Olen Eero Kivistö, 24-vuotias vartija ja ihmisoikeusaktivisti Kotkasta. Suoritin sivarin Kotkan pääkirjastolla vuosina 2016-2017. Käytännössä toimin kirjaston vahtimestarina, ja työnkuvaan kuului vähän kaikkea, aina kirjaston sisäisestä logistiikasta, laitteiden asentamisesta aina aineistokuljetusten tuuraamiseen.
Vaikka sivarin valitsemiseen liittyi tietynlainen eettinen ulottuvuus, pääasiallinen syy valinnalle oli pienimmän pahan tie. En ollut kovinkaan innoissani kutsunnoista tai palveluksen alkamisesta, joten pyrkimyksenä oli lähinnä saada homma hoidettua alta. Koulutusjakson aikana tutustuin kuitenkin Aseistakieltäytyjäliiton toimintaan, ja päätin liittyä jäseneksi. Vakaumus siis kehittyi palveluksen aikana.
Jälkikäteen ajateltuna sivari-ajalla oli positiivinen vaikutus elämääni. Koulutusjaksolla valitsin PP-ryhmän (palo, pelastus ja väestönsuojelu), johon kuului mm. järjestyksenvalvojakurssi. Pitkälti tältä osin päädyin töihin turvallisuusalalle. Nykyisessä työpaikassani työtehtävät myös vastaavat joiltain osin sivari-ajan tehtäviäni. Samaan aikaan aloin tutustumaan AKL:n toimintaan, joka toimi alkulaukauksena nykyiselle yhteiskunnalliselle toiminnalleni.
Yksi mieleenpainunut tilanne oli kirjastolla pidetty yleisötilaisuus, johon saapui noin kolme kertaa enemmän väkeä, kuin tilaisuuteen varattuun tilaan mahtui ihmisiä. Jouduimme siis pikavauhtia siirtämään tilaisuuden pitopaikkaa. Omalta osaltani jouduin siis hakemaan videotykin, läppärin ja äänentoistolaitteet, samalla kun muu kirjaston henkilökunta kantoi joukolla tuoleja uuteen pitopaikkaan. Lopputuloksena päädyin asentamaan tarvittavia laitteita satapäisen ihmisjoukon edessä, vain huomatakseni, ettei videotykki lähtenyt aluksi toimimaan odotetulla tavalla. Kun lopulta sain laitteet toimimaan, sain raikuvat aplodit, ja tilaisuuden loputtua kiitokset nopeasta toiminnasta.
Palaa sivulle Kokemuksia siviilipalveluksesta