AKL:n muistio parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean siviilipalvelusjaostolle 21.12.2020
Aseistakieltäytyjäliitto on siviilipalvelusvelvollisten etujärjestönä toimittanut huhtikuussa 2020 asevelvollisuuden kehittämistä selvittävälle parlamentaariselle komitealle lausunnon, joka kokonaisuudessaan on luettavissa täältä: https://akl-web.fi/fi/posts/aseistakieltaytyjaliiton-lausunto-asevelvollisuuden-kehittamista-selvittavalle
Lausunnon ohella liitto haluaa tässä vaiheessa kiinnittää komitean siviilipalveluksen kehittämisen asiantuntijajaoston huomiota erityisesti kahteen siviilipalvelukseen ja siihen hakeutumiseen liittyvään seikkaan.
1. Siviilipalveluksen pituus
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ilmoitti Suomea koskevassa määräaikaisraportissaan 2013 olevansa huolestunut siviilipalveluksen kestosta ja kehotti Suomea varmistamaan, ettei se ole luonteeltaan rangaistuksenomainen. Komitea pyysi myös tietoa toimenpiteistä, joihin Suomi on ryhtynyt varmistaakseen ettei aseistakieltäytyjien syrjivä asepalvelukseen verrattuna. Vuonna 2017 myös YK:n ihmisoikeusneuvosto esitti saman kehotuksen omassan määräaikaisraportissaan.
Valitettavasti tilanne Suomi ei ole ryhtynyt asian suhteen minkäänlaisiin toimenpiteisiin, eikä myöskään siviilipalveluslain muutostarpeita selvittänyt työryhmä 2017-2018 ottanut kehotuksia vakavasti. Siviilipalvelus kestää edelleen kaikille siihen hakeutuville 347 vuorokautta, vaikka varusmiespalvelus kestää näin pitkään vain upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavilla.
Aseistakieltäytyjäliitto kuitenkin katsoo ylläolevaan perustuen, että täyttääkseen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa Suomen on asevelvollisuusjärjestelmää uudistettaessaan lyhennettävä siviilipalveluksen tavanomainen kesto lyhimmän varusmiespalveluksen (tällä hetkellä 165 vrk) tai vähintäänkin keskimääräisen varusmiespalveluksen (255 vrk) mittaiseksi.
Lisätietoa siviilipalveluksen rangaistuksenomaisesta pituudesta on viimevuotisen muistiomme siviilipalveluslain muutostarpeista ensimmäisenä kohtana: https://akl-web.fi/fi/posts/aseistakieltaytyjaliiton-muistio-siviilipalveluslain-muutostarpeista-2182019
2. Siviilipalveluksesta tiedottaminen kutsunnoissa
Siviilipalveluslakiin on kirjattu työ- ja elinkeinoministeriön, siviilipalveluskeskuksen ja puolustusvoimien velvollisuus antaa kutsunnanalaisille riittävät tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä. Kutsunnanalaisille kirjeitse toimitetun materiaalin ja Aseistakieltäytyjäliiton kutsuntatilaisuuteen osallistuneilta keräämän tiedon valossa tämä tiedotus ei käytännössä toteudu.
Nykymuotoinen kutsuntakirje sisältää kutsuntakuulutuksen, kyselylomakkeen varusmiespalvelusta varten, Varusmiesopas-nimisen kirjasen sekä Ruotuväki-lehden. Näistä ainoastaan Varusmiesoppaassa mainitaan siviilipalveluksen olemassaolo. Tänä vuonna 77-sivuisessa kirjasessa siviilipalveluksesta kerrottiin seitsemän lauseen verran mainitsematta kuinka siihen hakeudutaan, eikä siviilipalvelus ole kyselylomakkeessa vaihtoehtona palveluspaikkojen joukossa.
Aseistakieltäytyjäliiton tekemien kyselyiden perusteella itse kutsuntatilaisuudessa siviilipalveluksesta kerrotaan useilla paikkakunnilla vain yhden dian verran, toisinaan ei lainkaan. Esittelijöinä yleensä toimivien sotilashenkilöiden asenne siviilipalvelukseen hakevia kohtaan voi olla vähättelevää. Siviilipalvelukseen hakeutuvia voidaan määrätä hakemaan siviilipalvelushakemuslomake kaikkien kutsuntaan osallistuvien nähden, minkä vuoksi hakeminen vaatii kovaa itseluottamusta.
Siviilipalveluslain jo nyt edellyttämän riittävän tiedotuksen varmistamiseksi liitto näkee tärkeäksi, että lainsäädäntöä uudistettaessa tiedonantovelvollisuutta siviilipalveluksesta kutsunnanalaisille selkeytetään ja yhtenäistetään. Käytännössä esimerkiksi kyselylomakkeeseen varusmiespalveluksesta voitaisiin lisätä toive hakeutua siviilipalvelukseen ja kutsuntakirjeeseen voisi sisällyttää Siviilipalveluskeskuksen esite siviilipalveluksesta. Itse kutsuntatilaisuudessa siviilipalveluksesta tulisi saada siviilihenkilön, esimerkiksi siviilipalveluskeskuksen edustajan antamana perustiedot. Laissa tulisi määritellä, että siviilipalvelukseen hakeutuminen toteutetaan tavalla, jossa hakeutuvat eivät joudu paineenalaiseen tilanteeseen, vaan hakeutuminen tapahtuu hakijan yksityisyydensuojaa ja vakaumusta kunnioittaen.
Lisätietoa AKL:n kannoista liittyen siviilipalveluksesta tiedottamiseen kutsunnoissa: https://akl-web.fi/fi/posts/tiedonantoa-siviilipalveluksesta-lisattava-kutsunnanalaisille
AKL:n tiedot siviilipalveluksesta tiedottamisesta kutsunnoissa perustuvat kutsunnanalaisten omiin kertomuksiin: https://akl-web.fi/fi/posts/kokemuksia-siviilipalveluksesta-tiedottamisesta-kutsunnoista