Aseistakieltäytyjäliitto ry:n säännöt

Liiton nimi ja toiminta

Yhdistyksen nimi on Aseistakieltäytyjäliitto ry, ruotsin kielellä Vapenvägrarförbundet rf, saamen kielellä Vearjjuinbeahttaleaddjiid lihttu rs. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään liitoksi, kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa.

Liiton tarkoituksena on

  •      toimia pasifistisena rauhanjärjestönä antimilitarismin, väkivallattomuuden ja yksipuolisen aseistariisunnan pohjalta sotien syiden poistamisen puolesta;
  •      pyrkiä poistamaan asevelvollisuus;
  •      kehittää siviilipalveluksen sisältöä konkreettiseksi rauhantyöksi;
  •      valvoa aseistakieltäytyjien oikeuksia ja asemaa;
  •      edistää aseistakieltäytyjien alueellista yhteistoimintaa;
  •      edistää aseistakieltäytymisestä tiedottamista ja neuvoa siviilipalvelukseen pyrkiviä;

     sekä

  •      saattaa palveluspaikat siviilipalvelusmiesten kykyihin ja koulutukseen nähden tarkoituksenmukaisiksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto vetoaa erityisesti asevelvollisuusikäiseen nuorisoon ja pyrkii yhteistyöhön muun muassa rauhanjärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen, nuorisojärjestöjen ja aseistakieltäytyjien keskuudessa olevien uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Liitto harjoittaa julkaisu- ja tutkimustoimintaa, järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia ja näyttelyjä sekä antaa neuvontaa ja oikeusapua aseistakieltäytyjille.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi harjoittaa kustannustoimintaa, järjestää arpajaisia sekä myydä merkkejä, muistoesineitä ja muita samantapaisia mainosvälineitä. Liitto voi omistaa kiinteää omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

Jäsenet

Liittoon voivat kuulua varsinaisina jäseninä henkilöt, jotka ovat aseistakieltäytyjiä tai ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä kansainvälisen sodanvastustajien julistuksen: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja taistella sotien kaikkien syiden poistamiseksi.”

Liittoon voidaan lisäksi hyväksyä tukijäseniksi yksittäisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä.

Liitto voi kantaa varsinaisilta ja tukijäseniltään jäsenmaksuja, joista päättää liiton kevät- tai syyskokous.

Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liiton kokous ja hallitus. Hallituksen toimikausi on liiton varsinaisten kokousten välinen aika siten, että puolet jäsenistä on erovuorossa kevätkokouksessa ja puolet syyskokouksessa.

Liiton kokouksissa ovat äänioikeutettuja liiton varsinaiset jäsenet.

Varsinaisia kokouksia on vuosittain kaksi. Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liiton kokoukset kutsuu koolle hallitus kirjeitse vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Kevätkokous

  •      kuulee hallituksen kertomuksen liiton toiminnasta edellisen kalenterivuoden aikana sekä tilintarkastajien kertomuksen toiminnasta kalenterivuoden aikana;
  •      vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä;
  •      valitsee erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi;

     sekä

  •      käsittelee muut hallituksen ja liiton jäsenten kokoukselle esittämät asiat.

Syyskokous

  •      vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaksi kalenterivuodeksi;
  •      valitsee erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi;
  •      valitsee kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi kalenterivuodeksi:

     sekä

  •      käsittelee muut hallituksen ja liiton jäsenten kokoukselle esittämät asiat.

Liiton jäsenillä on oikeus esittää asioita liiton kokouksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Kokouksen aikana voidaan ottaa käsiteltäväksi muitakin asioita, mikäli kokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä niin päättää. Yhdistyslain 23 ja 24 §:ssä mainittuja asioita koskevat esitykset on tehtävä vähintään kuukautta ennen kokousta, eikä niitä voida käsitellä, ellei asiasta ole mainintaa kokouskutsussa.

Liiton kokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa henkilöä.

Liiton hallitukseen kuuluu kaksitoista (12) jäsentä, joista puolet on erovuorossa kevätkokouksessa ja puolet syyskokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan kunkin liiton varsinaisen kokouksen jälkeen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin.

Hallituksen tehtävänä on

  •      panna toimeen liiton kokousten päätökset;
  •      hoitaa liiton taloutta;
  •      pitää jäsenluetteloa:
  •      ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja määrätä heidän palvelussuhteensa ehdoista;

     sekä

  •      kutsua koolle liiton kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ilmoittamalla siitä kirjeitse hallituksen jäsenille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Hallitus on kutsuttava koolle vähintään kahden (2) jäsenen niin vaatiessa kirjallisesti esittämäänsä asiaa varten.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä.

Asiat ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin arpa, muut asiat puheenjohtajan mielipide.

Muita määräyksiä

10§

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä muun toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin.

11§

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös, toimintakertomus ja hallituksen kokousten pöytäkirjat on annettava viisitoista (15) päivää ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden on annettava lausuntonsa vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.

12§

Liiton sääntöjä voidaan muuttaa kokouksessa kahden kolmanneksen (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

13§

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä liiton kokouksessa kahden kolmanneksen (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa päättää asiasta päätöksen tekevä jälkimmäinen kokous, miten jäljellä olevat varat on käytettävä liiton tarkoitusperien edistämiseksi. Liiton tullessa lakkautetuksi luovutetaan varat Lontoossa päämajaansa pitävälle War Resisters' Internationalille käytettäväksi rauhantyöhön.