Aseistakieltäytyjäliike on Suomessa jakanut lentolehtisiä vuosikymmeniä kutsuntapaikkojen edustalla, koska sotilasviranomaiset välttelevät tiedon jakamista siviilipalveluksesta. Totaalikieltäytymisestä ei kutsunnoissa normaalisti kerrota edes rangaistusseuraamuksia. Kuitenkin siviilipalveluslain 104 § mukaan työ- ja elinkeinoministeriön, siviilipalveluskeskuksen ja puolustusvoimien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakea siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.
Lentolehtisiä jakaessa on siis syytä pitää mielessä se lähtökohta, että siviilipalvelus on laillinen valinta, josta viranomaiset ovat velvollisia tiedottamaan. Koska näin ei tapahdu, Aseistakieltäytyjäliitto joutuu turvaamaan kutsunnanalaisten oikeutta saada tietoa siviilipalveluksesta. Mikäli siviilipalvelukseen hakeutumista vaikeutetaan nöyryyttämällä tai muulla tavalla tai jos tietoa pimitetään esimerkiksi piilottamalla viralliset siviilipalvelusesitteet, ollaan jo virkarikoksen puolella. Tapauksista on tarpeen ilmoittaa heti Aseistakieltäytyjäliittoon.
Kutsuntakampanjan laillisuus
Lentolehtisten jakamista on yritetty estää milloin milläkin verukkeella. Koska tämän kirjoituksen on tarkoitus olla yksiselitteinen ohje, jätetään siinä pohtimatta rajatapaukset ja kansalaistottelemattomuuden piiriin menevät toimet.
1. Lentolehtisten jakaminen kutsuntapaikan ulkopuolella yleisellä alueella on sallittua jos itse kutsuntatoimitusta ei häiritä. Jos kutsuntapaikalla on portti, jalkakäytävällä portinpielessä saa jakaa, kunhan ajoneuvot ja ihmiset pääsevät kulkemaan. Kutsuntaa varten varatun alueen ulkopuolella on aivan normaali toimintavapaus.
2. Jaon estäminen on kiellettyä. Virkamies (kuten upseeri tai poliisi) syyllistyy virkarikokseen, mikäli hän estää sananvapauden käyttämistä. Mikäli lentolehtisten jakajaan käydään käsiksi, rikos on jo vakavanpuoleinen: jos joku väkivaltaa - eli oikeudettomia voimakeinoja - käyttäen estää toista ilmaisemasta mielipidettä julkisesti, kysymys on poliittisten toimintaoikeuksien loukkaamisesta, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Univormu ("mä oon poliisi eikä mun tartte perustella") tai tehtävä ("mua on käsketty ajaa teidät pois") ei anna toimivaltaa; sen antaa vain laki.
3. Viranomaisten pitää helpottaa jakajien työtä. Perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sananvapaus (ilmaisuvapaus) on ihmisoikeus, jota suojataan muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artiklassa, ja se on perustuslain 12 §:n turvaama perusoikeus. Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa (esim. lentolehtisiä levittämällä) ja vastaanottaa (esim. ottaa lentolehtinen ja pitää se) tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sanotun perusteella on selvää, että kutsuntapaikalla on sotilasläänin edustajien, sotilaspoliisien ym. vähintäinkin pidättäydyttävä estämästä kutsuntaan tulevia ottamasta lentolehtistä sisäänkäynnillä.
4. Lakiin perustumatonta käskyä ei tarvitse noudattaa. Mitä tämä tarkoittaa? Vastauksen jäljille pääsee seuraavasta lyhennelmästä Jyväskylän käräjäoikeuden tuomiosta tapauksessa syyttäjä vastaan Hermaja (Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 678, 25.5.1999, R 99/473), jossa syyte poliisilain rikkomisesta hylättiin.
"Hermaja on kieltäytynyt ilmoittamasta nimeään poliisille. Kysymys on siitä, onko poliisilla ollut tuossa tilanteessa oikeus yksittäisen tehtävän suorittamiseksi saada tieto Hermajan nimestä.
Tilanne on tapahtunut kutsuntatilaisuuden järjestämisen yhteydessä ennen tilaisuuden alkamista kutsuntapaikan portin vieressä yleiseen liikenteeseen tarkoitetulla jalkakäytävällä.
Todistelun perusteella Hermaja ei ole ollut syytteessä väitetyin tavoin portin edessä vaan portin vieressä olleen pylvään luona. Hän oli jakamassa siviilipalveluksesta kertovia esitteitä kutsuntaan saapuville. ---
Syyte on perustunut siihen, että Hermajan mainitun toiminnan voitiin katsoa häiritsevän julkisen kutsuntatilaisuuden kulkua esimerkiksi estämällä tai häiritsemällä portista tilaisuuteen saapuvien tai sieltä samaa tietä poistuvien kulkemista. Kenenkään todistajan, ei myöskään todistaja V…:n, mukaan Hermajan menettely ei ollut tällaista häiriötä aiheuttanut. ---
Poliisin toiminta oli perustunut vuosia jatkuneeseen käytäntöön, mistä oli sovittu kutsuntaviranomaisten kanssa. Todistaja V…:n mukaan alue käsitti sisätilat, pihan, portin ja sen edessä olevan jalkakäytävän 10 metrin päähän saakka kadun toisessa suunnassa ja toisessa suunnassa risteykseen saakka. Ohjeeksi oli annettu, että jos "sivareita" tai mielenosoittajia tulee tuolle alueelle, heitä pyydetään siitä poistumaan. Kysymys oli ollut alueesta, johon kenellä tahansa oli pääsy. --- kysymys oli normaalista jalkakäytävästä.---
Hermajan menettely on ollut lain sallimaa sananvapauden käyttämistä, joka on erikoisesti turvattu perustuslain 12§:ssä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Viimeksi mainitun mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.
Hermaja on ollut jakamassa siviilipalveluksesta kertovaa materiaalia julkiseen käyttöön tarkoitetulla jalkakäytävällä kutsuntapaikalle johtavan portin vieressä. Kun otetaan huomioon em. sananvapautta koskevat säännökset ja kun Hermajan em. toiminnan ei ole näytetty häirinneen julkisen kutsuntatilaisuuden normaalia kulkua siten kuin syytteessä on väitetty, käräjäoikeus on katsonut ettei Hermaja ole rikkonut poliisilakia kieltäytyessään tuossa tilanteessa antamasta nimeään poliisimiehelle."