Hallituksen päätös lopettaa uusien Turkkiin kohdistuvien asevientilupien myöntäminen on hyvä alku, mutta se ei lopeta kaikkea asevientiä Turkkiin. Suomen tulee perua myös aiemmin myöntämänsä vientiluvat kuten Ruotsi on jo tehnyt ja toimia EU:n täydellisen Turkkiin kohdistuvan asevientikiellon puolesta. Parhaiten tämä toteutuu sitovalla EU-päätöksellä.
Ylekin on teettänyt selvityksen asevelvollisuudesta ja päätyy toteamaan, että "suomalaisten selvä enemmistö kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta". Tällaiseen tulokseen onkin helppo päästä, kun nykymallin vaihtoehdoksi asetetaan vain kaksi toteuttamiskelvotonta mallia.
Asevelvollisuuden laajentamisesta naisiin ei valtavasti keskustella, koska miehiäkin koskevana se tuottaa tosiasiassa liikaa sotilaita. Kansalaispalvelusidea sai taas täystyrmäyksen maaliskuussa julkistussa asiaa koskevassa ensimmäisessä selvityksessä: tarvetta sellaiselle ei yksinkertaisesti ole.
YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista allekirjoittajamaissa seurataan määräaikaisraporteilla. Suomen seuraava tarkastelu lähestyy, sillä sopimuksen tulkintavallan omaava ihmisoikeuskomitea lähetti keväällä Suomelle kysymyssarjan, johon Suomen tulee antaa vastauksensa raportissaan. Raportti pitää jättää maaliskuuhun 2020 mennessä, ja komitea tekee lähtökohtaisesti Suomea sitovat johtopäätöksensä.myöhemmin ensi vuonna.
Hallitusohjelma julkaistaan virallisesti maanantaina, mutta joku oli vuotanut sen Iltalehdelle, joka on julkaissut sitä tipoittain viikonlopun aikana. Puolustuspolitiikkaa koskeva osa julkaistiin aamulla ja eihän tuo kovin kaksista ole.
Yle julkaisi 5.3. jutun "asevelvollisuuden paluusta" Euroopassa. Valitettavasti faktat ovat tekstissä mitä sattuu ja esittämistapa vähintääkin johdatteleva.
Keskusta julkaisi 1. maaliskuuta oman mallinsa pakollisesta kansalaispalveluksesta. Mallin mukaan kaikki sukupuolesta riippumatta määrättäisiin suorittamaan palvelusta. Miehille armeija olisi ensisijainen vaihtoehto, naisille taas kysymys olisi valinnasta kansalaispalveluksen ja armeijan välillä. Kansalaispalvelus olisi kolmen kuukauden mittainen ”kokonaisturvallisuuskoulutus”, jota seuraisi kahden vuoden mittainen päivystysjakso. Palveluksesta kieltäytyminen olisi sanktioitu "merkittävästi". Palveluksesta vapautettavien osuutta haluttaisiin pienentää nykyisestä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi eilen (6.2.) lausuntonsa hallituksen esityksestä Jehovan todistajien vapautuslain kumoamiseksi. Kovin paljon lausunnolta ei ehkä odotettu, mutta vielä vähemmän saatiin.
Hallitus on tänään hyväksynyt lakiesityksen siviilipalveluslain muuttamisesta. Esitys siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa. Esitys on sen viime talvena ja keväänä valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukainen, eikä sisällä kovin suuria käytännön muutoksia.
Siviilipalveluksesta käytyyn keskusteluun on ainakin nykyisen siviilipalveluslain valmistelun ajoista (viime vuosikymmenen puolivälissä) lähtien pyritty kytkemään sanat "siviilipalveluksen kehittäminen". Käytännössä kyseessä on kuitenkin ollut kiertoilmaisu: siviilipalveluksen ”kehittäminen” on tarkoittanut tavallisesti nimenomaan sitä, että sen sisältöä tulisi muuttaa.
Hallitus on antanut eduskunnalle tänään esityksen Jehovan todistajien vapauttamislain kumoamisesta. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että Jehovan todistajat velvoitetaan jatkossa suorittamaan siviilipalvelusta ja siitä kieltäytyesssään tuomitaan vapausrangaistuksiin siviilipalveluslain rangaistussäännösten mukaisesti.
