Artikkeli

Ylen 27.12. julkaisema juttu totaalikieltäytyjä Miro Partasesta ("Panta jalassa 173 päivää") nosti esiin myös totaalikieltäytyjien kohteluun liittyviä ihmisoikeusongelmia. Koska aihe on suomalaisessa keskustelussa edelleen yllättävän heikosti tunnettu, se on herättänyt useissa internet-keskustelijoissa hämmennystä ja ehkä suuttumustakin.

Tänään torstaina 1. joulukuuta vietetään kansainvälistä rauhanvankien päivää ja osoitetaan solidaarisuutta rauhantyönsä vuoksi vangituille aktivisteille sekä aseistakieltäytyjille.

Tänä vuonna esille on syytä nostaa erityisesti vankeuteen tuomitut venäläiset ja ukrainalaiset aseistakieltäytyjät, jotka ovat rohkeasti vastustaneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Mitä sinä voit tehdä?

Mark Romankov, 22, oli aiemmin opiskellut yliopistossa Saksassa. Hän palasi Saksaan vain muutamia päiviä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja haki nopeasti turvapaikkaa maasta.

Miten sait tietää hyökkäyksestä?

Ihmisoikeussopimukset velvoittavat antamaan suojelua venäläisille sotilaskarkureille

Sotilaat, jotka pakenevat rangaistuksen uhalla osallistumista hyökkäyssotaan, täyttävät Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn pakolaisen statuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneilla mailla, kuten Suomella, on velvollisuus tarjota suojelua venäläisille sotilaskarkureille. 

Tänään 21.9. julkaistiin tärkeä vetoomus EU:lle, jossa vaaditaan 1) kansainvälistä suojelua venäläisille ja valkovenäläisille aseistakieltäytyjille ja sotilaskarkureille, 2) aseistakieltäytymisoikeuden toteutumista Ukrainassa ja 3) suojelua muille vaarassa oleville sodanvastustajille. 

Tekstin kirjoittaja on 20-vuotias venäläinen rauhanaktivisti

25 päivää Ukrainan vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen noin 7 000 ihmistä on pidätetty sodanvastaisissa mielenosoituksissa Venäjällä, jonka väkiluku on noin 145 miljoonaa. Olisi helppo saada sellainen käsitys, että Venäjän kansalaiset tukevat täysin rinnoin Putinin Ukrainassa käynnistämää sotaa, mutta tämä ei ole koko totuus.

Vaikka laitonta viivyttelyä ei esiintyisikään, intistä kesken palveluksen syystä tai toisesta lähtevä kokee usein erilaisia käytännön ongelmia. Julkaisemme tässä erään kesken asepalveluksen siviilipalvelukseen siirtyneen henkilön tarinan.

Lähdin armeijasta, koska se oli minun velvollisuuteni. Lähteminen oli eettinen velvollisuuteni. Puolisollani oli elämässään synkkä jakso. Mielenterveysongelmien kanssa ei pidä jäädä yksin. Suomen Puolustusvoimat olisi vaatinut minua hylkäämään puolisoni. Tähän en suostunut.

Antimilitaristi on AKL:n neljästi vuodessa julkaisema kulttuurilehti. Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan, siksi Antimilitaristi! Lehti julkaisee kiinnostavimmat raportit militarismin vastaisesta toiminnasta ja parhaat pohdinnat väkivallattoman maailman rakentamisesta.

Puolustusvoimat lanseerasi vuonna 2016 Intti tutuksi -hankkeen. Hankkeen ideana pähkinänkuoressa on perehdyttää ja tutustuttaa Suomen nuorisoa puolustusvoimien toimintaan. Intti tutuksi -hankkeessa Puolustusvoimat kiertävät läpi Suomen yläkouluja ja kertovat 9.-luokkalaisille intin ihmeellisestä maailmasta.

Aseistakieltäytyjäliitto pitää puolustusvoimien hanketta todella huolestuttavana ja mauttomana. Se lisää militarismia ja antaa nuorille yksipuolisen kuvan.