Puolustusministeriö on asettanut eilen työryhmän, jonka tarkoitus on "on arvioida Jehovan todistajien asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet".
Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että ryhmän työ ei voi keskittyä ensisijaisesti siihen kysymykseen, onko Jehovan todistajien vapauttamiselle asevelvollisuudesta perusteita. Sen sijasta huomio tulee kiinnittää siihen, että Suomi ainoana EU:n jäsenmaana edelleen tuomitsee aseistakieltäytyjiä säännönmukaisesti pitkiin vapausrangaistuksiin.
Keskustelu vain Jehovan todistajia koskevan vapautuslaista ei käynnistynyt Helsingin hovioikeuden reilu kuukausi sitten antamasta ratkaisusta, jossa tuomioistuin jätti totaalikieltäytyjän rangaistukseen tuomitsematta. Kysymys ei ole myöskään vain yhdenvertaisuudesta.
Aikaisemmin vallitsevaa tilannetta on arvostellut YK:n ihmisoikeuskomitea. Sen arvostelu ei perustu yhdenvertaisuuteen, vaan ajatuksen-, uskonnon ja omantunnonvapauteen, joiden toteutumista vapausrangaistukset rajoittavat. Ihmisoikeuskomitea esittikin ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisena ratkaisuna vapautusmahdollisuuden laajentamista koskemaan myös muita vakaumuksellisia aseistakieltäytyjäryhmiä. Vapautuslain kumoaminen merkitsisi ajatuksen-, uskonnon- ja omantunnon vapauden kaventumista.
Ihmisoikeuskomitean kannanotto perustuu kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka tulkintavalta sillä on. Sopimus sitoo Suomea. Viime aikoina sopimuksen tulkinta on edennyt siihen suuntaan, että aseistakieltätyjien vapausrangaistuksista tulisi päästä kokonaan eroon. Tämä näkyy mm. YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomelle viime heinäkuussa antamassa määräaikaisraportissa, kun se kehotti Suomea vapauttamaan vangitut aseistakieltäytyjät.
Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee sitä, että puolustusministeriön asettamassa työryhmässä ovat edustettuina vain puolustusministeriö ja pääesikunta. Lisäksi tehtävänannossa mainitaan, että työryhmän esitys ei saa "vaarantaa yleistä asevelvollisuutta".
Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että työryhmän esitys ei saa vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumista. Sen tulee ottaa toiminnassaan ihmisoikeusnäkökulma vahvasti huomioon ja kiinnittää huomionsa aseistakieltäytymisen ihmisoikeusulottuvuutta tuntevien tahojen argumentteihin.