Aseistakieltäytyjäliitto julkaisee venäläisen aseistakieltäytyjäaktivistin kirjoituksen, jossa kerrotaan asevelvollisten käyttämisestä maan sotatoimissa Ukrainassa. Kirjoittaja esiintyy nimettömänä, sillä Venäjän käymän hyökkäyssodan vastustamisesta tai siitä objektiivisesti kertomisesta voi saada useiden vuosien mittaisen vankeusrangaistuksen.
Venäjän armeijassa toimii sekä asevelvollisia että palkkasotilaita. Asevelvolliset eivät ole ammattisotilaita, vaan heidät on Venäjällä määrätty vuoden mittaiseen palvelukseen. Palkkasotilaille maksetaan (vähintään kahden vuoden mittaisesta) palveluksestaan palkkaa. Sopimus puolustusministeriön kanssa on kirjallinen.
Meneillään olevan sotilasoperaation alussa Venäjän viranomaiset väittivät ainoastaan palkkasotilaiden osallistuvan sotaan. Maaliskuun 9. päivänä Venäjän puolustusministeriö kuitenkin kertoi asevelvollisia joutuneen vangituksi ja ilmoitti, että lähes kaikki asevelvolliset oli vedetty pois Ukrainan alueelta. Se kertoi tekevänsä kaikki tarvittavat toimet vangittujen asevelvollisten palauttamiseksi.
”Valitettavasti on tullut ilmi useita tosiseikkoja asevelvollisten läsnäolosta Venäjän armeijan yksiköissä, jotka osallistuvat erikoisoperaatioon Ukrainan alueella” sanoi Venäjän puolustusministeriön tiedottaja Igor Konashenkov samana päivänä.
Keistä tulee palkkasotilaita ja miten?
1. Periaatteessa kuka tahansa voi asepalveluksen suoritettuaan aloittaa palkkasotilaana. Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Tyypillisesti taantuneemmista maanosista tulevat venäläiset solmivat palkkasotilassopimuksia toimeentulon toivossa ja muiden työmahdollisuuksien puuttuessa.
2. Yliopisto-opiskelijat voivat kouluttautua armeijan keskuksissa ja armeijan harjoitusleireillä saavuttaen näin reserviupseerin aseman. Osa opiskelijoista kouluttautuu tätä kautta välttääkseen pakollisen palveluksen. Menettely toimii kuitenkin pelkkänä palveluksen lykkäyksenä, ja opiskelijoista tulee valmistumisen jälkeen uudelleen asevelvollisia.
Myös yliopistosta valmistuneet voivat asepalvelun suorittamisen sijaan allekirjoittaa palvelussopimuksen. Osaa houkuttelee mahdollisuus parakkien sijaan kotona asumisesta, palkan saaminen sekä yleiset palkkasotilaan palvelukseen liittyvät korkeammat lupaukset. Käytännössä sotilaat kuitenkin usein kohtaavat asevelvollisiin nähden lähestulkoon samat olot, tosin pidemmän ajanjakson ajan (yleinen asepalvelus kestää vuoden ja palkkasotilassopimus vähintään kaksi vuotta, jonka jälkeen sopimus voidaan uusia).
3. Useimmiten palkkasotilaaksi ryhtyy kuitenkin jo useamman kuukauden palvellut asevelvollinen. Omaiset ovat ilmoittaneet ihmisoikeusaktivisteille tapauksista, joissa palvelusta suorittavia on pakotettu allekirjoittamaan sopimus. Joissakin tapauksissa henkilöitä on huijattu väittämällä sopimuksen voimassaoloajaksi vain kaksi kuukautta (jäljellä olevan palvelusajan verran). Osa kertoi myös, että palvelusta muiden tapaan suorittava sukulainen oli yllättäen löytänyt itsensä palkkasotilaslistoilta, vaikkei ollut allekirjoittanut sopimusta. Toisin sanoen asiakirjoja oli väärennetty.
Henkilökohtaiset asiakirjat armeijassa
Sotilaiden henkilökohtaiset asiakirjat ovat erityinen ongelma. Omaiset kertovat usein, ettei sotilailta (palveluksen aikana) löydy tarvittavia asiakirjoja; eli ei sotilastunnusta eikä Venäjän liittovaltion kansalaisen passia.
Puhelimen käyttö armeijassa
Varusmies ei Venäjän lain mukaan saa käyttää älypuhelinta sotilasyksikön alueella ja harjoitusalueella. Muulloin ainoastaan puhelimen käyttö ilman internet-yhteyttä on sallittua. Lain mukaan sotilasyksikön komentaja saa määrätä puhelimen käytöstä.
Valtaosa omaisista kertoo tapauksista, joissa puhelimet on kerätty sotilailta, ja komentaja sallii sotilaiden soittaa sukulaisilleen ainoastaan komentajan puhelimesta. Joskus sotilaat piilottavat oman puhelimensa ja soittavat puheluita komentajalta salaa.
Tapauksia
Jaan seuraavaksi tapaukset, jotka tulivat tietooni sukulaisten vetoomusten kautta.
1. Nuori mies – palkkasotilas, joka suoritti palvelusta muusikkona sotilasyhtyeessä, sai eräänä päivänä kuulla lähtevänsä sotaharjoitukseen. Hänet lähetettiin Ukrainan rajalle. Paikalle saapuessa sotilaat asetettiin riviin ja heille kerrottiin, ettei harjoituksia oltu järjestämässä, vaan he osallistuisivat sotilaalliseen erikoisoperaatioon. Miehen perhe yrittää parhaillaan saada tätä takaisin alueelta.
2. Ukrainan rajalla toimivista palkkasotilaista jotkut ovat vaatineet työsopimustensa purkamista saatuaan tiedon syttyneestä sodasta. Sotaan ei haluta vakaumuksellisista syistä osallistua.
3. Sain puhelun Ukrainaan lähetetyn varusmiehen Euroopassa asuvalta siskolta. Sisarusten äiti asuu Pohjois-Venäjällä. Soittajan veli oli suorittamassa palvelusta Habarovskissa Itä-Venäjällä, kun sotilaille tiedotettiin, että he olivat menossa harjoitukseen.
Koko yksikkö lähetettiin Ukrainan rajalle junalla, jossa varusmiehet pakotettiin allekirjoittamaan sopimus. Ukrainan alueelle saapui täten varusmiesten sijaan palkkasotilaita. Veli oli soittanut sisarusten äidille useampaan kertaan vieraasta puhelimesta ja varmistanut olevansa Ukrainan alueella. Tällä hetkellä sisko pelkää, ettei äiti pysty lähettämään tarvittavia hakemuksia tai kertomaan veljelle, kuinka tulisi toimia.
Tilannetta hankaloittaa edelleen se, että perheen serkku asuu Ukrainassa, vaikka työskenteleekin pidempiä ajanjaksoja Venäjällä. Serkun perhe on tälläkin hetkellä Ukrainassa. Tässä sodassa veljekset siis kirjaimellisesti seisovat eri puolilla rintamaa.
4. Eräs sotilas eksyi yksiköstään, eikä tiennyt minne mennä. Paikallinen asukas tarjosi sotilaalle majapaikkaa ja ruokaa, sekä soitti sotilaan äidille omasta puhelimestaan. Puhelussa kävi ilmi, ettei sotilas kanna mukanaan mitään asiakirjoja, eikä hänen statuksensa täten ole ilmennettävissä. Sotilas kuitenkin tahtoo palata kotiin.
Ihmisoikeusaktivistien neuvot sotilaiden omaisille
Venäläiset ihmisoikeusaktivistit ohjeistavat perheitä siitä, miten varusmies voidaan palauttaa Venäjälle Ukrainasta sekä miten Venäjällä olevan varusmiehen lähettäminen Ukrainaan voidaan estää.
Varusmiehen tulee toimittaa komentajalle hakemus palveluksen keskeytyksestä ja palvelussopimuksen hylkäämisestä. Palveluksen ennenaikaiseen keskeytykseen on vahva lakiperusta. Tästä huolimatta emme ole saaneet tietoomme tällaisia tapauksia. Jos palvelusta ei suostuta keskeyttämään, voi sotilas ”pelotella” komentajia vetoamalla tapauksen julkituomiseen omaisten toimesta. Komentajalle tulee tehdä selväksi, että tietoa vakaumuksen vastaiseen Ukrainan sotaan pakottamisesta voidaan julkistaa sekä venäläisissä Telegram-ryhmissä että ulkomaan mediassa.
Nämä vetoamiset tullaan komentajan toimesta sivuuttamaan. Suunnitelmaan kuuluukin, että sukulaiset samalla lähettävät vetoomuksen puolustusministeriöön sekä muille viranomaistahoille, jossa varmistavat sotilaana toimiva sukulaisensa sanoneen heille, ettei tämä vakaumussyistä pysty suorittamaan palvelusta. On lisäksi ymmärrettävä, että sotilasta tullaan painostaman komentajan toimesta. Perheen tulisikin henkisesti valmistaa sotilasta tähän. Mikään ei voi olla pahempaa kuin rintamalle lähtö. Tästä huolimatta ikävä kyllä vain harva sotilas vanhempineen uskaltaa noudattaa yllä mainittua ohjeistusta.
Miksi monet asevelvollisten oikeuksia puolustavat ihmisoikeusaktivistit pelkäävät antaa haastatteluja ulkomaan toimittajille?
Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) julkaisi syksyllä 2021 salaiseksi luokittelemattoman säädöksen. Kansalaisilla on siis pääsy kyseisen asiakirjan sisältöön. Kyseisen säädöksen sisällön kerääminen, jako ja lähetys ulkomaalaisille tahoille tai kansalaisille, jotka käyttäisivät saamaansa tietoa Venäjän intressejä vastaan, luokitellaan kuitenkin maanpetokseksi. Tietoa jakava henkilö joutuu teosta rikosvastuuseen.
Tällaista tietoa on esimerkiksi:
-Sotilasyksiköissä toimivien sotilaiden henkinen tila ja sotatahto
-Sotilasyksiköiden saama materiaalinen tuki
-Sotilashenkilökunnan terveydentila
-Tiedot lainrikkomuksista
Lisäksi ihmisoikeuspuolustajien puhelimet ovat turvallisuuspalvelun telekuuntelun kohteena, eli FSB tarkkailee puhelinten datavirtoja ja kuuntelee puheluita. Tästäkin syystä haastatteluja pelätään antaa ulkomaisille toimittajille.
Kaikki tässä jakamani tiedot olen saanut joko sotilashenkilöstön sukulaisilta, tai toisilta ihmisoikeusaktivisteilta, joiden nimiä en heidän turvallisuutensa vuoksi jaa.
Medialähteitä
Venäjänkielisiä nettisivuja voi kääntää muille kielille esimerkiksi Google Translate Web -automaattikääntäjän avulla.
Ukrainassa antautuneen venäläissotilaan äidin haastattelu julkaistiin Novaja Gazetassa, joka on todennäköisesti ainoa jäljellä oleva ei-hallitusmyönteinen venäläismedia, ja joka on kuitenkin sopeuttanut toimintaansa uusiin sensuurilakeihin. Lähes kaikkien muiden riippumattomien lehtien verkkosivut on ajettu alas, mutta mediat jatkavat toimintaansa Telegram-kanavilla. Novaja Gazeta 18.3.2022: https://novayagazeta.ru/articles/2022/03/18/stolko-materei-seichas-moliatsia-chto-bog-ne-spravliaetsia
Toisen sotilaan äidin haastattelu saman lehden julkaisemana. Novaja Gazeta 15.3.2022: https://novayagazeta.ru/articles/2022/03/15/mama-ia-khochu-vernutsia-domoi-zhivym
Kyseiset haastattelut ovat venäläismediassa ainutlaatuisia. Kuvaillut tilanteet eivät ole uniikkeja, mutta sotilaiden omaiset pelkäävät puhua niistä julkisesti.
Radio Freedom (Svoboda), jonka toiminta on estetty Venäjällä, kirjoittaa vangituista venäläissotilaista. Svoboda 9.3.2022: https://www.svoboda.org/a/nadeemsya-chto-on-vernyotsya-rossiyskie-plennye-kotoryh-net/31744461.html
Novaja Gazeta kirjoittaa kuolleista venäläissotilaista kuukausi hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Novaja Gazeta 25.3.2022: https://novayagazeta.ru/articles/2022/03/25/mesiats-spetsoperatsii-zametki-iz-glubokogo-tyla
Saratovilaisen asevelvollisen vaimo yrittää saada miestään kotiin. Novaja Gazeta 25.3.2022: https://novayagazeta.ru/articles/2022/03/25/zabirai-menia-zdes-koshmar
Kuinka asevelvollisia pakotetaan sopimussotilaiksi ja lähetetään sotaan. The Moscow Times 25.3.2022: https://www.moscowtimes.ru/2022/03/25/srochnikov-obmanom-perevodyat-na-kontrakt-dlya-otpravki-v-ukrainu-a18952