Aseistakieltäytyjäliitto osallistui elokuussa 2022 Genevessä järjestettyyn YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) ennakkotilaisuuteen. Ennakkotilaisuudessa Aseistakieltäytyjäliitto esitti viisi ehdotusta aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanteen parantamiseksi Suomessa. Genevessä 9. marraskuuta 2022 järjestetyssä yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa yhteensä viisi maata osoitti tukensa Aseistakieltäytyjäliiton ehdotuksille.
Aseistakieltäytyjäliitto on asettanut seuraavat ehdotukset Suomen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi:
- Lyhennetään siviilipalveluksen kestoa ja varmistetaan, että se ei ole kestoltaan ja luonteeltaan rangaistuksenomainen tai syrjivä, ja että sen suorittaminen on mahdollista myös asepalveluksessa oleville.
- Varmistetaan, että asevelvollisilla on mahdollisuus saada yhdenvertaista tietoa siviilipalveluksesta asepalveluksen ohella, ja että tähän on mahdollisuus myös asepalveluksen aikana.
- Vapautetaan kaikki vangitut aseistakieltäytyjät ja poistetaan aseistakieltäytyjiä koskevat rangaistukset.
- Varmistetaan, että siviilipalvelusta ylläpitävät ja kehittävät komiteat ja työryhmät toimivat siviilihallinnon alaisuudessa sotilasviranomaisten hallinnon ulkopuolella.
- Varmistetaan, ettei alaikäisiä altisteta puolustusvoimien sotilaallisille aloitteille, eikä etenkään mahdollisuudelle käyttää aseita, vaikka kyseessä olisikin harjoitus.
Suomessa aseistakieltäytyjät ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna niihin asevelvollisiin, joiden vakaumus ei estä asepalveluksen suorittamista. Siviilipalveluksen kesto on rangaistuksenomainen verrattuna asepalvelukseen, ja totaalikieltäytyjät tuomitaan suorittamaan vankeustuomioita tai valvontarangaistuksia. Suomi ei ole myöskään pannut täytäntöön UPR:n kolmannella kierroksella Uruguayn tukemaa ehdotusta, jossa vaadittiin aseistakieltäytyjien vankeusrangaistusten kumoamista, siviilipalveluksen suoritustavan ja keston tasa-arvoistamista asepalvelukseen suhteutettuna sekä siviilipalveluksen kehittämisestä vastuussa olevien työryhmien pitämistä siviilihallinnon alla. Tämän lisäksi YK:n ihmisoikeusneuvosto vetosi Suomen hallitukseen ja kehotti tätä laajentamaan Jehovan todistajia koskevan erityisoikeuden koskemaan kaikkia asevelvollisia. Hallitus kuitenkin päätti poistaa erityisoikeuden myös Jehovan todistajilta tehden asevelvollisuudesta aiempaakin epätasa-arvoisemman.
Asevelvollisuuden kehittämisestä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisestä vastaavan parlamentaarisen komitean ehdotukset koskien asevelvollisuuden tulevaisuutta ovat huolestuttavia. Asevelvollisuuden laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa militarisoisi yhteiskuntaamme entisestään ja kasvattaisi aseellisen maanpuolustuksen roolia kokonaisturvallisuudessa. Yhteiskunnan turvallisuutta ei kuitenkaan voi rakentaa puolustusvoimien ja aseellisen toiminnan varaan.
Meidän on tarkasteltava turvallisuutta kokonaisuutena useasta eri näkökulmasta. Kestävän yhteiskunnan tulee perustua hyvinvointiin, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen. Ihmisoikeusvaltiossa ase- ja siviilipalveluksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kokonaisturvallisuutta tulee aseellisen maanpuolustuksen ohella rakentaa ennakoivalla rauhantyöllä sekä väkivallattomilla toimilla. Meidän tulee lisätä rauhankasvatusta eikä markkinoida alaikäisille lapsille armeijaa jo peruskoulussa.
Aseistakieltäytyjäliitto vetoaa Teihin: kestävä yhteiskunta ei tarvitse lisää militarisaatiota, vaan ihmisoikeuksiin perustuvaa päätöksentekoa. Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaana Suomella on merkittävä vastuu myös oman ihmisoikeustilanteen parantamisesta. Kunnioittakaa siis viideltä maalta saatuja ehdotuksia aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanteen parantamiseksi Suomessa.