Suomen nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä jokainen mieheksi määritelty Suomen kansalainen on kutsunnanalainen sinä vuonna, jona täyttää 18 vuotta. Kutsuntatilaisuudessa todetaan uusien asevelvollisten palveluskelpoisuus, palveluskelpoisten palveluspaikka ja asepalveluksen suorittavien palvelusajankohta. Kutsuntakirjeessä tai kutsuntatilaisuudessa ei kerrota yleensä riittävästi vaihtoehdoista asepalveluksen suorittamiselle.

Kutsuntavuoden alkupuolella kutsunnanalaisille postitetaan kutsuntakuulutus, kyselylomake palveluksen suorittamisesta sekä terveydentilasta, tietoa ennakkoterveystarkastuksesta sekä armeijan opas. Saadakseen riittävästi tietoa siviilipalveluksesta tai muusta aseistakieltäytymisestä, on henkilön haettava omatoimisesti tietoa esimerkiksi Aseistakieltäytyjäliiton ja Siviilipalveluskeskuksen nettisivuilta.
 

Ennakkoterveystarkastus

Ennakkoterveystarkastus tapahtuu ennen kutsuntoja, tyypillisesti oman oppilaitoksen tiloissa. Ennakkoterveystarkastukseen toimitetaan ennakkokyselylomake, joka vaikuttaa palveluskelpoisuuden määrittämiseen. Mikäli aiot hankkia vapautuksen terveydellisten syiden perusteella, kannattaa syyt tuoda esille jo lomakkeessa sekä ennakkoterveystarkastuksessa. Terveydenhoitaja ja viranomaiset ovat antamistasi tiedoista vaitiolovelvollisia.

Lomakkeella ei voi hakea siviilipalvelukseen vaan hakeminen tapahtuu vasta kutsuntatilaisuudessa. Sen sijaan lomakkeessa kannattaa jo tuoda esiin mikäli toivoo palveluksen aloittamisajankohdan siirtoa myöhemmäksi.
 

Kutsuntatilaisuus

Kutsuntojen päivämäärä ja paikka selviävät kirjeestä. Kutsuntatilaisuuden järjestää armeija yhdessä kunnan kanssa. Kutsuntoihin otetaan mukaan virallinen henkilötodistus. Mikäli sinulla on vapautusta puoltava lääkärintodistus tai opiskelutodistus lykkäystä varten, on ne otettava mukaan. Siviilipalvelukseen hakevat voivat tulostaa siviilipalvelushakemuksen itselleen etukäteen.

Kutsuntatilaisuus alkaa nimenhuudolla, jatkuu asepalveluksen esittelyllä ja päättyy jokaisen käytyä lääkärin ja kutsuntalautakunnan edessä, jossa on määritetty palveluskelpoisuus ja mahdollinen palveluspaikka. Lääkäri antaa suosituksen palveluskelpoisuudestasi, mutta lopullisen päätöksen tekee kutsuntalautakunta.

Näiden lisäksi kutsuntatilaisuus voi sisältää monenlaista spektaakkelia sotilassoittokunnan esiintymisestä isänmaallisten puheiden kautta aina lentosimulaattorien testaamismahdollisuuteen. Tilaisuudessa saatetaan vaatia siihen osallistuvalta armeijamaista käytöstä. Psykologisten vaikutuskeinojen avulla pyritään vetoamaan nuoren velvollisuudentuntoon sekä kääntämään asevelvollisuus positiiviseksi ja kiinnostavaksi mahdollisuudeksi.

Asepalveluksen vaihtoehdoista puhutaan kutsunnoissa hyvin vähän, jos lainkaan. Ryhmäpainetta voi luoda tilaisuuden aseistakieltäytymistä vähättelevät tai vääristelevät puheenvuorot. Joissain tapauksissa siviilipalvelushakemukset on sijoitettu erilliseen paikkaan, josta ne on haettava kaikkien nähden. On myös tapauksia, joissa kuulustelulautakunta on kyseenalaistanut aseistakieltäytymisvalinnan. Tällainen vakaumuksentutkinta on kuitenkin laitonta.
 

Aseistakieltäytyminen ja kutsunnat

Siviilipalvelukseen voi hakea kutsunnoissa täyttämällä siviilipalvelushakemuksen. Kutsuntojen järjestäjän on osoitettava mistä hakemuksia voi noutaa. Täytetty hakemus annetaan kutsuntalautakunnalle. Sen on hyväksyttävä allekirjoitettu hakemus, jossa vakuutetaan henkilökohtaisen vakaumuksen estävän asepalveluksen suorittaminen. Mitään perusteluja lautakunnalle ei tarvitse esittää, eikä se saa niitä kysyäkään. Siviilipalvelushakemuksen hyväksymisen jälkeen asevelvollisesta tulee siviilipalvelusvelvollinen ja hänen palveluksensa käsittely siirtyy siviilipalveluskeskukselle.

Totaalikieltäytyjät hakevat usein kutsunnoissa siviilipalvelukseen, ja lähettävät kutsuntojen jälkeen kieltäytymisilmoituksen Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Kieltäytyä voi myös hakeutumalla asepalvelukseen ja ilmoittaa kieltäytymisestä palvelukseenastumispäivänä varuskunnassa.

Vapautuspäätökset sekä kutsunnoissa että niiden jälkeen ovat pääsääntöisesti asevelvollisen hankkiman lääkärinlausunnon mukaisia, mutta ne voivat olla erilaisiakin. Siviililääkärin lausunto ei sido kutsuntalautakuntaa. Kutsuntalääkäri esittää lautakunnalle ennakkoterveystarkastuksen ja oman tarkastuksensa pohjalta joko henkilön vapauttamista asevelvollisuudesta rauhan ajaksi (c-kelpoisuusluokka), myöntää määräaikaisen vapautuksen enintään kolmeksi vuodeksi (e-kelpoisuusluokka) tai toteaa henkilön palveluskelpoiseksi (a- ja b-kelpoisuusluokat).
 

Kutsunnoista kieltäytyminen

Kutsunnoista kokonaan kieltäytyvä kutsunnanalainen saa sakkorangaistuksen ja uuden määräyksen osallistua kutsuntoihin. Myös kutsuntojen unohtamista käsitellään poisjäämisenä. Varsinaisten kutsuntojen lisäksi järjestetään nk. ylimääräisiä tarkastuksia.

Toistuva kieltäytyminen aiheuttaa sakkokierteen, joka kuitenkin rikkoo kansainvälistä oikeutta ja josta voi valittaa heti toisen sakon saatuaan. Mikäli suunnittelet ryhtyväsi kutsuntakieltäytymiskierteeseen, ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon saadaksesi apua valituksen tekemiseen.
 

Oikeus tasapuolisesta tiedonsaannista ei toteudu

Mikäli koet saaneesi kutsuntatilaisuudessa puutteelliset tai virheelliset tiedot asepalveluksen vaihtoehdoista, tai sinua on kohdeltu epäasiallisesti ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon. Lue kutsunnanalaisten kokemuksia siviilipalveluksesta tiedottamisesta kutsunnoissa täältä.

Voit myös osallistua Kutsuntakampanjaan jakamalla tietoa asepalveluksen vaihtoehdoista ennen oman paikkakuntasi kutsuntatilaisuuden alkua.