1. Miten yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset näkyvät järjestönne toiminnassa?
Aseistakieltäytyjäliitto pyrkii varmistamaan, ettei sen edustamia siviilipalvelusvelvollisia, totaalikieltäytyjiä, reservinkieltäytyjiä ja asevelvollisuudesta vapautettuja tai sen ulkopuolella olevia aseistakieltäytyjiä aseteta eriarvoiseen asemaan vakaumuksensa perusteella.
Aseistakieltäytyjäliitto ry:n lausunto yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävälle parlamentaariselle komitealle (VN/1387/2020-PLM-8)
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ilmoitti Suomea koskevassa määräaikaisraportissaan vuonna 2013 alaotsikon "Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset" alla olevansa "huolestunut" siviilipalveluksen kestosta ja kehottaa Suomea varmistamaan ettei siviilipalveluksen kesto ole luonteeltaan rangaistuksenomainen (CCPR/C/FIN/CO/6). Asiaan kiinnitetään huomiota myös YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaisraportissa vuonna 2017 (A/HRC/36/8), jossa kehotettiin Suomea varmistamaan että siviilipalvelus ei ole rangaistuksen luontoinen.
Helsinki 20.8.2018
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi siviilipalveluslain muuttamiseksi sekä siviilipalveluslain muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistiosta.
Aseistakieltäytyjäliitto ry
Aseistakieltäytymiseen liittyvät ihmisoikeuskysymykset ovat olleet suomalaiselle päätöksentekokoneistolle aina vaikea asia – usein jopa aseistakieltäytymisen tunnustaminen ihmisoikeuksien piiriin kuuluvaksi asiaksi ylipäätään. Hyvän kuvan tästä antaa vaikkapa se, miten aihetta on käsitelty sekä vuonna 2009 että vuonna 2014 hyväksytyssä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa: ei mitenkään.
Muistio työ- ja elinkeinoministeriölle 2.12.2015
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Lausunto esityksestä laiksi siviilipalveluslain 4 §:n muuttamisesta (HE 128/2012 vp)
