Totaalikieltäytyminen

Totaalikieltäytyminen tarkoittaa kieltäytymistä kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta, myös siviilipalveluksesta. Osa totaalikieltäytyjistä protestoi teollaan koko asevelvollisuusjärjestelmää vastaan, eikä suostuisi suorittamaan siviilipalvelusta missään olosuhteissa. Osa taas protestoi ensisijaisesti siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtia vastaan. Viime vuosina totaalikieltäytyjiä on ollut keskimäärin 35-55 vuosittain.

Sekä suoraan armeijasta että sivarin kautta kieltäytyvien vapausrangaistus on sama: puolet jäljellä olevasta henkilökohtaisesta palvelusajasta (armeijasta kieltäytyvien palvelusaika muutetaan ensin laskennalliseksi sivariajaksi). Kun siviilipalvelus kestää 347 vuorokautta, on tuomio siis pisimmillään 173 vrk. Rangaistus annetaan vankeutena tai nykyään tavallisesti kotiarestina lain valvontarangaistuksesta mukaisesti. Tuomio määrätään aina ehdottomana, eikä sen suorittamisesta ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen muuten kuin anomalla takaisin siviilipalvelukseen.

Totaalikieltäytymisestä langetetusta tuomiosta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Sen sijaan siitä tulee merkintä oikeusjärjestelmän tietojärjestelmään. Merkintä tulee esiin, mikäli sinusta tehdään turvallisuuselvitys. Jos ratkaisu on tehty yli kymmenen vuotta sitten, tietoa ei kuitenkaan saa käyttää. Oikeusrekisterikeskus taas joutuu asiaa säätelevän lain mukaan poistamaan rekistereistään henkilötiedot vuoden kuluttua ratkaisuista. Aikaisemmin myös Supo saattoi tehdä totaalikieltäytymisestä merkinnän omiin rekistereihinsä, jotka voivat näkyä turvallisuuselvituksessä (saattaa tehdä edelleen, mutta viime vuosilta ei tiedossamme ole viitteitä siitä). Suppeaa turvallisyyselvitystä tehtäessä Supon rekisteriä ei kuitenkaan saa käyttää.

Toivomme, että mikäli olet kieltäytymässä, ilmoita siitä Aseistakieltäytyjäliitolle! On tärkeää, että muutkin kuin tuomitsemiseen osallistuvat viranomaiset pysyvät tietoisina totaalikieltäytyjien määrästä ja motiiveista.

 

Kieltäytymisprosessi

Totaalikieltäytyminen käynnistyy, kun totaali joko tekee kirjallisen kieltäytymisilmoituksen ennen palveluksen alkua tai sen aikana, jättää saapumatta hänelle määrättyyn palveluspaikkaan armeijassa tai sivarissa tai poistuu sieltä luvatta.

Sivarista kieltäytyvä voi kieltäytyä lähettämällä kieltäytymisilmoituksen kirjeitse Lapinjärven koulutuskeskukselle. Kieltäytymisilmoituksen jättänyttä ei etsintäkuuluteta, vaan viranomaiset tekevät ilmoituksen perusteella rikosilmoituksen ja oikeusprosessi käynnistyy. Jos henkilö jää pois tekemättä ilmoitusta, sivarikeskus pyytää poliisilta virka-apua ja jonkin ajan kuluttua häntä tullaan hakemaan kotoa. Kieltäytymisen voi suorittaa tällöinkin kirjallisesti. Siviilipalveluksesta ilmoittamatta poisjääneestä voidaan tehdä myös suoraan rikosilmoitus.

Armeijasta kieltäydyttäessä kieltäytymisilmoitusta ei voi toimittaa kirjeitse. Varmin tapa on käydä jättämässä se henkilökohtaisesti määrätyssä varuskunnassa palvelukseenastumispäivänä. Mikäli jättää menemättä, saa etsintäkuulutuksen ja todennäköisesti syytteen kieltäytymisen lisäksi myös poissaolorikoksesta, josta on seurauksena sakkoja tai ehdollinen vankeusrangaistus. Tämä tapahtuu siinäkin tapauksessa, että on toimittanut kieltäytymisilmoituksen varuskuntaan etukäteen. Poissaolorikoksista langetetuista vankeustuomioista tulee merkintä rikosrekisteriin.

Kieltäytymistä seuraa kuulustelu ja oikeudenkäynti, jota saa odottaa tavallisesti usean kuukauden ajan kieltäytymisen jälkeen (vaihtelee suuresti parista kuukaudesta jopa yli vuoteen). Jokaisella totaalikieltäytyjälle on halutessaan mahdollisuus saada avustaja oikeudenkäyntiin Aseistakieltäytyjäliiton kautta. Totaalikieltäytyjille tarjotaan tavallisesti mahdollisuutta kirjalliseen menettelyyn, jolloin suullista oikeuskäsittelyä ei järjestetä ollenkaan ja tuomio annetaan "liukuhihnalta" käräjäoikeuden kansliasta. Kirjallinen menettely on mahdollinen vain totaalikieltäytyjän suostumuksella, ja annetun suostumuksen voi peruuttaa koska vain ennen oikeudenkäyntiä. Vapausrangaistuksen lisäksi tuomioistuin määrää totaalikieltäytyjän maksettavaksi 40 euron "rikosuhrimaksun".

Oikeudenkäynnistä tuomion täytäntöönpanoon kestää tavallisesti pari-kolme kuukautta. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeenkin tuomion alkamista voi viivyttää valittamalla hovioikeuteen. Jos tuomion pituus on alle neljä kuukautta, hovioikeus ei välttämättä myönnä valituslupaa, mutta käsittelee kuitenkin valituslupahakemuksen. Tuomion pituus ei hovissa muutu, jos käräjäoikeuden päätöksessä ei ole selvää virhettä, mutta rangaistusmuodon (kotiarestia vai vankeutta) hovioikeus voi muuttaa. Tuomiota ei myöskään panna täytäntöön niin kauan, kun valituslupahakemuksen tai valituksen käsittely on kesken, mikä kestää tavallisesti muutaman kuukauden.
 

Rangaistusta suorittamassa

Rangaistuksen langettava tuomioistuin on voinut tuomita totaalikieltäytyjän joko valvontarangaistukseen tai vankeuteen. Valtaosassa tapauksissa tuomio langetetaan valvontarangaistuksena. Valvontarangaistuksen ehtona on se, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tehneet selvityksen syytetyn soveltuvuudesta siihen ennen oikeudenkäyntiä. Tavallisesti totaalikieltäytyjät läpäisevät selvityksen ongelmitta, mutta sellainen on siis tehtävä.

Käytännössä valvontarangaistus merkitsee sitä, että vankilan sijasta henkilö suorittaa rangaistuksen kotonaan valvontapannalla varustettuna. Asunnosta saa poistua vain ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti töihin, opiskelemaan tai muuhun hyväksyttyyn "tuomitun toimintaedellytyksiä tai sosiaalisia valmiuksia tukevaan tai edistävään" toimintaan. Työstä maksetaan samaa palkkaa kuin muulloinkin ja valvontarangaistusta suorittava kuuluu myös sosiaaliturvan piiriin.

Valvontarangaistukseen tuomitulla on osallistumisvelvollisuus, eli johonkin hyväksyttyyn toimintaan on pakko osallistua. Päihteiden käyttö rangaistuksen aikana on kielletty ja tätä valvotaan tuomitulle asetetun rikosseuraamusviraston valvojan ennalta ilmoittamattomilla kotikäyneillä. Valvontarangaistuksen sääntöjen rikkominen voi johtaa tuomion muuttamiseksi vankeusrangaistukseksi.

Mikäli totaalikieltäytyjä tuomitaan vankilaan, tuomio pannaan tavallisesti täytäntöön avovankiloissa. Avolaitokseen pääsemiseksi tulee huolehtia avolaitosmääräyksen hankkimisesta. Tämä hoidetaan yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa siinä vaiheessa, kun tuomion täytäntöönpano tulee ajankohtaiseksi. Useimmilla totaalikieltäytyjillä ei ole ollut ongelmia päästä avolaitokseen. Vain hyvin harvalla totaalikieltäytyjällä on tuomionsa aikana ollut merkittäviä ongelmia muiden vankien tai vartijoiden kanssa. Vankilaan joutumista ei siis kovin pahasti tarvitse pelätä.

Avolaitoksissa ei ole muureja, kaltereita tai lukittavia sellejä. Niistä on myös mahdollisuus käydä töissä tai opiskelemassa siviilissä – vankilassa vietetään kuitenkin muu aika. Mikäli ei käy ulkopuolella töissä, on velvollinen osallistumaan laitoksen järjestämiin töihin. Palkat ovat lähes siviilipalkkojen tasoa, mutta niistä joutuu maksamaan laitokselle ylläpitokustannuksia.

Jos ei ole hankkinut avolaitosmääräystä, jos tekee avolaitoksessa jonkun pahemman järjestyssääntörikkomuksen (yrittää karata, jää kiinni päihteiden käytöstä tms.) tai jos ei vain halua avolaitokseen, joutuu suljettuun vankilaan. Ne vastaavat enemmän ihmisten mielikuvia vankiloista: niissä vietetään kaikki aika muurien takana ja muusta kuin työajasta suuri osa ollaan omassa sellissä. Suljetussa laitoksessa työpalkka on tavallisesti noin 0,60 euroa/tunti.

Sekä suljetussa että avolaitoksessa istuvilla vangeilla on mahdollisuus saada lomia – loma-aika alkaa, kun on suorittanut tuomiostaan kaksi kuukautta. Lomia saa 3 vrk/2 kk.

Amnesty International on ilmoittanut pitävänsä Suomen nykyistä siviilipalvelusaikaa (347 vrk) edelleen syrjivänä ja se pitää totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina. YK:n ihmisoikeuskomitea on ilmoittanut viimeksi vuonna 2013 pitävänsä siviilipalveluksen kestoa rangaistuksen luontoisena ja kehottanut Suomea laajentamaan silloista Jehovan todistajien vapautusmenettelyä koskemaan muitakin aseistakieltäytyjiä. Komitea valvoo Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista.
 

Tilapäisesti rangaistuksetta selvinneet totaalikieltäytyjät 2018-2019

Helsingin hovioikeus antoi 23.2.2018 ratkaisun, jonka mukaan totaalikieltäytyjien tuomitseminen on syrjivää palvelusvelvollisuudesta rauhan aikana vapautettuihin Jehovan todistajiin verrattuna. Marraskuussa 2018 Korkein oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa tapauksesta, joten vapauttava ratkaisu jää pysyväksi. Käytännössä ratkaisu keskeytti vakaumuksellisten totaalikieltäytyjien vapausrangaistukset.

Jehovan todistajien vapautuslain kumoava laki tuli voimaan 1.4.2019. Ennen vapautuslain kumoamista kieltäytyneiden tulisi kuitenkin tekohetken lain periaatteen nojalla saada vapauttava tuomio, vaikka tuomioistuinkäsittely järjestettäisiinkin vasta vapautuslain kumoamisen jälkeen.

Ensimmäisissä vapautuslain kumoamisen jälkeisissä oikeudenkäynneissä 11.4.2019 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoikin vapauttavan tuomion. Linja vakiintui myöhemmin ja 13.8.2019 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus päätti jättää syytteen tutkimatta tapauksessa, jossa kertalleen vapauttavan tuomion saanut totaalikieltäytyjä oli kutsuttu uudelleen palvelukseen siviilipalveluslain perusteella.

Kuitenkin toisen kerran kieltäytyneille totaalikieltäytyjille on langetettu vapausrangaistuksia vuonna 2020. He aikovat valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. AKL kehottaa kaikkia toisen kierroksen totaalikieltäytyjiä käyttämään oikeusavustajaa kauttamme ja valittamaan hovioikeuteen mikäli sinulle langetetaan vapausrangaistus. Perusteet tuomion muuttamiselle ovat nähdäksemme vahvat. Lue lisää aiheesta täältä.

Vapautuslain kumoamisen jälkeen kieltäytyneitä on tuomittu vapausrangaistuksiin vanhaan malliin syksystä 2019 eteenpäin.

 

Totaalikieltäytyjien blogeja

Totaaliblogi ei ole enää verkossa, mutta suurin osa siinä julkaistuista teksteistä on julkaistu kirjassa "Kotini on linnani". Printtiversion voi ostaa AKL:n kaupasta.

Puoli vuotta pannassa

Sampomme - totaalikieltäytyjän videoblogi

Kutsunnat.net