reservinkieltäytyminen

Hallitus aikoo esittää reserviläisiän nostamista 65 vuoteen. Ikärajan nosto koskisi myös siviilivarantoa ja lisävarantoa, joihin kuuluvat siviili- tai täydennyspalvelukseen hakeneet henkilöt. Heidät voidaan kriisitilanteissakin määrätä ainoastaan siviilitehtäviin siviiliviranomaisten alaisuudessa.

Siviilipalveluskeskuksen mukaan vuoden 2024 aikana 3457 henkilöä erosi reservistä hakemalla täydennyspalvelukseen. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen.

Aseistakieltäytyjäliiton tietojen mukaan vuoden 2024 luku on kaikkien aikojen toiseksi korkein: enemmän täydennyspalvelushakemuksia - 3815 - on ollut vain vuonna 2022. Tätä edeltävä ennätys vuodelta 2015 jäi vajaaseen tuhanteen, ja useimpina vuosina viime vuosikymmeninä uusia reservinkieltäytyjiä on ollut joitain satoja.

Lehdistötiedote 2.7.2024 klo 8:30, vapaa julkaistavaksi heti

Siviilipalveluskeskus kertoi 1.7., että täydennyspalveluksen kestoa lyhennetään viidestä kolmeen päivään. Aseistakieltäytyjäliitto pitää palveluksen lyhentämistä askeleena oikeaan suuntaan ja kannattaa tarpeettoman, rangaistuksenomaisen ja kalliin palvelusmuodon lakkauttamista kokonaan.

Aseistakieltäytyjäliiton kannanotto 2.2.2024 kl 09:00, vapaa julkaistavaksi heti

Puolustusministeri Antti Häkkänen puhui torstai-iltana 1.2. Kyrönmaa-lehden haastattelussa halventavin sanankääntein “reservistä karkaamisesta” ja sanoi aikovansa etsiä oikeudellisia keinoja, joilla reservinkieltäytymisen voi estää.

Lehdistötiedote 23.1.2024 klo 09:00, vapaa julkaistavaksi heti

Reservinkieltäytyjien määrä kaikki aikojen toiseksi suurin vuonna 2023

Siviilipalveluskeskuksen antamien alustavien tietojen mukaan vuonna 2023 noin 1650 henkilöä erosi reservistä hakemalla täydennyspalvelukseen. Määrä saattaa vielä tarkentua, kun armeijan aluetoimistot toimittavat loppuvuodesta saapuneita hakemuksia.

Lehdistötiedote 1.12.2023 klo 11:00, vapaa julkaistavaksi heti

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 7.11. päätöksen (2488/​2023), jossa otettiin kantaa asepalveluksen aiemmin suorittaneen, mutta sen jälkeen juridisen sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneen henkilön oikeuteen lakkauttaa asevelvollisuutensa ja poistua reservistä. Oikeus kumosi ja palautti uudelleen käsittelyyn Puolustusvoimain aluetoimiston aiemman päätöksen, jonka mukaan tämä ei olisi ollut mahdollista.

Siviilipalveluksen pituus

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ilmoitti Suomea koskevassa määräaikaisraportissaan vuonna 2013 alaotsikon "Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset" alla olevansa "huolestunut" siviilipalveluksen kestosta ja kehottaa Suomea varmistamaan ettei siviilipalveluksen kesto ole luonteeltaan rangaistuksenomainen (CCPR/C/FIN/CO/6). Asiaan kiinnitetään huomiota myös YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaisraportissa vuonna 2017 (A/HRC/36/8), jossa kehotettiin Suomea varmistamaan että siviilipalvelus ei ole rangaistuksen luontoinen.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan jutun Lohjan Meriturvassa täydennyspalvelusta suorittavista reservinkieltäytymisestä. Vaikka jutussa on viitattu parissa kohdassa Aseistakieltäytyjäliitton ja siinä on meidän www-sivuiltamme poimittuja tietoja, toimittaja ei ottanut yhteyttä meihin. Tämä näkyy myös jutun sisällössä, joka on - tietyistä sympaattisista piirteistä ja juttuun sisältyvästä informatiivisista annista huolimatta - joiltain osin harhaanjohtava.

Reservistä eroamisesta on käyty vilkasta keskustelua viime päivinä. Aseistakieltäytyjäliitto haluaa oikaista joitakin keskustelussa esiintyneitä perusteettomia näkemyksiä. Liitto toteaa, että mikäli reservinkieltäytyminen nähdään ongelmana, paras ratkaisu on reservin pienentäminen.