Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä täyttämällä hakemuksen täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelushakemus on sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen, ja se tulee toimittaa armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven Siviilipalveluskeskukseen. Siviilipalveluskeskus suosittelee täyttämään hakemuksen Omasivari-palvelussa, jonka jälkeen se on vielä allekirjoitettava ja toimitettava aluetoimistoon. Paperisia hakemuslomakkeita on saatavilla näiden lisäksi Aseistakieltäytyjäliitosta.
Hakemuksen voi jättää koska vain varussotilaspalveluksen (varusmiespalveluksen) jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.
Täydennyspalvelus
Täydennyspalvelus on samankaltainen vastine kertausharjoituksille kuin siviilipalvelus on varussotilaspalvelukselle. Nykyisen lainsäädännön perusteella kaikki täydennyspalvelukseen hakeneet määrätään se myös suorittamaan.
Täydennyspalveluksen järjestää siviilipalveluskeskus, ja se sisältää lain mukaan "joko koulutusta tai käytännön harjoittelua" tai molempia. Täydennyspalvelusvelvollisuus kestää lain mukaan rauhan aikana enintään 40 päivää. Käytännössä sinne on kuitenkin määrätty vain viideksi päiväksi. Suurin osa täydennyspalvelukseen hakeneista on suorittanut palveluksen Lapinjärvellä, mutta vuodesta 2017 alkaen kursseja on järjestetty myös muissa kohteissa ja muiden järjestäjien toimesta (esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutti on järjestänyt niitä Lohjalla ja Pelastusopisto Kuopiossa).
Täydennyspalvelusajalta maksetaan verotonta päivärahaa (siviilipalvelusta suorittavan alin päiväraha) ja veronalaista täydennyspalveluspalkkaa samalla tavoin kuin kertausharjoituksissakin. Työnantaja maksaa sinulle lisäksi oman palkkasi ja täydennyspalveluspalkan erotuksen, mikäli alasi työehtosopimuksessa näin on säädetty.
Myös asepalveluksesta rauhan ajaksi vapautetut eli varareserviin kuuluvat henkilöt voivat kieltäytyä lähettämällä siviilipalvelushakemuksen. Heitä ei käytännössä kutsuta normaalioloissa uuteen palveluskelpoisuustarkastukseen eikä siviili- tai täydennyspalvelukseen - lisätietoa täältä.
Reservinkieltäytyjä kriisin aikana
Toukokuussa 2019 voimaan astuneen siviilipalveluslain muutoksen jälkeen kaikki täydennyspalvelukseen rauhan aikana hakeneet ja hyväksytyt on vapautettu armeijasta myös sodan aikana.
Kriisin alettua täydennyspalvelukseen hakeneet taas voidaan määrätä vakaumuksentutkintaan ja hylkäävän päätöksen sattuessa palvelemaan armeijassa. Huhtikuun loppuun 2019 voimassa olleen lain mukaan vakaumuksentutkintaan saatettiin määrätä kaikki, jotka eivät olleet aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamista, mutta 1.5.2019 alkaen vakaumuksentutkinta koskee vain sodan aikana tehtyjä hakemuksia.
Lain mukaan täydennyspalveluksen aloittaneet määrätään kriisin aikana siviilitehtäviin siviiliviranomaisten johdolla. Vapautus aseellisista tehtävistä koskee myös ennen nykyisen lain voimaanastumista täydennyspalveluksen suorittaneita.
Reservinkieltäytyjien määrä
Reservinkieltäytyjien määrä on ollut keskimäärin kasvussa 2010-luvulta lähtien. Uusi ennätys saavutettiin vuonna 2022, jolloin kaikkiaan 3808 henkilöä kieltäytyi reservistä.
Reservinkieltäytyjien määrät 1998-2021:
2021: 435
20: 322
19: 358
18: 376
17: 593
16: 711
15: 985
14: 296
13: 72
12: 122
11: 242
10: 233
09: 195
08: 170
07: 58
06: 48
05: 140
04: 227
03: 204
02: 169
01: 222
00: 212
99: 81
98: 118
Lisätietoja reservinkieltäytymisestä Aseistakieltäytyjäliiton toimistolta.
