Faslanen ydinasetukikohdan luona Glasgown lähellä Länsi-Skotlannissa käynnistyi lokakuun 2006 alussa Faslane 365 -kampanja. Kampanjan tarkoitus on blokata Britannian ydinsukellusvenelaivaston kotitukikohdan portit väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin mahdollisimman monena päivänä vuoden ajan. Projektin tavoite on painostaa Britannian hallitusta luopumaan ydinaseohjelmastaan. Aihe on tällä hetkellä äärimmäisen ajankohtainen, sillä pääministeri Tony Blair on nostanut poliittiselle esityslistalle aloitteen noin 40 miljardia puntaa maksavasta uudesta ydinaseohjelmasta, jonka toteutuessa ydinaseet säilyisivät Skotlannissa seuraavat 50 vuotta.
Faslane 365 on desentralisoitu projekti: kampanja kutsuu eri ryhmiä sekä Brittein saarilta että ulkomailta toteuttamaan päivän mittaisen blokkauksen, ja ryhmät suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumansa itsenäisesti - tietysti kampanjan väkivallattomien pelisääntöjen puitteissa. Luonnollisena jatkona suomalaisten rauhanaktivistien jo lähes kymmenen vuotta jatkuneelle osallistumiselle ydinaseiden vastaiseen toimintaan kutsuun vastattiin myös Suomesta: AKL päätti järjestää yhden blokkausvuoron yhdessä ruotsalaisen Ofog-järjestön kanssa. Blokkauksen ajankohdaksi valittiin maanantai 16.10.
Britannia odotti meitä
Kun vajaa kolmikymmenpäinen uninen antimilitaristijoukkio kömpi bussiin Rauhanaseman pihalla varhain tiistaiaamuna 10.10., ensimmäiseksi huomio kiinnittyi tämänkertaisen porukan nuoruuteen. "Vanhoja" Faslanen ja Bombspottingin veteraaneja ei ollut reissussa kymmentäkään ja valtaosa ryhmästämme oli iältään muutaman vuoden kahdenkymmenen molemmin puolin. Nuorekas intomieli ja ennakkoluulottomuus riittivät kuitenkin tälläkin kertaa enemmän kuin korvaamaan vähäisen kokemuksen, kuten matkan aikana saimme huomata.
Kauan ennen saapumistamme Glasgowiin kävi selväksi, että meitä on osattu odottaa. Jo Göteborgin satamassa ruotsalaiset rajavartijat urahtelivat Suomen passilla varustetuille laivaan nousijoille "demonstrate?" tai "travelling with AKL?" -tyyppisiä retorisia kysymyksiä. Toisessa päässä laivamatkaa heidän englantilaiset virkaveljensä taas ratsasivat bussimme perusteellisesti ja useimpien suomalaisten passin nimilehdestä otettiin kopio. Sen sijaan kanssamme matkustaneet ruotsalaiset Ofog-aktivistit välttyivät vastaavalta kohtelulta.
Virkavallan voimakas mielenkiinto jatkui myös itse aktiopäivänä, sillä tukikohdan porteilla vastassamme oli kansalaistottelemattomien joukkoon verrattuna luvultaan moninkertainen poliisiarmeija. Poliisin erittäin runsaslukuinen läsnäolo oli havaittu myös joissakin aikaisemmissa Faslane 365 -kampanjan blokkauksissa ja kyseessä saattaakin olla tietoinen strategia. Ehkäpä poliisi laskee, että kun se estää blokkaajien pääsyn tukikohdan porteilla ja pidättää ihmisiä ennen kuin he ehtivät tehdä oikeastaan mitään, uusien ryhmien into järjestää päivän blokkauksia laantuu ja kampanja tyrehtyy ennen aikojaan.
Kyttiä vietiin kuin litran mittaa
Vaan eipä auttanut meitä vastaan ylivoimakaan. Suomalaisten parikymmenhenkinen pääjoukko purkautui bussista ydinasetukikohdan vieressä kulkevalle tielle maanantaiaamuna noin klo 6.20 ja lähti etenemään kohti tukikohdan eteläporttia saaden satapäisen poliisijoukon vastaansa. Kaksi blokkausryhmää, yhteensä seitsemän ihmistä, pidätettiin välittömästi. Neljä heistä ei ehtinyt tehdä muuta kuin kantaa kahliutumisessa käytettäviä putkia ja ketjuja, kolme ehti sentään kiinnittäytyä putkilla toisiinsa. Niitä pääjoukon suomalaisia, joilla ei ollut mukanaan mitään kahliutumistarvikkeita, ei tässä vaiheessa pidätetty.
Kun poliisin huomio oli näin kiinnittynyt eteläportille vievän sivutien tapahtumiin, oli muilla tilaisuus iskeä. Viereisellä Faslanen Peace Campilla odottanut suomalaisten sivujoukko pääsi pystyttämään tripodin päätielle kenenkään estämättä ja parin kilometrin päässä sijaitsevaa pohjoisporttia blokkaamaan menneillä ruotsalaisilla oli vastassaan tasan kaksi poliisia. Tripodin noustua paikalleen pääjoukon vielä vapaina olleet suomalaiset siirtyivät blokkaamaan tietä sen luokse, ja seuraavien parin tunnin aikana pidätettiin vielä 12 suomalaista. Lopulta tripodi seisoi paikallaan tukkimassa tukikohtaan menevää liikennettä noin kaksi ja puoli tuntia ja ruotsalaisten blokkaus pohjoisportilla kesti lähes yhtä kauan. Ja näin kaikkia kertomia vastaan pohjoismaalaiset onnistuivat järjestämään Faslane 365 -kampanjan siihen mennessä pisimmän blokkauksen.
Jos aktio olisi sujunut suunnitelmien mukaan, kyseessä olisi ollut todella loistava suunnitelma: lukumäärältään ylivoimaiset poliisit pelattiin kotikentällään todella pahasti ulos, minkä he muutamalle pidätetylle myönsivätkin. Vastapuolen epäonnistumisesta kertonee myös se, että blokkauksen loppuvaiheessa paikalle saapui itse poliisikomentaja alaisiaan sättimään. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että menestys ei perustunut niinkään hyvään suunnitteluun ja valmistautumiseen kuin hyvään onneen ja paikan päällä tehtyihin spontaaneihin ratkaisuihin - varsinaisesti mitään noissa oloissa mahdollista suunnitelmaa blokkauksen toteuttamiseksi ei edes ollut. Mutta joka tapauksessa lopputulos oli käytettävissä olleella ihmismäärällä, taidoilla ja kokemuksella jokseenkin paras mahdollinen ja ehkäpä ensi kerralla samaan päästään jo suunnittelunkin kautta. Myös tiedotustyö onnistui erittäin hyvin: blokkaus sai varsin laajaa julkisuutta sekä Suomessa että Ruotsissa ja noteerattiin myös joissakin paikallisissa medioissa.
Tapahtuman jälkeen itseäni mietitytti se, että blokkaustapahtuma muuttui noin voimakkaasti jonkinlaiseksi peliksi rauhanaktivistien ja poliisien kesken. Eihän tarkoitus ole mitata omia taktisia kykyjä poliisin kanssa vaan vastustaa Britannian hallituksen kuolemankoneita. Toisaalta, tämä on seurausta juuri poliisin voimakkaasta läsnäolosta ja jos Britannian ydinaseiden turvaaminen vaatii vuoden ajan jokaisena päivänä kolminumeroisen määrän poliiseja, ehkäpä sekin osaltaan auttaa brittihallitusta oivaltamaan ydinasevarustelun järjettömyyden.
Pitkä pidätys
Aikaisemmissa Faslanen blokkauksissa useimmat pidätetyt on päästetty vapaaksi jo samana päivänä, mutta he ovat saaneet mukaansa sakkolapun tai määräyksen saapua myöhemmin oikeudenkäyntiin. Tässäkin näyttää tapahtuneen muutos jatkuvan blokkauksen alettua, sillä nyt jokainen 19 pidätetystä suomalaisesta ja 23 pidätetystä ruotsalaisesta sai vapautuessaan mukaansa kirjallisen ilmoituksen, jossa kerrottiin että he ovat syyttäjän mielestä syyllistyneet "rauhan häiritseminen" -nimiseen rikokseen (Faslanen blokkaajien vakiosyyte jo vuosien ajan), mutta syytettä ei tällä kertaa nosteta. Kuitenkin kaikki pidätetyt pidettiin putkassa yön yli; ensimmäiset vapautettiin tiistaina vähän puolen päivän jälkeen ja viimeiset vasta kuuden maissa. Ehkäpä tämäkin on suunniteltua strategiaa: seudun tuomioistuimia ei haluta ruuhkauttaa nostamalla syytteitä, mutta vastapainoksi blokkaajia rangaistaan pitämällä heitä mahdollisimman pitkään pidätettyinä.
Noutaessamme pidätettyjä Clydebankin ja Dumbartonin poliisiasemilta lähes kaikki olivat sitä mieltä, että poliisin käyttäytyminen sekä blokkauksen että pidätyksen aikana oli pääosin erittäin asiallista - niin kuin Faslanessa tapana on ollut ennenkin. Sen sijaan putkakopit erityisesti Glasgowssa olivat kuulemma aika kammottavassa kunnossa, mikä vastaa myös omia kokemuksiani kolmen vuoden takaa.
Having a say and having a laugh
Poliittisen toiminnan lisäksi AKL:n matkoissa on tietysti kysymys myös hauskanpidosta. Menemättä liiaksi yksityiskohtiin voi todeta, että siihen Glasgow ympäristöineen tarjosi tämänkertaisen väljän matkaohjelmamme puitteissa loistavat mahdollisuudet: seurueemme ihmiset ehtivät baarien lisäksi käydä muun muassa naapurikaupunki Edinburghissa, elokuvafestivaaleilla, museoissa ja punkkikeikalla.
Jalkapallo paikan päällä koettuna jäi sen sijaan ikävä kyllä väliin, sillä Skotlannin liigassa Celtic pelasi vieraissa ja mestarien liigan otteluun oli enää mahdotonta saada lippuja. No, olihan pubissakin ihan mukavaa, kun Glasgow´n ylpeys teurasti Benfican 3-0 antimilitaristi-Timien innokkaasti kannustaessa.
Pyrkimyksemme etsiä luontoromantiikkaa Loch Lomondin kuuluisilta rannoilta päättyi pieneen pettymykseen, kun erehdyimme pysähtymään johonkin varsin kauheaan turistirysään. Kiertoajelu bussilla järven rantaa pitkin riitti kuitenkin kertomaan, miksi siitä paikasta lauletaan. Sen sijaan suurkaupungin rappioromantiikkaa oli tarjolla jo aivan majapaikkanamme toimineen Anderston Kelvingrove Churchin (se siis tosiaan oli presbyteerinen kirkko) edessä - kolkkojen kerrostalojen pihoilla mellastavien juoppojen, imppaavien teinien, rumia puhuvien lasten ja jalkapalloa potkivien lädien muodossa.
Kaiken kaikkiaan tämänvuotinen Faslanen matka oli ainakin omasta näkökulmastani huippureissu, eikä tämä lysti tähän lopu. Alustavasti kaavailtiin jo uuden suomalais-ruotsalaisen blokkauksen järjestämistä Faslanessa vielä 365-kampanjan aikana, mahdollisesti syyskuussa 2007. Seuraavana vuonna on sitten taas Bombspotting Belgiassa, sinnekin varmasti Suomesta suunnistetaan.