1. Miten yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset näkyvät järjestönne toiminnassa?
Aseistakieltäytyjäliitto pyrkii varmistamaan, ettei sen edustamia siviilipalvelusvelvollisia, totaalikieltäytyjiä, reservinkieltäytyjiä ja asevelvollisuudesta vapautettuja tai sen ulkopuolella olevia aseistakieltäytyjiä aseteta eriarvoiseen asemaan vakaumuksensa perusteella.
Aseistakieltäytyjäliitto toteuttaa myös kampanjaa aseistakieltäytyjien työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohtaamaa syrjintää vastaan. Tällaista syrjintää on muun muassa se, jos työpaikkailmoituksessa edellytetään armeijan tai asevelvollisuuden suorittamista, työpaikkahakemuksessa kysytään asevelvollisuuden suorittamiseen liittyviä tietoja, oppilaitos myöntää suorituksia armeijasta hankituista ansioista, muttei siviilipalveluksesta, tai jos pääsy- tai matkalipuissa myönnetään alennuksia varusmiehille, muttei siviilipalvelusta suorittaville.
AKL ryhtyy kuukausittain toimenpiteisiin kohdatessaan tällaista syrjintää, usein ottamalla suoraan yhteyttä yrityksiin tai tarvittaessa jättämällä toimenpidepyynnön työsuojeluviranomaisille. Useat yritykset ovat myös omatoimisesti korjanneet laittoman menettelynsä liiton otettua heihin yhteyttä.
Aseistakieltäytyjäliitto pyrkii vaikuttamaan aseistakieltäytyjien epäyhdenvertaisen kohtelun muuttamiseksi lainsäädännössä. Vakaumuksensa vuoksi sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautetut joutuvat suorittamaan rangaistuksenomaisen pituisen siviilipalveluksen. Siviilipalvelus kestää 347 vuorokautta, kun varusmiespalvelus voi kestää 165, 255 tai 347 vuorokautta. Varusmiespalveluksen pituus määrätään varusmiehelle, mutta käytännössä hänen oma motivaationsa vaikuttaa palveluksen pituuteen.
YK:n ihmisoikeuskomitea ilmoitti Suomea koskevassa määräaikaisraportissaan vuonna 2013 olevansa huolestunut siviilipalveluksen kestosta ja kehottaa Suomea varmistamaan ettei siviilipalveluksen kesto ole luonteeltaan rangaistuksenomainen. Asiaan kiinnitti huomiota myös YK:n ihmisoikeusneuvosto vuonna 2017, kehottaen Suomea varmistamaan että siviilipalvelus ei ole rangaistuksenluontoinen.
Toinen lainsäädäntöön sisältyvä yhdenvertaisuusongelma koskee reservinkieltäytyjiä. Armeijan reservistä täydennyspalvelukseen hakevat aseistakieltäytyjät joutuvat aina suorittamaan viiden päivän mittaisen täydennyspalveluksen. Täydennyspalvelus on samankaltainen vastine kertausharjoituksille kuin siviilipalvelus on varusmiespalvelukselle. Kuitenkaan suurta osaa varusmiespalveluksen suorittaneista ei koskaan kutsuta kertausharjoituksiin. Täydennyspalvelus vaikuttaakin tosiasiassa olevan rangaistus reservistä eroamiselle.
Siviilipalvelukseen hakemisen vaihtoehdosta ei anneta juurikaan tietoa kutsunnanalaisille. Ns. kutsuntakirje sisältää kutsuntakuulutuksen, kyselylomakkeen varusmiespalvelusta varten, Varusmiesopas-nimisen kirjasen sekä Ruotuväki-lehden. Kirjeen sisällöstä ainoastaan Varusmiesoppaassa mainitaan siviilipalveluksen olemassaolo. Tänä vuonna 77-sivuisessa kirjasessa siviilipalveluksesta kerrottiin seitsemän lauseen verran. Kuitenkaan siinä ei kerrota kuinka sivariin voidaan varsinaisesti hakeutua. Kyselylomakkeessa puolestaan siviilipalvelus ei ole edes vaihtoehtona palveluspaikkojen joukossa. Kutsuntatilaisuudet ovat puolustusvoimien ja kunnan järjestämiä. Niissä esitetään lähes yksinomaan tietoa koskien varusmiespalvelusta.
Aseistakieltäytyjäliitto näkee myös vain miehiä koskevan yleisen asevelvollisuuden miehiin kohdistuvana sukupuolisena syrjintänä, ja pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotta tästä yhdenvertaisuusongelmasta päästäisiin.
Liitto pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja vastustamaan syrjintää myös omassa sisäisessä toiminnassaan muun muassa noudattamalla tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatteita ja rohkaisemalla erilaisista taustoista tulevia ihmisiä osallistumaan toimintaamme.
2. Kuinka hyvin tunnette syrjintään liittyvän lainsäädännön, kuten yhdenvertaisuuslain? Onko syrjintälainsäädäntö näkökulmastanne toimivaa?
Aseistakieltäytyjäliitolle yhdenvertaisuuslaki on hyvä työkalu jäsenten yhdenvertaisen aseman ajamisessa. Vähemmän toimiva sen sijaan on mielestämme Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jossa erikseen mainitaan, ettei asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille ole pidettävä laissa tarkoitettuna syrjintänä. Asevelvollisuuden syrjimättömyyden perusteluja ei kuitenkaan avata laissa millään tavalla.
3. Onko yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta edustamallenne järjestölle tuttua? Koetteko, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta on yhdenvertaista?
Tunnemme yhdenvertaisuusvaltuutetun työn aseistakieltäytyjäkysymyksissä.
4. Oletteko tehneet yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kanssa? Jos olette, millaiseksi koitte yhteistyön?
Teimme hieman yhteistyötä 2018-2019, kun totaalikieltäytyjät saivat vapauttavia päätöksiä oikeudesta, koska oikeus katsoi että muuten heidät olisi asetettu epätasa-arvoiseen asemaan asevelvollisuudesta vakaumuksensa vuoksi vapautettujen Jehovan todistajien kanssa. Olimme yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa samoilla linjoilla siinä, että Jehovan todistajien kohtelu olisi pitänyt laajentaa muihinkin vakaumuksellisiin aseistakieltäytyjäryhmiin myös lainsäädännön tasolla, ja pidimme yhteyttä asian tiimoilta.
5. Oletteko käyttäneet yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkopalveluita? Jos olette, onko teillä siihen jotain huomautettavaa tai kehitettävää?
Emme viime vuosina.
6. Oletteko käyttäneet yhdenvertaisuusvaltuutetun neuvontapalveluita (puhelinpäivystystä, chattia, sähköpostia tai yhteydenottolomaketta)? Jos olette, onko teillä siihen jotain huomautettavaa tai kehitettävää?
Emme viime vuosina.
7. Saattaako järjestönne yhdenvertaisuusvaltuutetulle tiedoksi sellaiset tietoonne tulleet yksittäistapaukset, joissa arvionne mukaan on mahdollisesti tapahtunut syrjintää? Mikäli ette, mitkä toimet valtuutetun puolelta tukisivat tiedon välittämistä jatkossa?
Emme viime vuosina.
8. Oletteko ohjanneet järjestönne edustamia henkilöitä (kuten jäseniä, asiakkaita) ottamaan yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun? Jos olette, miten yhteydenottajat kokivat yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa asioinnin?
Ei viime vuosina.
9. Minkälaiset konkreettiset toimet olisivat tarpeen järjestönne yhteydenottokynnyksen madaltamiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun?
Ehkä säännöllinen yhteydenpito yhdenvertaisuusvaltuutetun puolelta voisi rohkaista ottamaan yhteyttä sinne päin.
10. Onko teillä muita huomioita yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintatapojen yhdenvertaisuudesta?
Meidän näkökulmastamme on vaikuttanut yhdenvertaiselta.
11. Mahdollisten lisätietojen antajan nimen ja yhteystiedot
Lisätietoja antaa:
Esa Noresvuo
Järjestökoordinaattori
+358 40 836 2786
esa.noresvuo[at]akl-web.fi
Aku Kervinen
järjestökoordinaattori
+358 40 610 8768
aku.kervinen[at]akl-web.fi