Viime päivinä Israelin armeijan ja palestiinalaisen ekstremistijärjestö Hamasin välinen konflikti on kiihtynyt jälleen avoimeksi sodaksi ja vaatinut satoja kuolonuhreja Palestiinassa ja Israelissa. Kuolleiden joukossa on tämänhetkisen tiedon mukaan niin siviileitä kuin sotilaitakin, joista osa on Israelin asevelvollisuusjärjestelmän uhreja.
Hamasin toiminta, sotavankien kohtelu ja poliittinen linja sharia-lain ylläpitämisestä ja rauhanomaisen ratkaisun vastustamisesta on tuomittavaa. Voidaan hyvällä syyllä uskoa, että liikkeen suorittamien sotatoimien suora tavoite ei ole vapauttaa palestiinalaisalueita Israelin apartheid-hallinnosta, vaan kiihdyttää olemassaoleva konflikti pisteeseen, jossa äärimmäiset ratkaisut johtavat populistisen voimapolitiikan kierteeseen. Hamas pyrkii siis hallinnoimiensa tai ympäröivien alueiden väestön turvallisuudesta piittaamatta provosoimaan Israelin rajuihin vastatoimiin, jotka puolestaan kiihdyttäisivät muut palestiinalaiset ja naapurivaltiot mukaan konfliktiin Hamasin puolelle.
Samalla kun Hamasin toimintaa ei voida hyväksyä, on tärkeää huomata, että Israel on kuluvan vuoden aikana liukunut yhteiskuntana jatkuvasti äärioikeistolaiseen suuntaan oikeuslaitoksen romuttamisen myötä. Palestiinalaisten sorto on jatkunut jo vuosikymmeniä ja koskee eri tavoin kaikkia Israelissa ja sen miehittämillä alueilla asuvia palestiinalaisia.
Ennen kaikkea tärkeää olisi, ettei Israel-Palestiinan poliittisen ja humanitäärisen kriisin liekkeihin heitettäisi lisää bensaa lännen suunnasta. Yhdysvallat on jo vuosia tukenut apartheid-hallinnon politiikkaa, ja länsivallat Suomi mukaan lukien on käynyt asekauppaa sen kanssa. Nyt tälle politiikalle on vaadittava välitöntä loppua ja muistettava se, että Suomella ei Nato-jäsenmaanakaan ole syytä osallistua Lähi-idässä käytäviin järjettömiin taloudellisin, uskonnollisin ja etnisin tekosyin käytyihin konflikteihin.