Siviilipalvelusmiesten päivän mittainen työnseisaus 5. marraskuuta onnistui monellakin tapaa mainiosti. Lakkoon osallistuneiden sivareiden määrä (700-1.000, tarkempaa lukua lienee mahdotonta saada selville) oli suurempi kuin ennakkoon ajateltiin; samoin lakon osakseen saama julkinen huomio yllätti järjestäjät iloisesti. Myös lakkopäivän päätapahtuma, mielenosoitus eduskuntatalon edessä, oli varsin suuri ja näyttävä.
Marraskuinen työnseisaus lienee kautta aikojen suurin aseistakieltäytyjien mielenilmaus Suomessa - lakkoja toki järjestettiin väliaikaisen siviilipalveluslain aikana 1987-91, mutta niihin aikoihin sivareita oli huomattavasti vähemmän. Sivareiden joukkomittainen kansalaistottelemattomuus on varsin harvinaista myös kansainvälisesti: tietojemme mukaan Ranska on Suomen lisäksi ainoa maa, jossa on edes yritetty järjestää siviilipalvelusmiesten lakkoja.
Lakon tarkoitus oli vaikuttaa eduskuntaan niin, että se sisällyttäisi todellisia parannuksia siviilipalveluslakiin. Tärkeimpiä vaatimuksia ovat palvelusajan lyhentäminen, palveluspaikkatilanteen parantaminen ja sivareiden vapauttaminen myös sodan ajaksi. Laki on parhaillaan valiokuntakierroksella, joten vielä on mahdotonta sanoa, osoittautuuko lakko tässä suhteessa menestyksekkääksi. Valiokuntakäsittelyistä tulleet tiedot viittaisivat kuitenkin siihen suuntaan, että sillä on ollut myönteistä vaikutusta myös eduskunnan sisällä.
Toki on edelleen todennäköisempää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen muuttamattomana. Tällöin herää luonnollisesti kysymys jatkotoimista. Alustavasti on puhuttu uusista päivän mittaisista työnseisauksista, mahdollisesti pidemmästä sivarilakosta hallituksen vaihduttua ensi keväänä - nykyinen hallitushan ei enää missään tapauksessa ryhdy valmistelemaan sivarilakia uudelleen.
Vaikka lakko onnistuikin nyt yli odotusten, mahdollisessa jatkossa on välttämätöntä kiinnittää enemmän huomiota pariin asiaan. Tällä kertaa lakko oli organisoitu lähinnä AKL:n toimistolta, jonka resurssit riittivät juuri ja juuri. Ainakin mikäli ajaudutaan pidemmän lakon järjestämiseen, jonkinlainen sivarien paikallisorganisaatio olisi kuitenkin välttämätön. Myös tiedonkulussa oli jonkun verran ongelmia: monet sivarit saivat kuulla lakosta vasta päivää paria aikaisemmin, jotkut eivät ehkä kuulleet ollenkaan... Tiedonkulun ongelmia toki pahensi äärimmäisen lyhyt varoitusaika: lakkopäätös tehtiin 17 vuorokautta ennen itse tapahtumaa.
Joka tapauksessa: vaikkei marraskuinen lakko vaikuttaisikaan suoraan siviilipalveluslain sisältöön, oli se kuitenkin vakuuttava osoitus siitä, että sivareilla on edelleen sekä haluja että kykyjä toimia etujensa puolesta. Ja myös lainvalmistelijoiden on pakko ottaa tämä tulevaisuudessa huomioon. Erään lakkomielenosoituksessa puhuneen kansanedustajan sanoja lainatakseni, "jos emme pysty muuttamaan siviilipalveluslakia nyt, muutamme sen varmasti tulevaisuudessa".
Sivarikirje 21.10.1998
SIVARILAKKO 5.11.1998!
Aseistakieltäytyjäliitto on palveluksessa olevilta siviilipalvelusmiehiltä saamansa palautteen perusteella päättänyt julistaa päivän mittaisen työnseisauksen palveluspaikoilla torstaina 5.11.1998. Lakon tarkoitus on painostaa eduskuntaa hyväksymään todellisia parannuksia parhaillaan käsittelemäänsä siviilipalveluslakiin. Tärkeimmät vaatimukset liittyvät luonnollisesti palvelusaikaan ja palveluspaikkatilanteeseen. Vaatimukset perusteluineen ovat tämän kirjeen mukana seuraavassa lentolehtisessä.
Tiedämme, että aikataulu on erittäin kiireinen, mutta nyt on viimeinen tilaisuus vaikuttaa: eduskunta päättää sivarilain muutoksista marraskuussa (tähän astisen tilanteen mukaan ei ole tulossa mitään muutoksia) ja istuva hallitus ei enää missään tapauksessa esitä uutta lakia. Seuraava tilaisuus olisi siis vasta eduskuntavaalien jälkeen ensi keväänä. Ja vaikka eduskunnassa on jätetty parikin hyvää lakialoitetta ja vaikka monet kansanedustajat ovat ilmaisseet tukevansa parannuksia, ilman joukkotoimenpiteitä eduskunta todennäköisesti hyväksyy hallituksen lokakuun alussa jättämän lakiesityksen.
Jotta työnseisauksesta tulisi mahdollisimman vaikuttava, olisi tietysti tärkeää, että siihen osallistuisi mahdollisimman paljon sivareita ja että tietäisimme siihen osallistuvien määrän etukäteen mahdollisimman tarkasti - jokainen sivari kun tietysti päättää osallistumisestaan tai osallistumattomuudestaan itse. Toivoisimmekin, että ilmoittaisit heti tämän kirjeen saatuasi, aiotko osallistua työnseisaukseen (AKL:n yhteystiedot ovat kirjeen yläkulmassa). Vieläkin hienompaa tietysti olisi, jos voisit levittää lakosta sanaa paikkakunnallasi: puhua asiasta muiden sivareiden kanssa, levitellä tekemämme lakkojulistetta jne.
Lakkopäivänä järjestetään mielenosoitus Helsingissä eduskuntatalon edessä alk. klo 15.30. Heti mielenosoituksen jälkeen eduskunnassa alkaa suorana televisioitava kyselytunti. Runsas osaanotto siihenkin on tietysti erittäin suotavaa. Illalla on Rauhanasemalla lakkobileet, joissa on tarjolla puoliakustista musiikkia sekä keskiolutta.
Lakkopäivän ohjelma:
- klo 15.30-16.30 mielenosoitus eduskuntatalolla. Puheita, musiikkia, performansseja.
- alk. klo 18.00 lakkobileet Rauhanasemalla (Itä-Pasilassa). Hyvää seuraa, musiikkia ja olutta. Tilaisuus myös saunoa. Lakkosivareilta vapaa pääsy.
Mitä lakosta voi seurata?
Päivän mittaisesta poissaolosta seuraa kotiuttamispäivän siirtyminen yhdellä. Poissaolopäivältä ei myöskään makseta päivä- eikä ruokarahaa. Lakko ei ole missään tapauksessa suunnattu palveluspaikkaa vastaan, mikä kannattaa selvittää sen kanssa etukäteen. Mikäli palveluspaikan kanssa ei ole vaikeuksia tai riitoja, ei muita seurauksia pitäisi tulla. Jos kuitenkin joudut palveluspaikan kanssa ongelmiin poissaolon johdosta, saat AKL:sta oikeudellista apua.
Aseistakieltäytyjäliitto on pienellä budjetilla toimiva vapaaehtoisjärjestö, joten meidän on pakko pyrkiä hoitamaan tiedotusta ja kommunikaatiota tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän kustannuksia. Halvin ja vaivattomin on luonnollisesti sähköposti. Jos sinulla on e-mail -osoite ja haluat seurata sivarilakitilanteen kehitystä, ilmoitatko sen meille, niin lähetämme viestit sitä kautta.
Vieläkin vaivattomampaa olisi, jos liityt AKL:n sähköpostilistalle. Listalle voit liittyä lähettämällä viestin subscribe akl-lista osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi, sille tarkoitetut viestit taas lähetetään osoitteeseen akl-lista@kaapeli.fi. Listan liikenne ei ole kovin vilkasta (keskim. parikolme viestiä päivässä). joten se tuskin tukkii kenenkään posteja kovin pahasti.
Mikäli työnseisauskaan ei riitä tuomaan parannusta tilanteeseen, seuraava keino olisi pidempi - sivarilakko. Se olisi näkemyksemme mukaan mukaan ajankohtainen aikaisintaan hallituksen vaihduttua ensi keväänä. Henkilökohtaisella tasolla taas edelleen astetta radikaalimpi ratkaisu on palveluksen keskeyttäminen, nk. osittaiskieltäytyminen. Siitä on seurauksena todennäköisimmin avolaitoksessa toimeenpantava ehdoton vankeusrangistus, joka on pituudeltaan puolet suorittamatta olevasta sivarista. Osittaiskieltäytymistä koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut huomattavasti ja Amnestyhän on ilmoittanut adoptoivansa sivarista kieltäytyvät tai sen keskeyttävät mielipidevangeiksi. Jos harkitset palveluksen keskeyttämistä, saat AKL:lta lisätietoja (alkuvuonna ilmestyi oikeusprosessista ja vankilaoloista kattavasti kertova "Mielipidevangin opas") ja avustajan oikeudenkäyntiin.
Työnseisauksen organisoiminen - samoin kuin kaikki muut toimintamme - vaatii myös rahaa (yksistään tämän kirjeen lähettäminen maksaa meille lähes 3.000 mk), jota meillä ei tällä hetkellä itse asiassa edes ole. Toivoisimme siis, että liittyisit AKL:n jäseneksi. Palveluksessa olevien sivareiden jäsenmaksu on 30 mk, ja sen voi suorittaa tilillemme LEONIA 800 017 - 750 541 (ilmoita osoitteesi erikseen liiton toimistolle). Jäsenmaksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä AKL julkaisema antimilitaristinen kulttuurilehti Sivari&Totaali.
Toimintaamme tukea - samalla kuin itseäsi sivistää - voit myös hankkimalla AKL:n loppukesällä julkaiseman kirjan "Katkelmia alistumisesta ja vastarinnasta". 60-sivuinen pikku teos pohtii kansalaistottelemattomuuden ja väkivallattoman siviilivastarinnan mahdollisuuksia erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa esimerkkien kautta. Sitä onpi nyt tarjolla alennettuun sivarihintaan 30 mk (sis. postit). Kirjeen mukana seuraa kirjan tilauskuponki.
Loppuun haluasimme vielä mainita tuosta palvelusaikavaatimuksestamme. Joidenkin sivareiden mukaan 240 vrk:n palvelusaika kun on liian kova vaatimus. Periaattellisella tasolla toki tuemme sitä: määrittäähän kokonaispalvelusaika sen ajan, jonka palvelusta suorittava on poissa normaalista työelämästä, opiskeluista jne. Osaltaan se on kuitenkin myös taktiikkaa: lopputulos on joka tapauksessa kompromissi, ja kun vaatii paljon, voi saada edes jotakin.
Aseistakieltäytyjäliiton puolesta:
Jyrki Lappalainen puheenjohtaja
PS. 5. marraskuuta on myös Suomen tunnetuimman aseistakieltäytyjän, Arndt Pekurisen teloittamisen vuosipäivä. Pekurinen, jonka kieltäytymisen seurauksena säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki v. 1931, ammuttiin rintamalla Suomussalmella 5.11.1941