Vuonna 2016 maailman yhteenlasketut sotilasmenot olivat Tukholman rauhantutkimuskeskus Siprin mukaan 1688 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sotilaallinen varustelu on globaalisti kasvava trendi. Esimerkki tästä on EU:n vuonna 2017 ensimmäistä kertaa perustama puolustusrahasto, jonka kautta rahoitetaan muun muassa aseteknologian kehitystä ja jota on määrä tukea 30 miljoonalla eurolla vuonna 2019.
Yhdysvallat ja Venäjä irtisanoutuivat hiljattain keskipitkän matkan ydinaseiden kieltävästä sopimuksesta (INF), joka lisää uuden varustelukierteen todennäköisyyttä. Suomi ei ole myöskään allekirjoittanut ydinaseet kieltävää sopimusta, jonka jo 70 valtiota on allekirjoittanut.
Turvallisuutta ei edistä lisääntynyt varustelu, eikä turvallisuus-sanan käyttö varusteluun viitatessa edistä resurssien suuntaamista kestävään kehitykseen ja todelliseen rauhan rakentamiseen. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus 38 prosentilla vuonna 2017 ja rauhantyön määrärahojen vähentäminen eivät myöskään tue kestävää kehitystä. Kuitenkin Suomen sotilaallinen budjetti on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä on ristiriidassa YK:n liiton agenda 2030:n kanssa, jonka tavoitteita ovat mm. globaalin ruokaturvan saavuttaminen, lapsityön kaikkien muotojen poistaminen vuoteen 2025 mennessä sekä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
Agenda 2030 on sopimuksena jäsenmaitaan velvoittava. Vaikka tavoitteet ovat kunnianhimoisia, on YK:n perustama Sustainable Developement Solutions Network (SDNS) arvioinut Agenda 2030 kampanjan päätavoitteiden toteutumisen maksavan alhaisen ja alhaisemman keskitulotason maissa vuosittain noin 1378-1459 miljardia dollaria. Summa on noin saman verran kun kaikkien maiden yhteenlasketut varustelumenot. Samassa raportissa ennustetaan, että kaikkien tavoitteiden toteutuminen kaikissa maissa tulisi vaatimaan noin 1.5-2.5% sijoituksia maailman bruttokansantuloista vuodessa. Vertailun vuoksi maailman varustelumenot veivät vuonna 2016 2.2% globaalista BKT:sta.
Toisin kun ravinto, puhdas vesi ja suoja, armeija ei ole elämän edellytys. Hyväksymällä turvallisuuden määritelmäksi aseistetut rajat ja nykyisen sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömän järjestelmän ylläpitämisen, luomme armeijoille ja aseteollisuudelle oikeutuksen viedä resursseja, tuhota ympäristöä ja ohjata globaalia taloutta jatkossakin. Meillä on rajallinen määrä resursseja, jotka tulee suunnata kestävään kehitykseen siinä ajassa, mitä on jäljellä.