Siviilipalvelukseen on mahdollisuus hakea koska vain kutsuntojen jälkeen, myös varussotilaspalveluksen (varusmiespalveluksen) aikana. Mahdollisuus on olemassa koko varussotilaspalveluksen ajan, esim. sotilasvalan vannominen ei vaikuta siihen mitenkään. Siviilipalveluslaissa säädetään, että hakemus on käsiteltävä "viipymättä", mikä koskee myös hakemusajankohtana armeijassa palvelusta suorittaneiden tekemiä hakemuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että armeijassa palveleva asevelvollinen, joka ilmoittaa haluavansa hakea siviilipalvelukseen, tulee myös kotiuttaa viipymättä.
 

Kuinka sivariin haetaan armeijassa?

Armeijapalveluksen aikana siviilipalvelushakemus toimitetaan joukko-osaston komentajalle (siviilipalveluslaki 12§). Käytännössä asia menee niin, että sivariin haluava menee ilmoittamaan asiasta perusyksikön päällystölle, jonka on annettava hänelle lomake siviilipalvelukseen hakemista varten. Lomake on julkaistu internetissä, joten sen voi myös tulostaa ja täyttää valmiiksi. Täytetty lomake toimitetaan perusyksiköstä joukko-osaston komentajalle, joka hyväksyy sen.

Käytännössä siviilipalvelukseen hakeminen on ilmoitusasia, koska hakemus pitää lakien perusteella hyväksyä automaattisesti, kunhan se on oikein täytetty (lomakkeen yläosaan on rastitettu kohta "siviilipalvelushakemus", siinä kysyttävät henkilötiedot ovat oikein ja hakemus on allekirjoitettu). Hakemuksen hyväksymisen jälkeen sivariin siirtyvä palauttaa hallussaan olevat armeijan varusteet ja hän on vapaa lähtemään.
 

Viivyttelyä?

Vaikka lain mukaan hakemuksen käsittelyn ja kotiuttamisen tulee tapahtua viipymättä, usein asia ei käytännössä ole tapahtunut aivan näin mutkattomasti. Armeijan sisäisen ohjeistuksen perusteella sivariin hakeva voidaan määrätä "keskusteluihin" joukko-osaston komentajan ja sosiaalikuraattorin kanssa. Tällaisia keskusteluja ei ole suoranaisesti kielletty laeissa, mutta ne eivät myöskään perustu niihin vaan armeijan omiin säännöksiin ja ohjeisiin. Näin ollen ne eivät saa aiheuttaa viivytystä hakemuksen käsittelyssä ja kotiuttamisessa, koska silloin ne olisivat ristiriidassa korkeamman tasoisen säädöksen - siviilipalveluslain - kanssa.

Viime kädessä näiden keskustelujen tulee myös perustua siviilipalvelukseen hakevan vapaaehtoisuuteen, kuten eduskunnan oikeusasiamies toteaa eräästä tammikuussa 2014 tapahtuneesta viivyttelytapauksesta antamassaan ratkaisussa. Keskusteluista tulee siis voida myös kieltäytyä ilman että se vaikuttaa hakemuksen käsittelyyn tai aiheuttaa muita seuraamuksia. Sanomattakin on selvää, että armeijan henkilökunnan tulee suhtautua siviilipalvelukseen hakevaan asiallisesti ja asiaton käyttäytyminen tai väärien tietojen antaminen voi merkitä virkavirhettä tai -rikosta.

Ennen kotiutumista sivariin hakeutuvan on palautettava hallussaan olevat armeijan varusteet, mikä on myös aiheuttanut joskus viivytystä: kun hakemukseen on saatu komentajan kuittaus, varasto onkin jo ehtinyt mennä kiinni ja kotiutuminen siirtynyt seuraavaan aamuun tai viikonlopun yli. Tämäkään ei kuitenkaan vaikuta siihen, että hakemus tulee käsitellä viipymättä ja jos ilmoitat aamulla haluavasi sivariin, lähtökohdan tulee olla että pääset lähtemään joko samana päivänä tai viimeistään seuraavana aamuna. Viivyttelykokemuksia voi lukea täältä.

Sivariin hakeminen lomilta

Laissa ei sanota, etteikö siviilipalvelushakemusta voisi jättää myös lomalta tai viikonloppuvapaalta. Siviilipalveluslain 13 §:n mukaan hakemus on käsiteltävä viipymättä ja hakemus tulee hyväksyä automaattisesti. Kuitenkin hakija on vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen siviilipalvelusvelvollinen ja vapautettu asepalveluksesta. AKL:n tulkinnan mukaan allekirjoitetun hakemuksen toimittaminen sähköpostitse joukko-osaston komentajalle sekä kirjaamoon ennen määrättyä läsnäolovelvollisuusaikaa varuskunnassa tulisi riittää. Tähän hakemistapaan liittyy kuitenkin riskejä, sillä käytännössä varuskunnat eivät usein tunne tai tunnusta tätä tapaa. Joukko-osastosta saatetaan olla sinuun yhteydessä ja vaatia palaamistasi kasarmille hakemuksen uudelleentäyttämistä varten tai jotta kotiuttamispäätöksesi voitaisiin antaa sinulle henkilökohtaisesti tiedoksi tai armeijan varusteiden palauttamista varten. Vaatimusta terästetään uhkauksilla sotilasrikoksiin syyllistymisestä.

Varusteet pitää kyllä palauttaa, mutta muuten yllä esitetyt vaatimukset eivät kumpua lainsäädännöstä, jonka mukaan siviilipalvelushakemuksen tehneen palvelus tulee keskeyttää ja hänet tulee kotiuttaa. Mikäli haet siviilipalvelukseen lomilta, etkä suostuisi palaamaan vaadittaessa kasarmille ja sinua uhattaisiin seuraamuksilla, ole yhteydessä Aseistakieltäytyjäliittoon. Voimme auttaa sinua tekemään asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja antaa oikeudellista neuvontaa mikäli sinua vastaan nostetaan syytteitä.
 

Sivari on aina oma valinta

Vaikkei sivariin hakevien vakaumusta tutkitakaan, siihen hakeutuminen perustuu edelleen vakaumukseen (siviilipalveluslaki, 1§). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sivariin siirtyminen perustuu aina kyseisen henkilön omaan tahtoon ja aloitteen siihen tulee tulla häneltä itseltään. Siviilipalvelukseen ei siis voi siirtää ketään vasten tahtoaan. Mikäli varussotilaspalveluksen suorittaminen ei onnistu terveydellisten ongelmien takia, ratkaisun tulisi olla palveluksesta vapauttaminen, ei sivariin siirtyminen. Myös siviilipalveluksesta voi saada vapautuksen terveydellisin perustein ja kriteerit ovat lakien mukaan samat kuin armeijastakin vapautettaessa.
 

Siviilipalveluksen aloittaminen

Lapinjärven siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelukseen hakeutuneen aloittamaan siviilipalveluksen suorittamisen. Tavallisesti sivari alkaa muutaman kuukauden kuluttua armeijapalveluksen keskeyttämisestä, mutta aika voi vaihdella. Siviilipalveluksen palvelukseenastumiseriä on noin kerran kuukaudessa, ja tavallisesti kesällä alkavat sivarierät täyttyvät aikaisemmin. Hakemuskaavakkeessa voi esittää toivomuksen, koska haluaisi aloittaa siviilipalveluksen suorittamisen.

Siviilipalveluksen kesto on 347 vrk, ja se sisältää neljän viikon mittaisen koulutusjakson ja loppuajan kestävän työpalveluksen. Ennen sivariin siirtymistä suoritettu armeijapalvelus hyvitetään käyttämällä kertoimia, jotka saadaan jakamalla sivarin pituus armeijassa määrätyllä palvelusajalla. 165 päivän palvelusaikaa suorittavilla jokainen armeijapäivä vähentää siis siviilipalvelusajasta 2,1 päivää (347/165 vrk), 255 päivän palvelusaikaa suorittavilla 1,36 päivää ja pisintä palvelusaikaa suorittavilla päivät menevät yksi yhteen. Jos palvelusaikaa ei ole määrätty ennen sivariin hakemista, käytetään lyhyimmän palvelusajan mukaista kerrointa.

Siviilipalveluskeskuksen sivulla on palvelusaikalaskuri, jonka avulla voi testata jäljellä olevan palvelusajan armeijasta sivariin siirryttäessä.

Asema kriisin aikana

Voimassa olevien lakien mukaan kaikki siviilipalvelukseen ennen varussotilaspalvelusta tai sen aikana hakeneet on vapautettu armeijan palveluksesta sekä rauhan että sodan aikana, riippumatta siitä ovatko he suorittaneet siviilipalveluksen. Sivarit voidaan kriisin aikana määrätä siviilitehtäviin valmiuslain tai siviilipalveluslain perusteella.