Kymmenen sivaria avaa uraa kiusaamista ja väkivaltaa torjuvalle palvelukselle

Mannerheimin metsästysmajalla Lopella nähtiin heinäkuussa erikoisia vieraita kun kymmenen siviilipalvelusmiestä syventyi leiriolosuhteissa viikon ajan nuorisotyöhön ja väkivallan ehkäisyyn. Nuorisotyöjärjestö Non Fighting Generationin (NFG) järjestämä erikoiskoulutus valmensi miehiä Vokt-palvelukseen, jossa sivareita sijoitetaan peruskouluihin ehkäisemään väkivaltaa, kiusaamista, rasismia ja muita ongelmia.

Vokt-kokeilun alkutaipaleella ilmenneet vaikeudet kuvastavat hyvin koko siviilipalvelusjärjestelmän tilaa. Vaikka idea olisi kuinka hyvä ja innostus katossa, on toteuttaminen vaikeaa, kun puitteet, joissa palvelus toteutetaan, ovat romahtamassa niskaan.

“Sivari on sankari, tosimies on totaali”, kuuluu vanha suomalainen sananlasku. Harva sivari sitä kuitenkaan taitaa itsensä sankariksi tuntea, vaikka siihen saattaisi toisinaan syytä ollakin. Esimerkiksi omat vanhempani olivat aikoinaan aivan tyrmistyneitä, kun tajusivat, että se vähän alle pari kymppiä (joskus silloin markka-aikoina) ei suinkaan ollut tuntipalkka tehdystä työstä vaan päiväraha.

Siviilipalveluksen suorittavat joka vuosi kymmenet muusikot, kuvataiteilijat, näyttelijät ja kirjoittajat. Sen luusi jo näkyvän Lapinjärven koulutustuskeskuksessa, jossa suurin osa näistä miehistä viettää ensimmäisen palveluskuukautensa. Ja kyllä se näkyykin! Siviilipalvelusmiehet ovat vuosien varrella jättäneet jälkeensä aimo annoksen todisteita elävästä sivarikulttuurista.

Ensin sitä varmasti ajattelee, että mitäs vittua tämä nyt oikein on?! Sitten kun asiaan tutustuu tarkemmin, huomaa, että militantit sivarit eivät ole mitenkään tavattomia tai harvinaisia. Itseasiassa heitä on kaikkialla. Ystäväpiirissänikin on jo yksinään varmasti toistakymmentä tähän kategoriaan kuuluvaa henkilöä, puhumattakaan koko sivariväestöstä.