Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä täyttämällä hakemuksen täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelushakemus on sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen, ja se tulee toimittaa armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven Siviilipalveluskeskukseen. Siviilipalveluskeskus suosittelee täyttämään hakemuksen Omasivari-palvelussa, jonka jälkeen se on vielä allekirjoitettava ja toimitettava aluetoimistoon. Paperisia hakemuslomakkeita on saatavilla näiden lisäksi Aseistakieltäytyjäliitosta.
Hakemuksen voi jättää koska vain varussotilaspalveluksen (varusmiespalveluksen) jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.
Täydennyspalvelus
Täydennyspalvelus on samankaltainen vastine kertausharjoituksille kuin siviilipalvelus on varussotilaspalvelukselle. Nykyisen lainsäädännön perusteella kaikki täydennyspalvelukseen hakeneet määrätään se myös suorittamaan.
Täydennyspalveluksen järjestää siviilipalveluskeskus, ja se sisältää lain mukaan "joko koulutusta tai käytännön harjoittelua" tai molempia. Täydennyspalvelusvelvollisuus kestää lain mukaan rauhan aikana enintään 40 päivää. Käytännössä sinne on kuitenkin määrätty vain viideksi päiväksi. Siviilipalveluskeskuksen 1.7.2024 julkisuuteen kertoman mukaan seuraavasta syyskuusta alkaen kesto lyhenee kolmeen päivään.
Suurin osa täydennyspalvelukseen hakeneista on suorittanut palveluksen Lapinjärvellä, mutta vuodesta 2017 alkaen kursseja on järjestetty myös muissa kohteissa ja muiden järjestäjien toimesta (esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutti on järjestänyt niitä Lohjalla ja Pelastusopisto Kuopiossa).
Täydennyspalvelusajalta maksetaan verotonta päivärahaa (siviilipalvelusta suorittavan alin päiväraha) ja veronalaista täydennyspalveluspalkkaa samalla tavoin kuin kertausharjoituksissakin. Työnantaja maksaa sinulle lisäksi oman palkkasi ja täydennyspalveluspalkan erotuksen, mikäli alasi työehtosopimuksessa näin on säädetty.
Myös asepalveluksesta rauhan ajaksi vapautetut eli varareserviin kuuluvat henkilöt voivat kieltäytyä lähettämällä siviilipalvelushakemuksen. Heitä ei käytännössä kutsuta normaalioloissa uuteen palveluskelpoisuustarkastukseen eikä siviili- tai täydennyspalvelukseen - lisätietoa täältä.
Reservinkieltäytyjä kriisin aikana
Toukokuussa 2019 voimaan astuneen siviilipalveluslain muutoksen jälkeen kaikki täydennyspalvelukseen rauhan aikana hakeneet ja hyväksytyt on vapautettu armeijasta myös sodan aikana.
Kriisin alettua täydennyspalvelukseen hakeneet taas voidaan määrätä vakaumuksentutkintaan ja hylkäävän päätöksen sattuessa palvelemaan armeijassa. Huhtikuun loppuun 2019 voimassa olleen lain mukaan vakaumuksentutkintaan saatettiin määrätä kaikki, jotka eivät olleet aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamista, mutta 1.5.2019 alkaen vakaumuksentutkinta koskee vain sodan aikana tehtyjä hakemuksia.
Lain mukaan täydennyspalveluksen aloittaneet määrätään kriisin aikana siviilitehtäviin siviiliviranomaisten johdolla. Vapautus aseellisista tehtävistä koskee myös ennen nykyisen lain voimaanastumista täydennyspalveluksen suorittaneita.
Reservinkieltäytyjien määrä
Reservinkieltäytyjien määrä on ollut keskimäärin kasvussa 2010-luvulta lähtien. Uusi ennätys saavutettiin vuonna 2022, jolloin kaikkiaan 3808 henkilöä kieltäytyi reservistä. Myös vuoden 2023 luku oli korkea.
Reservinkieltäytyjien määrät 1998-2023:
2023: n. 1650
2022: 3815
2021: 435
2020: 322
2019: 358
2018: 376
2017: 593
2016: 711
2015: 985
2014: 296
2013: 72
2012: 122
2011: 242
2010: 233
2009: 195
2008: 170
2007: 58
2006: 48
2005: 140
2004: 227
2003: 204
2002: 169
2001: 222
2000: 212
1999: 81
1998: 118
Lisätietoja reservinkieltäytymisestä Aseistakieltäytyjäliiton toimistolta.