Muutaman viime vuosikymmenen aikana ihmiskunta on mennyt eteenpäin. Yhteisillä maailmanlaajuisilla sopimuksilla on kielletty niin kemikaalisten ja biologisten aseiden, maamiinojen kuin klusteripommienkin käyttö. Näitä aseita selvästi tuhoisammat ydinaseet ovat silti vielä tärkeä osa tiettyjen armeijoiden sotilasstrategiaa.
Levinneisyys
Tällä hetkellä yhdeksällä maalla on hallussaan ydinaseita. Nämä maat ovat ydinsulkusopimuksen alkuperäiset allekirjoittajamaat Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Kiina ja Venäjä. Näiden viiden lisäksi ydinaseita ovat hankkineet Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea. Lisäksi Belgia, Hollanti, Italia ja Turkki sallivat Yhdysvaltojen säilyttää ydinaseitaan maansa ydinasetukikohdissa.
Tällä hetkellä maailmassa on arviolta 15 000 ydinasetta, valtaosa niistä Yhdysvalloilla ja Venäjällä. 1800 ydinasetta on jatkuvassa laukaisuvalmiudessa. Valtaosa olemassa olevista ydinaseista on huomattavasti tehokkaampia kuin Yhdysvaltojen vuonna 1945 Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat ydinpommit. Ne olivat ainoat ydinpommit, joita on käytetty sodissa koskaan.
Ydinkokeet
Ydinkokeita ydinaseiden kehittelemiseksi on tehty maapallolla tähän mennessä yli 2000. Arviolta 2,4 miljoonaa ihmistä kuolee tai on kuollut ydinkokeiden vaikutusten aiheuttamiin syöpiin. Ydinkokeita on tehty yli 60 eri paikassa. Ydinkokeiden tuottaman haitallisen ydinsäteilyn uhriksi ovat joutuneet kokeita tehneet työntekijät ja ydinkoealueella ja sen vaikutusalueella elävät ihmiset. Usein ydinkoealueet ovat sijainneet alkuperäiskansojen tai muiden etnisten vähemmistöjen asuttamilla seuduilla.
Tuotantoketju
Ydinaseiden valmistamiseen tarvitaan uraania rikastetussa muodossa tai plutoniumina. Jälkimmäistä syntyy ydinvoimaloiden sivutuotteena. Yhtä kaikki, ensin uraani on louhittava uraanikaivoksista. Uraani ja sen hajoamistuotteet aiheuttavat terveyshaittoja kaivostyöntekijöille ja kaivoksen lähialueen asukkaille.
Kaivokset tuottavat ja jättävät jälkeensä suunnattoman määrän kaivosjätettä. Jätekasoista valuu ympäristöön kaivostoiminnassa käytettyjä haitallisia kemikaaleja ja radioaktiivista säteilyä. Yhtäkään uraanikaivosta ei ole maailmassa koskaan kunnolla siivottu kaivostoiminnan päätyttyä. Suomessa Terrafamen kaivoksen köyhästä malmiosta aiotaan ryhtyä ottamaan talteen uraania. Uraanilaitos on kaivokselle jo rakennettu tätä tarkoitusta varten.
Ydinaseiden valmistaminen on periaatteessa mahdollista kaikille maille, joilla on käytössään ydinvoimala. Vuodessa yksi keskikokoinen ydinvoimala tuottaa sivutuotteenaan tarpeeksi plutoniumia ydinpommin valmistamiseen. On selvää, että tulevaisuudessa yhä useampi maa hankkii käyttöönsä ydinaseen, jos niitä ei onnistuta kieltämään. Tällöin ydinsodan riski kasvaa entisestään.
Kustannukset
Ydinaseiden valmistukseen, ylläpitoon ja kehittämiseen käytettiin maailmassa vuonna 2011 yhteensä noin 300 miljoonaa dollaria – päivässä. Se tekee 105 miljardia dollaria vuodessa. Puolet tuosta summasta riittäisi YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen köyhyyden poistamiseksi maailmasta.
Selvästi eniten rahaa ydinaseisiin käyttää Yhdysvallat, jonka ydinasemenot ovat enemmän kuin kaikkien muiden ydinasevaltioiden yhteensä. Maan armeija arvioi ydinaseisiin kuluvan rahasumman vielä kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Ydinaseen laukeamisen vaikutukset
Ydinaseen laukeamisen tuottama energiamäärä on suunnaton. Ydinaseen laukeamispaikasta kolmen kilometrin säteellä kaikki kuolevat välittömästi kuumuuteen. Viiden kilometrin etäisyydellä lähes kaikki menettävät henkensä välittömästi hapen puutteen ja räjähdyksen aiheuttamien vammojen takia tai kuolevat viimeistään muutaman viikon kuluttua säteilyn aiheuttamiin sairauksiin.
Kymmenen kilometrin päässä puolet ihmisistä kuolee palovammoihin tai muihin vammoihin. Monet menehtyvät pian säteilysairauksiin. 80 kilometrin päässä radioaktiivinen laskeuma alkaa hajota, mutta voi levitä kauaskin tuulten mukana. Tuhansia kuolee säteilysairauksiin ja syöpiin
Ydinsodan seuraukset
Yhdenkin ydinohjuksen tai ydinpommin laukaiseminen johtaisi hyvin todennäköisesti ketjureaktioon, josta seuraisi maailmanlaajuinen ydinsota. Vaikka ydinsota käytäisiin vain muutaman valtion kesken alueellisesti, arviolta miljardi ihmistä joutuisi nälänhätään ja maataloustuotanto vaikeutuisi, mikä johtaisi ruoan hinnan jyrkkään nousuun koko maapallolla.
Totaalinen ydinsota aiheuttaisi niin kutsutun ydintalven. Tähän riittäisi vain muutama sata ydinlaukausta, pieni osa koko maailman ydinarsenaalista. Ydinräjähdysten seurauksena ilmakehä olisi täynnä pölyä, joka vähentäisi auringonvalon määrää. Pienikin pudotus valon määrässä aiheuttaisi katastrofaaliset seuraukset maataloudelle. Maapallon keskilämpötila putoaisi useita asteita. Sademäärä lähes puolittuisi. Ilmakehämme otsonikerros ohenisi pitkäksi aikaa aiheuttaen ihosyöpää ja satovahinkoja sekä vahingoittaisi mereneläviä.
ICAN - kampanja ydinaseiden kieltämiseksi
ICAN on Australiassa vuonna 2007 aloitettu kampanja ydinaseiden kieltämiseksi maailmanlaajuisella sopimuksella. Ammattimainen, pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu kampanja on saanut taakseen suuren määrän kansalaisjärjestöjä, eri maiden hallituksia ja julkisuuden henkilöitä. Aseistakieltäytyjäliitto on mukana ICANissa kattojärjestönsä Rauhanliiton kautta.
Kampanjan strategiana on ollut keskittyä ydinaseiden humanitarististen vaikutusten esilletuomiseen. Kampanja on pyrkinyt siihen, että ydinaseiden olemassaolon tarkoitusta yleisesti arvioitaisiin tältä pohjalta:
”Ydinaseita käytettäessä valtaosa uhreista on siviilejä. Ydinräjähdyksen jälkeinen ketjureaktio on peruuttamaton. Ydinlaskeuman uhrit valikoituvat täysin sattumanvaraisesti pitkänkin matkan päässä, vaikka heillä ei olisi mitään tekemistä koko konfliktissa. Tämä sattumanvaraisuus on kansainvälisen lain periaatteiden kanssa ristiriidassa.”
YK:ssa aloitetaan tänä vuonna viralliset neuvottelut ydinaseiden kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi viime joulukuussa tehdyn yleiskokouksen päätöksen mukaisesti. Neuvotteluiden aloittaminen on kampanjan toistaiseksi merkittävin saavutus.
Jussi Hermaja