STT:n 6.2. välittämän uutisen mukaan pääesikunta ei halua naisia koskevia kutsuntoja, koska pelkää sen johtavan liian suuren hakijamäärään. Aseistakieltäytyjäliitto ei ole yllättynyt kannasta, sillä nykyinenkin vain miehiä koskeva kutsuntapakko on johtanut sotilaiden liikakoulutukseen. Ratkaisu tilanteeseen olisi yksinkertainen: kaikkia yhdenvertaisesti kohteleva vapaaehtoinen palvelus.
Armeijan sodanaikainen koko on 230 000 sotilasta, Kuitenkin sotilaallisesti koulutettuja reserviläisikäisiä on tällä hetkellä nelisen kertaa enemmän. Tarpeettomia kustannuksia yhteiskunnalle ja palvelusta suorittaville aiheuttavan liikakoulutuksen lopettaminen mahdollistaisi myös asevelvollisuuteen sisältyvän yhdenvertaisuusonhelman ratkaisemisen. ”Mikäli miehiä koskeva pakko poistetaan, ei puolustusvoimilla liene syytä olla huolissaan mahdollisesti liian suuresta vapaaehtoisten naisten määrästä”, Aseistakieltäytyjäliitto toteaa.
Julkisessa keskustelussa on joskus esiintynyt ajatus kansalaispalveluksesta tai muusta vastaavasta järjestelmästä, joka koskisi kaikkia sukupuolesta riippumatta ja jossa nykyistä huomattavasti suurempi osuus asevelvollisista suorittaisi palveluksen siviilitehtävissä. Ajatus on kuolleena syntynyt, sillä se rikkoisi erittäin todennäköisesti Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Suomi on allekirjoittanut useita pakkotyön kieltäviä sopimuksia. Kaikissa niissä asevelvollisuus rajataan kielletyn pakkotyön ulkopuolelle, mutta rajaus on muotoiltu varsin tiukasti. Esim. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (8. artikla) mukaan salliitua on vain ”asepalvelun luonteinen palvelus” sekä ”palvelu, joka lain mukaan vaaditaan omantunnonsyistä kieltäytyjältä.” Toisin sanoen valtiot voivat määrätä kansalaisensa armeijaan ja siitä omantunnonsyistä kieltäytyvät siviilipalvelukseen, mutta ei muita. Laajasti armeijan ulkopuolella suoritettava palvelusjärjestelmä, johon määrääminen perustuisi monien kohdalla muuhun kuin vakaumukseen, ei poikkeaman piiriin kuuluisi.
Vaikka asevelvollisuutta koskevasta viime aikaisesta keskustelusta voisi päätellä toisinkin, suomalaistyyppinen miesten enemmistöä koskeva asevelvollisuus on nykymaailmassa erittäin harvinainen ilmiö. Esim. Norjan ”sukupuolineutraali asevelvollisuus” perustuu käytännössä vapaaehtoisuuteen. Suurin osa asevelvollisuusikään tulevista ei osallistu edes kutsuntatilaisuuteen ja palveluksen suorittaa noin kuudesosa. Ruotsin asevelvollisuuskeskustelussa on taas pohdittu mallia, jossa palvelukseen kutsuttaisiin alle 10% kustakin ikäluokasta.
YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008