Arvoisa lukija,
Tällä kirjeellä ilmoitan totaalikieltäytyväni viimeisestä päivästäni siviilipalvelusta 4.8.2022. Kieltäytymiselläni protestoin asevelvollisuutta ja sen tasa-arvottomuutta, yleistä militarismia sekä siviilipalveluksen järjettömyyttä. Silti moni varmasti miettii, miksi ihmeessä totaalikieltäytyä enää tässä vaiheessa? Tässä kirjeessä avaan siihen muutamia syitä.
Valitsin siviilipalveluksen, koska olen vakaumuksellinen pasifisti. Tämä samainen vakaumukseni pakottaa minut myös kieltäytymään viimeisestä päivästäni. Siviilipalvelus on instituutio, jota en halua tukea. Olen syvästi kiitollinen omalle siviilipalveluspaikalleni Suomen Rauhanliitolle siitä, että pääsin tekemään asioita mistä aidosti nautin. Olin onnekas arvokkaan paikan suhteen, mutta valitettavasti monelle muulle osuu paikka, jossa tärkeimpänä tehtävänä on kahvinkeitto ja kukkien kastelu.
Siviilipalveluksen kehityskulku on ollut jo pitkään huolestuttava. Etenkin puolustusvoimilla on hämmentävän paljon sananvaltaa siinä, miten siviilipalvelusta tulisi kehittää. Kehitys tuntuu menemään suuntaan, jossa siviilipalvelusta ja puolustusvoimia nidotaan yhä enemmän yhteen, ja yhteistyötä tiivistetään alati. Näyttää siltä, että siviilipalveluksesta halutaan tehdä entistä enemmän kokonaisturvallisuutta palveleva järjestelmä. Sivareille on alettu jo miettiä kertausharjoituksiakin. Kehitys on kuin suoraan maanpuolustusintoilijoiden märästä päiväunesta.
Siviilipalvelus on tarkoitettu siviileille, jotka eivät halua osallistua aseelliseen maanpuolustukseen. Heidän vakaumustaan pitää kunnioittaa, eikä heidän tule kuulua osaksi maanpuolustuskoneistoa. Puolustusvoimain valta siviilipalveluksen kehittämisessä on järjenvastainen, jonka lisäksi siviilipalvelus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, ei puolustusministeriölle.
Omaan ymmärrykseeni ei mahdu asevelvollisuus, joka koskee vain syntyperäisiä miehiä. Vain koska olen syntynyt mieheksi yhteiskuntamme on langettanut minut asevelvolliseksi. Tämän takia minut pakotettiin valitsemaan aionko mennä harjoittelemaan aseiden käyttöä, menenkö vuodeksi töihin minimaalisella päivärahalla, vai menetänkö vapauteni. Asevelvollisuus myös ylläpitää takapajuisia sukupuolinormeja ja myyttiä nuorten miesten urhoollisuudesta. Koska siviilipalvelus on kestonsa puolesta rangaistuksenomainen, se on paljon vähemmän houkutteleva vaihtoehto suhteessa asepalvelukseen. Näin ollen useat ihmiset, jotka eivät ole innokkaitta tai ovat jopa haluttomia osallistumaan pyssyleikkeihin, valitsevat asepalveluksen sen lyhyen keston vuoksi. Tällöin puolustusvoimat kouluttaa nuoria joilla ei ole lainkaan motivaatiota osallistua väkivaltakoneiston toimintaan. Nuoret miehet siis käytännössä pakotetaan armeijaan, kun vaihtoehtoina ovat vain rangaistuksenomainen siviilipalvelus tai totaalinen vapauden menetys.
Olisi kaikkien edun mukaista, jos yleinen asevelvollisuus lakkautettaisiin. Valtio ei asettaisi näin ihmisiä eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella, rangaistuksenomaisesta siviilipalveluksesta voitaisiin luopua ja totaalikieltäytyjien järjenvastaisia vapausrangaistuksia ei enää langetettaisi. Reservimme on jo käsittämättömän suuri Euroopan mittakaavassa, eikä uudessa NATO-Suomesssa tarvetta laajalle omalle armeijalle tulisi enää olla.
Pasifistina ja antimilitaristina oma missioni on rakentaa aseetonta yhteiskuntaa. Militarismi on väärin ja haluan toimia sen kitkemiseksi, siksi totaalikieltäydyn.
Vili Nurmi, Aseistakieltäytyjäliiton varapuheenjohtaja