Stoppa Aurora, ruotsalaisten rauhanjärjestöjen kampanja Itämerellä järjestettyjä sotaharjoituksia vastaan, toteutettiin syyskuun puolenvälin paikkeilla Göteborgissa.
Kolmipäiväinen vastaharjoitus alkoi lauantaiaamupäivällä järjestetyllä väkivallattomuuskoulutuksella, jossa osallistujat saattoivat keskustelun ja rooliharjoitusten avulla varautua tuleviin tapahtumiin. Samana iltapäivänä Göteborgin keskustassa pidettiin suuri sotaharjoitusten vastainen mielenosoitus, joka keräsi useita tuhansia osallistujia (poliisin arvion mu-kaan noin 3500). Sunnuntaina järjestettiin seminaari ja maanantaina oli sitten toimintapäivän vuoro.
Kaksi autolastillista rauhanaktivisteja lähestyi maanantaiaamupäivällä kaupungin kupeessa sijaitsevaa Säven lentokenttää, joka oli yksi harjoitusten 
tukikohdista. Heidän tarkoituksenaan oli astua sotilasalueelle vastalauseena monikansallisia sotaleikkejä vastaan. Heti alueen lähistölle saavuttuaan he saivat peräänsä kaksi autollista sotilaspoliiseja. Virkavallan huomion keskittyessä suljetun alueen rajan vieressä pyörineisiin aktivisteihin, kolme ihmistä onnistui astumaan lentokentän alueelle ja levittämään banderollin sen kiitoradalle.
Hetkeä myöhemmin taas parikymmenpäinen klovnijoukko saapui paikallisbussilla kaupungin keskustasta ja valloitti toiselle harjoitusalueelle vievän tien omaa piknikiään varten. Virkavallan katsellessa vieressä liikenne sotilaskohteeseen oli poikki yli tunnin ajan.
Sotaharjoitus Auroraan osallistui suomalaisiakin sotilaita, joten oli tärkeää että suomalaisia oli mukana myös vastatapahtumassa. AKL:n kolmehenkinen delegaatio ehtikin osallistua kaikkiin Stoppa Auroran tapahtumiin.
Stoppa Aurora herätti ennen tapahtumaa Ruotsin tiedotusvälineissä paljon saman sisältöistä keskustelua kuin viikkoa aikaisemmin Suomessa järjestetty Åland 17 -rauhanleiri. Kun Venäjällä sotavarustelun ja militarismin vastustajat ovat ”ulkomaiden agentteja”, Suomessa tai Ruotsissa heidät leimataan pettureiksi, hyväksikäytettäviksi hölmöiksi ja jopa vieraan vallan agenteiksi.
Oikeus keskustella turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja toimia niiden parissa kuuluu kuitenkin kaikille, ei pelkästään hallituksille tai tietyn agendan omaksuneille "asiantuntijoille" – eikä tätä oikeutta voida poistaa järjettömillä syytöksillä. Tämä pitää paikkansa yhtä hyvin Suomes-sa, Ruotsissa ja Venäjälläkin ja erityisen tärkeää se on silloin, kun hallitusten toimenpiteet näyttävät vain pahentavan tilannetta.