kirjoituksia myös toimituskunnan ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja vapailta kirjoittajilta.
Lehden päätoimittajalle, taittajalle ja graafikolle maksettiin palkkioita. Päätoimittajana toimi vuonna 2024 Juhis Ranta, taittajana Noora Karstila ja graafikkona Antti Avarre.
3.2 Neuvonta
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi laajamittaista aseistakieltäytymistä ja asevelvollisuutta koskevan neuvonnan ylläpitämistä. Vuoden 2024 aikana liiton neuvonta hoiti yhteensä 628 neuvontatilannetta, missä on huomattavaa kasvua edellisen vuoden 438:aan. Erityisen paljon kasvoi reservinkieltäytymiseen liittyvien yhteydenottojen määrä, luultavasti puolustusministeri Antti Häkkäsen aihetta koskevan ulostulon ja siihen liittyneen runsaan uutisoinnin vuoksi.
Liiton toimiston neuvontakirjanpidon mukaan neuvontatilanteet jakautuivat seuraavasti:
- 64 krt siviilipalvelukseen liittyen
- 42 krt totaalikieltäytymiseen liittyen
- 149 krt vapautukseen liittyen
- 357 krt reservinkieltäytymiseen liittyen
- 16 krt muihin asioihin liittyen (listalla ainakin uuden kansalaisen asevelvollisuus, juridisen sukupuolensa naiseksi vahvistaneiden asevelvollisuus, lykkäykset esim taloudellisin syin ja urheilu-uran perusteella, poissaolot kutsunnasta ja palveluksesta, työtehtävistä kieltäytyminen antimilitaristisen vakaumuksen takia ja asevelvollisten passiasiat).
Neuvontaa toteutettiin sähköpostilla, puhelimitse, henkilökohtaisten tapaamisten sekä pienemmässä määrin sosiaalisen median ja muun verkkoviestinnän välityksellä. Välitöntä apua aseistakieltäytymiseen ja asevelvollisuuteen liittyvissä ongelmissa tarvitsevien puhelinpäivystys oli edellisten vuosien tapaan käytössä. Päävastuun neuvonnasta ja erityisesti puhelinpäivystyksestä kantoivat liitot toimiston palkatut työntekijät, mutta vapaaehtoisten asiantuntemusta hyödynnettiin myös tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Liiton aktiivien mökkiviikonlopussa järjestettiin myös työpaja yleisimmistä neuvontatilanteista.
Liiton neuvonta auttoi myös useita yhteyttä ottaneita laatimaan menestyneitä oikaisuvaatimuksia ja kanteluita tilanteissa, joissa ase- tai siviilipalvelusvelvollinen koki viranomaisen tehneen kohdallaan virheen. Liiton neuvontahenkilöt puuttuivat aktiivisesti kohtaamiinsa lainvastaisuuksiin viranomaistoiminnassa ja olivat yhteydessä puolustusvoimissa asioista vastaaviin tahoihin esimerkiksi tilanteissa, joissa siviilipalvelushakemusta ei käsitelty asianmukaisesti. Neuvonta myös oli yhteydessä siviilipalveluspaikoille velvollisten kanssa syntyneisssä ristiriitatilanteissa.
3.3 Verkkosivut ja sosiaalinen media
3.3.1 Verkkosivut
Aseistakieltäytyjäliiton verkkosivut osoitteessa akl-web.fi olivat merkittävä aseistakieltäytymistä ja asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehtoja koskevan tiedon lähde useille tuhansille nuorille myös vuonna 2024. Vuoden aikana sivustolla oli 103 458 näyttökertaa, missä on kasvua edellisvuoden 93 494:stä näyttökerrasta..
Suosituimmat infoartikkelit sivustolla olivat vuonna 2024:
- Palveluksesta vapauttaminen terveydellisin perustein (23 530 katselukertaa)
- Kuinka hakea sivariin kesken armeijan (8539 katselukertaa)
- Perustietoa totaalikieltäytymisestä (7984 katselukertaa)
- Perustietoa siviilipalveluksesta (4511 katselukertaa)
- Perustietoa reservinkieltäytymisestä (2696 kastelukertaa)
Virallisten verkkosivujensa ohella liitto ylläpiti edelleen kutsuntaikäisille suunnattua kutsunnat.net-sivustoa, jonka kävijämäärä oli myös huomattava, yhteensä 41 800 katselukertaa. Antimilitaristi-lehden verkkoversio keräsi vuonna 2024 yhteensä 13 056 katselukertaa.
Liiton ylläpitämistä verkkosivuista suosituin oli reservinkieltäytymisen mahdollisuudesta tiedottava eroa-armeijasta.fi-sivusto (yhteensä 381 121 katselukertaa).
Sivuston kävijämäärälaskurissa erottuu huikeana piikkinä Antti Kaikkosen puheet reservistä eroamisen estämisestä helmikuussa: Näyttökerroista yli 43 000 ajoittuu helmikuun toiselle päivälle.
3.3.2 Sosiaalinen media
Sosiaalisessa mediassa liiton käyttämiä palveluita ovat Instagram, Youtube, Facebook ja vähenevässä määrin X. Sen sosiaalisten medioiden päivittämisestä ja suunnittelusta vastaa työryhmä, johon vuonna 2024 kuului 24 henkilöä. Sosiaalisen median käytännöistä järjestettiin työpaja liiton aktiivien mökkiviikonlopun yhteydessä.
Instagramissa liittoa seurasi arviolta noin 3250 seuraajaa vuoden loppuun mennessä, eli liitto sai vuoden aikana noin 700 uutta seuraajaa. Instagram-sivun kattavuus oli 53 600, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden kattavuudeltaan paras julkaisu kertoi tapauksesta, jossa nuorisotyöntekijöitä oli kielletty kertomasta kutsunnoissa nuorille siviilipalveluksesta.
Facebook-sivua seurasi vuoden 2024 lopussa noin 3650 henkilöä, mikä merkitsee noin 100 seuraajaa lisää verrattuna edelliseen vuoteen. Sivun kattavuus oli 41 708. Kattavuudeltaan paras julkaisu kertoi kutsuntojen ja kutsuntakampanjan alkamisesta.
AKL:n YouTube-kanavalle ei lisätty vuoden aikana uusia videoita. Kanavan videot saivat silti yhteensä 3777 katselukertaa. Suosituin ohjeisti kertoi siviilipalvelukseen hakemisesta kesken asepalveluksen, ja sen katsoi lähes 1 000 henkilöä vuoden aikana. Kanava sai 10 uutta tilaajaa, jolloin tilaajien kokonaismääräksi tuli 114.
X:ssä Aseistakieltäytyjäliittoa seurasi vuoden lopussa arviolta 1280 ihmistä, missä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna noin 155 seuraajaa. Liiton sosiaalisen median työryhmän arvion mukaan alustan merkitys liiton viestinnälle on laskussa.
Myös joillain liiton toimintaryhmillä ja yhteistyöprojekteilla, kuten Helsingin ja Tampereen Ruokaa ei aseita -ryhmillä, Tampereen Rauhanklubilla ja Siviilien puolustuksella oli omia sosiaalisen median kanavia käytössään.
3.4 Muu viestintätyö
Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi 23.1. lehdistötiedotteen reservinkieltäytyjien määrästä edeltävänä vuonna, 26.4. rauhanjärjestöjen yleisavustuksen lakkauttamisesta, 25.6. Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleiristä ja 2.7. täydennyspalveluksen kustannuksista.
Liitto julkaisi 30.1. kannanoton tuestaan hallituksen työmarkkinauudistuksen vastaiselle lakkoliikkeelle, 31.1. suunnitellusta maanpuolustuspäivästä toisen asteen oppilaitoksissa, 2.2. puolustusministeri Antti Häkkäsen ehdotuksesta estää reservistä eroaminen, 19.12. Kaikkien velvollisuus -kansalaisaloitteesta ja 20.12. puolustusselonteosta.
Liiton sähköpostilistat olivat edelleen yksi tiedotuskanava liiton toiminnasta kiinnostuneille. Tärkeimpiä näistä olivat yleisenä antimilitaristisena tiedostuskanavana toimiva akl-lista sekä vuonna 2023 lanseerattu kuukausittainen uutiskirje.
Liiton hallituksen, aktiivikunnan ja projektien sisäistä viestintää tehtiin useissa eri asioihin keskittyneissä pikaviestinryhmissä, erityisesti Telegramissa, Discordissa ja Whatsappissa.
Liitto jatkoi myös aseistakieltäytymisestä ja antimilitaristisista aiheista kertovien esitteiden jatkuvaa päivittämistä ja uusien tiedotusmateriaalien tuottamista. Eniten levinneet lennäkit olivat kutsuntakampanjan yhteydessä levitettävä, jälleen vuonna 2024 päivitetty Lepo-esite sekä Ruokaa ei aseita -työleirille tuotettu sosiaalisista ongelmista, militarismista ja niiden yhteyksistä kertova esite.
4 Julkaisutoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto aloitti vuonna 2024 yhteistyön Rosebud Books Oyn kanssa julkaistakseen uuden antimilitaristisen kirjoituskokoelman nimellä Työtä jolla on tarkoitus juhlistamaan 50-vuotisjuhliaan. Kirja tulee levitykseen vuonna 2025.
Lisäksi liiton vanhoja julkaisuja ja muuta rauhanaatteellista materiaalia välitettiin ja myytiin edelleen aiempien vuosien tapaan (kts. luku 8 Tarvikevälitys). Verkkosivuilta löytyvää Mielipidevangin opasta päivitettiin.
5 Kansainvälinen yhteistyö
5.1 War Resisters' International
Aseistakieltäytyjäliitto on merkittävimmän kansainvälisen antimilitaristisen järjestön War Resisters' Internationalin (WRI) Suomen osasto. Liitto piti vuonna 2024 yhteyttä WRI:iin sähköpostilistojen, suorien yhteydenottojen ja kampanjatapaamisten kautta. AKL välitti WRI:lle tietoa Suomen aseistakieltäytymistilanteesta ja muista antimilitaristisista aihepiireistä sekä jakoi omissa viestintäkanavissaan WRI:n verkoston välittämää tietoa eri maiden tilanteista.
AKL osallistui kansainväliseen aseistakieltäytyjäpäivään (15.5.) järjestämällä performanssin ja lennakkienjakotilaisuuden Tampereen keskustorilla sekä kansainväliseen rauhanvankipäivään (1.12.) jakamalla viestintäkanavissaan tietoa vangituista sodanvastustajista maailmalla.
5.2 European Bureau for Conscientious Objection
EBCO on eurooppalaisten aseistakieltäytyjien kattojärjestö, jonka tavoitteena on vapauttaa vangitut aseistakieltäytyjät ja vaikuttaa eurooppalaisiin instituutioihin ja valtioihin, jotta ne tunnustaisivat täysin aseistakieltäytymisen ihmisoikeutena. EBCO tuottaa vuosittain raportin aseistakieltäytyjien tilanteesta Euroopan Neuvoston maissa. AKL osallistui vuonna 2024 edellisvuoden raportin tekoon keräten siihen tietoa Suomen ja Baltian maiden osalta.
Toimintasuunnitelmasta poiketen AKL:llä ei ollut vuonna 2024 omaa edustajaa EBCO:n hallituksessa. Liiton jäsenet osallistuivat kuitenkin aktiivisesti EBCO:n toimintaan. Liiton hallituksen jäseniä osallistui paikan päällä EBCO:n kumpaankin yleiskokoukseen vuoden aikana, Jyry Virtanen Pariisissa 27.-28.4. ja Valtteri Harakka Brysselissä 2.-3.11.
5.3 Yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa
Aseistakieltäytyjäliitto piti vuonna 2024 yllä tiivistä kahdenvälistä yhteyttä venäläiseen Aseistakieltäytyjien liike (Движение сознательных отказчиков, MCO) -ryhmään. AKL toimi edellisvuosien tapaan taloudellisena operaattorina MCO kanssa järjestetyssä yhteistyöprojektissa, jonka tavoitteena on ollut tukea venäläisiä aseistakieltäytyjiä tiedotuksella ja neuvonnalla Venäjän ulkopuolelta käsin. Tiedotusta ja neuvontaa tekevät Venäjältä turvallisuussyistä muihin maihin paenneet henkilöt.
MCO:n toimijat perustivat toimintaansa tukemaan keväällä 2024 yhdistyksen nimeltä Aceso ja sille pankkitilin Armeniaan. Tämä pienensi hieman AKL:n ja MCO:n taloudellisen yhteistyön tarvetta, mutta AKL:n talouden mittakaavassa yhteistyöprojekti pysyi merkittävänä. Rahoitus projektiin kerättiin pääasiassa eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöiltä. Merkittävimmät yhteistyöprojektia tukeneet tahot vuonna 2024 olivat Civil Society Forum, Connection e.V., Convera UK, DFG-VK, Friedrich-Ebert-Stiftung E.V., IREX Europe ja Prague Civil Society Centre.
AKL järjesti lisäksi vuoden aikana kaksi pienkeräystä MCO-yhteistyöprojektin hyväksi. Keräysten tuottama raha käytettiin projektin palveluostoihin sekä tiedotus- ja matkakustannuksiin.
MCO:n toiminnanjohtaja Sasza Belik vieraili ja piti puheen AKL:n 50-vuotisjuhlissa 13.9.
5.4 Muu kansainvälinen yhteistyö
Aseistakieltäytyjäliitto teki vuonna 2024 läheistä yhteistyötä saksalaisen Antimilitaristische Aktion Berlin -ryhmän sekä Liettuassa toimivan valkovenäläisen ihmisoikeusjärjestö Nash Domin kanssa, joka kampanjoi maansa aseistakieltäytyjien oikeuksien puolesta. Kolme kummankin järjestön edustajaa osallistui AKL:n kanssa heinäkuussa Rauhanasemalla pidetylle suunnitteluviikolle, jossa hahmoteltiin järjestöjen tulevien vuosien yhteistyötä.
AKL:n hallituksen jäsenet Kide Kaskiluoto ja Jyry Virtanen osallistuivat Maarianhaminassa 9.-11.8. Järjestettyyn Nordic Peace Alliance -verkoston konferenssiin, jonka ohjelmaan sisältyi keskusteluja, työpajoja ja mielenosoitus Venäjän konsulaatin edessä.
International Peace Bureau (IPB) -rauhanjärjestön organisoimien kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 12.4.-15.5. aikana liitto jakoi sosiaalisen median kanavissaan kampanjan materiaaleja liittyen maailman sotilasmenoihin käytettäviin rahamääriin.
Liitto on International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -kampanjan jäsen. Osana Suomen ICAN-verkostoa AKL osallistui keskusteluun Suomen osallistumisesta Naton ydinaseyhteistyöhön.
Aseistakieltäytyjäliitto on myös mukana Campaign to Stop Killer Robots -kampanjassa. Liitto on levitti autonomisten asejärjestelmien kieltämiseen tähtäävän kampanjan materiaaleja.
Liitto ylläpiti edelleen jäsenyyttä Civil Society Forumissa, jonka kansalaisvalistus-työryhmään se kuuluu yhdessä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa. CSF oli yksi MCO-yhteistyöprojektin tukijoista.
6 Projektit
Aseistakieltäytyjäliitto toteutti vuoden 2024 aikana seuraavat projektit:
6.1 Kutsuntakampanja
Syksyllä kutsuntojen aikaan 1960-luvulta lähtien jossain muodossa järjestetty kutsuntakampanja oli edelleen liitolle keskeinen projekti. Kampanja levittää kaikille kutsuntoihin määrätyille tietoa siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä sekä vapautuksen saamisen perusteista.
Kampanjaa toteutettiin edelleen jakamalla aseistakieltäytymismahdollisuuksista kertovia lentolehtisiä kutsuntapaikkojen ulkopuolella sekä muissa sopivissa paikoissa, joissa kutsuntoihin osallistuvaa nuorisoa liikkuu. Tämä toimintamuoto toteutui syksyllä 2024 Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Keravalla, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella, Tuusulassa ja Vaasassa.
Kutsuntojen järjestämisestä vastaava sotilashenkilöstö suhtautuu perinteisesti monin paikoin kielteisesti tiedon jakamiseen aseistakieltäytymisoikeudesta ja asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehdoista, vaikka riittämätön tiedotus näistä asioista Suomessa on jopa YK:n ihmisoikeuskomitean toteama ongelma. Sen lisäksi että lennäkkien jakaminen kielletään kutsuntoja varten varatun kiinteistön alueella, sotilaat pyrkivät välillä estämään jakamisen myös sen ulkopuolisella katualueella. Kutsuntakampanjaa tehneet vapaaehtoiset olivat myös syksyn 2024 useita kertoja yhteydessä liiton toimistoon ongelmatilanteista, ja toimisto antoi neuvontaa laillisen ilmaisuvapauden harjoittamisesta.
Myös kampanjaan liittyvät sosiaalisen median julkaisut levisivät verraten hyvin, AKL:n Facebook-sivulla julkaisu kutsuntakampanjan alkamisesta oli vuoden levinnein julkaisu.
6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja
Ruokaa ei aseita (REA) -toiminta on osa kansainvälistä Food Not Bombs -liikettä jossa jaetaan ilmaista pääasiassa lahjoitetuista hävikkiraaka-aineista saatua kasvisruokaa julkisilla paikoilla. Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi myös vuonna REA-toiminnasta kiinnostuneille ihmisille neuvoja ja pienimuotoista tukea toiminnan järjestämiseksi.
Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän vuosi 2024 oli hyvin aktiivinen: ryhmä järjesti ruuanjakotilaisuuksia Rauhanasemalla maaliskuusta alkaen kuukausittain, minkä lisäksi ryhmällä oli näiden välillä useita kokoontumisia, palavereja ja talkoita.
Helsingissä järjestettiin kesällä 2024 jälleen kansainvälinen Ruokaa ei aseita -työleiri Helsingin REA-ryhmän, AKL:n ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n yhteistyönä. Leiri järjesti eri puolilla Helsinkiä viisi ruoanjakotilaisuutta, to 27.6. Pasilassa, pe 28.6. Kannelmäessä, ma 1.7. Ylä-Malmin torilla, ti 2.7. Kalliossa ja to 4.7. jälleen Pasilassa. Viimeisen ruuanjaon yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen REA-festivaali, jossa oli lukuisia musiikki- ja puhe-esityksiä.
Leirille osallistui kansainvälisiä vapaaehtoisia Azerbaidžanista, Ghanasta, Italiasta, Meksikosta ja Ranskasta, sekä lukuisa joukko suomalaisia toimijoita järjestävien ryhmien kautta. Leirin projektikoordinaattorina toimi Tarmo Sorsa.
Kampanja osallistui myös valtakunnalliseen Asunnottomien yö -teemapäivään 17.10., jonka yhteydessä Tampereella järjestettiin Ruokaa ei aseita -tapahtuma Keskustorilla.
6.3 Festivaaliprojekti
Aseistakieltäytyjäliitto piti myös vuonna 2024 esittely- ja myyntipöytää useilla festivaaleilla ja infotapahtumissa. Pöydänpito oli tärkeä osa AKL:n varain- ja jäsenhankintatyötä. Informaation levittämisen lisäksi kojut toimivat kohtaamispaikkoina, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kohdata liiton edustajia ja käydä heidän kanssaan keskusteluja.
Vuoden aikana pöytää pidettiin ainakin Merkkimarkkinoilla Jyväskylässä 20.3., Mahdollisuuksien torilla Tampereella 18.5., Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä 24.-25.5., Hässäkkä-päivillä Oulussa 5.-6.7., Pihatalkoot-minifestareilla Kuusamossa 20.7., Puntala-rockissa Lempäälässä 26.–27.7. Vasemmistonuorten syystansseissa 9.9. sekä neljässä punk-tapahtumassa Vaasassa (8.6., 24.8., 30.11. ja 27.12.) Informaatiopöytää on pidetty myös muissa liiton omissa tai yhdessä muiden kanssa järjestämissä tapahtumissa.
6.4 Kulttuuritoiminta
Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna laadukkaiden, etupäässä nuorille suunnattujen musiikkitapahtumien järjestämistä. Kulttuuritoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuoria antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla ja kerätä varoja liiton toimintaan. Keikkoja järjestää vapaamuotoinen toimintaryhmä yhteistyössä liiton hallituksen ja toimiston työntekijöiden kanssa. Konserttitoimintaa oli Jyväskylässä ja Helsingissä.
3.2. järjestetty Punkkia Rauhiksella 30 v.! -konsertti juhlisti Rauhanaseman punk-keikkojen 30-vuotista taivalta. Loppuunmyydyssä tapahtumassa esiintymässä olivat Janne Katajan hometalohelvetti, Paska Sää, Vakuumiapinat ja Olotila.
Osin samanaikaisesti 2.-.3.2. järjestettiin Aseistakieltäytyjäliiton tukikeikat Jyväskylässä Alakulttuuritalo Kramsussa. Esiintymässä olivat ensimmäisenä iltana Armas Kuponki, Auno ja Päätepiste, toisena Disappoint, Finnjävlar, Äiti ja Uncle Wormwood.
Seuraava Punkkia Rauhiksella pidettiin 14.9. Tapahtuma myytiin jälleen loppuun, ja esiintymässä olivat Etuaste, Haittaääni, Sallan tauti ja Musta maa.
Liiton keikkatarjonnan vuosi hupentui AKL 50 v-juhlakonserttiin 29.11. Rauhanasemaa laajemmissa tiloissa Oranssilla. Musiikista vastasivat Yks Pieni Elefantti, Modem, Luukas Oja ja Asa.
Keikkatoiminnan ohella AKL on jo pitkään osallistunut jokasyksyisten Varjokirjamessujen suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja liitto oli mukana myös vuonna 2024. Vuosittain samaan aikaan Helsingin kirjamessujen kanssa toteutettava tapahtuma esittelee yhteiskunnallista ja vaihtoehtoista kirjallisuutta, ja sen aikana ohjelmaa järjestetään sekä Rauhanasemalla että Pasilan kaupunkitaidekeskuksen tiloissa.
Messujen ohjelmaan sisältyi kirjailijahaastatteluja, kirjaesittelyjä sekä paneelikeskusteluja. Aseistakieltäytyjäliitto toteutti messuille myyntipöydän, paneelikeskustelun vuonna 2025 julkaistavasta antimilitaristisesta kirjoituskokoelmasta sekä toisen tapahtumapäivän ajaksi kahvilan, jossa oli tarjolla lukuisia makeita ja suolaisia vegaanisia herkkuja.
6.5 Muut antimilitaristiset projektit
Vuoden 2024 keskeinen oma projekti oli muistaa Aseistakieltäytyjäliiton 50 vuotta piikkinä militarismin lihassa. 13.9. pidettyyn kutsuvierasjuhlaan osallistui laaja joukko järjestön takavuosien aktiiveja, vastuuhenkilöitä ja liittolaisia aina perustajajäsenistä lähtien. Illan ohjelmassa oli puheita, ruokailua, musiikkia ja toiminnan henkeen sopivien ansiomerkkien jakoa.
Osana 50-vuotisjuhlaprojektia liitto järjesti myös helmikuussa Punkkia Rauhiksella 30 v ja marraskuussa Aseistakieltäytyjäliitto 50 v -konsertit ja aloitti antimilitaristisen kirjoituskokoelman Työtä jolla on tarkoitus valmistelun. Antimilitaristin vuoden viimeisen numeron teema oli juhlatunnelmissa “Historia”.
Alkuvuodesta liitto tuki ja osallistui Ei tukikohtia -kampanjaan, joka vastusti Yhdysvaltain kanssa solmittavaa DCA-sopimusta. Kampanja ei kuitenkaan saavuttanut tavoitettaan, vaan eduskunta hyväksyi sopimuksen heinäkuussa 2024 lähes soraäänittä.
Liiton vapaa-ajantoimintaryhmä jatkoi avoimen ensisijaisesti nuorille suunnatun harrastustoiminnan, kuten retkien, juhlien ja liikunnan järjestämistä myös vuonna 2024. Siviilipalvelustaan suorittaville järjestettiin vapaamuotoisia sivariaftereita. Aseistakieltäytyviä nuoria kohtaan kohdistetaan yhä ennakkoluuloja, ja liiton yhteisöllisyys tarjoaa kallisarvoista vertaistukea samanmielisille nuorille.
7 Oikeustoiminta
Aseistakieltäytyjäliiton neuvonta auttoi myös vuonna 2024 parhaansa mukaan siihen yhteydessä olevia aseistakieltäytyjiä juridisissa kysymyksissä. Liitto etsi myös aktiivisesti oikeusavun tarpeessa olevia aseistakieltäytyjiä ja välitti näille aseistakieltäytymiskysymyksissä kokeneiden juristien palveluja. Oikeusavustajan käyttöä suositeltiin järjestelmällisesti kaikille oikeusprosessiaan läpikäyville totaalikieltäytyjille, mutta välillä myös reservinkieltäytymiseen liittyvissä ongelmatilanteissa sekä sotilasrikoksista kuten luvattomasta poissaolosta tai karkaamisesta syytetyille aseistakieltäytyjille. Liitto tarjosi oikeusapua myös suomalaisille totaalikieltäytyjille jotka aikovat viedä kieltäytymisensä kansainvälisiin ihmisoikeustuomioistuimiin.
Oikeusaputoiminta on myös pieneltä osaltaan liiton varainhankintaa, sillä liitto perii oikeusavustajilta palkkiota välittämistään oikeustapauksista.
8 Tarvikevälitys
Toimintavuoden aikana Aseistakieltäytyjäliitto teki tukituotteisiinsa kaksi suurempaa hankimpaa, eli tilasi suuren erän uusia antimilitaristisella kuvastolla varustettuja t-paitoja sekä pasifisti Yrjö Kallisesta kertovaa Aapo Kukon Puhumalla paras -sarjakuvateosta. Muita tuotteita, kuten kaulaliinoja, kangasmerkkejä, pinssejä ja tarroja levitettiin edellisvuosien tapaan.
Tapahtumien ohella myyntiä tehtiin verkkokaupan kautta. Vuonna 2024 liitto ajoi oman verkkokauppansa alas ja siirsi myyntinsä Rauhanaseman järjestöjen yhteiseen Rauhankauppaan. Resurssien yhdistämisellä tavoiteltiin pienempiä kustannuksia ja suurempaa myyntiä, mikä varovaisen arvion mukaan toteutuikin.
9 Hallinto
9.1 Liittokokoukset
Aseistakieltäytyjäliitto järjesti vuonna 2024 sääntöjensä mukaisesti sekä keväällä että syksyllä liittokokouksen, joihin oli osallistumismahdollisuus sekä etäyhteydellä että Helsingissä Rauhanasemalla.. Kevätliittokouksen 21.4. kanssa samana päivänä pidettiin myös useiden muiden rauhanjärjestöjen sääntömääräisiä kokouksia ja yhteinen järjestöpäivä, jossa oli runsaasti erilaista puhe- ja kulttuuriohjelmaa. Myös syysliittokokous 29.11. oli samana päivänä kattojärjestömme Suomen Rauhanliiton syyskokouksen kanssa.
9.2 Hallitus
Liiton hallituksessa toimivat vuoden 2024 aikana Atte Ahokas (21.4. alkaen), Teemu Aronen (21.4. asti), Ava Dahlvik, Valtteri Harakka (30.11. asti), Pyry Holmberg (21.4. alkaen), Mitja Jakonen (30.11. asti), Kide Kaskiluoto, Tuukka Korpinen, Hilla Mäkelä (30.11. alkaen), Teemu Mölsä (21.4. asti), Janne Niemelä (30.11. alkaen), Jarno Niskanen, Vili Nurmi, Miro Partanen, Satu-Maria Pohjola (21.4. asti), Suzanne Sommar (21.4. alkaen), Tarmo Sorsa (30.11. alkaen) ja Jyry Virtanen (30.11. asti). Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimivat Vili Nurmi (14.12. asti) ja Ava Dahlvik (14.12 alkaen), varapuheenjohtajana Ava Dahlvik (14.12. saakka) ja Atte Ahokas (14.12. alkaen) sekä hallituksen sihteerinä Tuukka Korpinen.
Hallitus kokoontui vuoden 2024 aikana 9 kertaa (29.1., 24.2., 22.3., 5.5., 5.6., 30.8., 2.10., 10.10. ja 14.12.). Kokoukset järjestettiin pääsääntöisesti etäyhteyksin Jitsi Meet -videoneuvottelupalvelussa, minkä lisäksi joidenkin kokousten yhteydessä hallituksen jäseniä kokoontui yhteen esimerkiksi Rauhanasemalla. 10.10. kokous järjestettiin sähköpostikokouksena.
10 Toimisto ja työntekijät
Aku Kervinen työskenteli Aseistakieltäytyjäliitossa läpi vuoden 2024 vakituisena osa-aikaisena järjestökoordinaattorina. Huhtikuusta elokuuhun Juhis Ranta työskenteli liitossa puolipäiväisenä tiedottajana. Tämän jälkeen Ranta jatkoi liitossa vähäisemmällä tuntimäärällä keskittyen Antimilitaristi-lehden toimitustyöhön.
Ruokaa ei aseita -leiriä varten palkattiin edellisvuosien tapaan kuukauden ajaksi projektikoordinaattori, tänä vuonna Tarmo Sorsa. Vuoden vaihteessa 2024-2025 liitossa työskenteli muutaman viikon ajan viestinnän asiantuntijana Olga Vatka. Palkkioita maksettiin myös Antimilitaristin taittajalle ja graafikolle sekä Siviilipalveluskeskuksen esittäytymisissä ja muissa koulutustilaisuuksissa esiintyneille luennoitsijoille.
Myungjin Moon päätti korkeakouluharjoittelunsa liitossa 29.1. Mikael Sinkkonen taas toimi liitossa TE-toimiston määräämässä työharjoittelussa 16.9.-15.12.
AKL:n työntekijöiden käytössä oli Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa sijaitseva toimisto, jota liitto vuokraa Suomen Rauhanliitolta. Myös etätyömahdollisuutta hyödynnettiin runsaasti, sillä liiton työntekijöistä Kervinen asui Tampereella ja Ranta Lappeenrannassa. AKL osallistui muiden kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistoimiston vuokrakuluihin osoitteessa Näsilinnankatu 22A, 3. krs, Tampere.
Taloudellisen tilanteen vuoksi työntekijäresurssi oli aiempia vuosia vähäisempi, sillä jo useiden vuosien ajan liitto on pyrkinyt pitämään toimistolla kahta vakituista työntekijää. Vapaaehtoistyön merkitys toiminnasta entistäkin merkittävämpi.
11 Talous
Aseistakieltäytyjäliiton talouteen kohdistui vuonna 2024 paineita, kun liiton edellisinä muutamana vuotena saama rauhantyön yleisavustus lakkautettiin kokonaan, liitto menetti Antimilitaristi-lehden julkaisemiseen saamansa kulttuurilehtituen, ja nuorisojärjestöjen yleisavustuskin väheni. Huolimatta siitä että liiton julkisia avustuksia leikattiin yhteensä 11 600 e edellisestä vuodesta, tilikausi päättyi 6316,72 euroa voitollisena. Tässä auttoi varsinkin säästäminen henkilöstökuluista sekä erittäin hyvin onnistunut varainhankinta.
Samanaikaisesti rahaa käytettiin edellisvuotta enemmän käytännössä kaikkiin projekteihin, mitä voi pitää merkkinä aktiivisesta toiminnasta. Henkilöstöresurssin ja avustusten vähemisestä huolimatta AKL:n jäsenistö onnistui siis keräämään rahaa ja järjestämään toimintaa itse.
Edellisvuosiin verrattuna liitto keräsi runsaasti lahjoituksia. MCO-yhteistyöprojektia varten liitto järjesti kaksi pienkeräystä, ja yhteistyössä muiden rauhanjärjestöjen kanssa rahaa kerättiin myös Pelastetaan Rauhanaseman rauhankulttuuri -keräyksen kautta. Monet yksittäiset lahjoittajat halusivat onnitella AKL:ää sen 50-vuotispäivien johdosta. Lahjoitusten ohella myös jäsenmaksukertymä, tavaravälityksen myyntituotot, lehden tilausmaksut ja kulttuuritoiminnan tuotot kasvoivat verrattuna edellisvuoteen.
Kansainvälisen toiminnan tulot ja menot olivat edelleen liiton talouteen nähden varsin suuret johtuen ennen kaikkea MCO-yhteistyöstä, mutta laskivat vuodesta 2023, mihin syynä oli erityisesti uuden Venäjän aseistakieltäytyjiä tukevan yhdistyksen perustaminen Armeniaan ja sitä kautta AKL:n kanssa tehtävän yhteistyön tarpeen väheneminen.