Aseistakieltäytyjäliitto ja Muurinmurtajat-ryhmä järjestivät 4.6.2008 antimilitaristisen väkivallattoman mielenilmauksen Tampereella asevalmistaja Patrian toimistolla. Mielenosoittajat sulkivat toimiston kaksi sisäänkäyntiä protestoidakseen asevientiä vastaan kansalaistottelemattomuuden keinoin.
Toimiston sisäänkäynnit olivat suljettuna kaksi tuntia, jonka jälkeen poliisi pidätti blokkaukseen osallistuneet 11 mielenosoittajaa, tapahtuman tiedottajan sekä muutaman tapahtumaa sivusta seuranneen henkilön.
Aseistakieltäytyjäliitto ja Muurinmurtajat haluavat puolustusvoimien lippupäivänä 4.6. tuoda esille kansainväliseen asebisnekseen liittyvän nykypäivän.
Suomen valtio omistaa Patriasta 73,2%. Loput 26,8% omistaa European Aeronautic Defence and Space Company EADS. Mielenosoituksella halutaan tuoda esiin, kuinka Patrian kautta Suomen valtio:
- Tukee amerikkalaisia joukkoja Irakissa ja Afganistanissa.
- Toimittaa ammuksia USA:n armeijan laittomaan käyttöön.
- On yhteistyössä skandaaleista tunnetun brittiläisen puolustus- ja ilmailuyrityksen BAE Systemsin kanssa.
- Toimii skandaaleistaan ja Ranskan ydinaseohjelman tukemisesta tunnetun EADS:n kumppanina.
Myös Patria itse on viime päivinä päässyt otsikoihin aseviennin lahjusskandaaleista.
Myös kansalaistottelemattomuuden katselijat putkaan: OIKEUSASIAMIEHELTÄ MOITTEITA TAMPEREEN POLIISILLE
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi 3.3.2010 ratkaisunsa kantelussa, joka koski poliisin toimintaa Muurinmurtajat-ryhmän armeijan lippujuhlapäivänä 4.6.2008 Tampereella järjestämän kansalaistottelemattomuustapahtuman yhteydessä. Kansainvälistä asekauppaa ja Suomen valtion osuutta siinä vastustaneessa tapahtumassa 11 toisiinsa putkilla ja ketjuilla kahliutunutta ihmistä tukki kaksi Patria-konsernin toimistorakennuksen sisäänkäyntiä. Tampereen poliisi vei kuitenkin kahliutuneiden lisäksi putkaan myös kolme tapahtumaa vierestä seurannutta rauhanaktivistia. Kantelu koski heidän kiinniottoaan.
Kansalaistottelemattomuuteen osallistumatonta kolmikkoa ei epäilty mistään rikoksesta, vaan heidät otettiin kiinni poliisilain 20§:n perusteella, Heitä, samoin kuin kahliutumiseen osallistuneita, pidettiin putkassa siihen asti, että samana päivänä Tampereella järjestetyt lippujuhlatapahtumat olivat päättyneet.
Poliisilain 20§ antaa poliisille mahdollisuuden ”ennalta ehkäisevään” paikalta poistamiseen tai kiinni ottamiseen, mikäli kyseisen henkilön ”uhkauksista tai muusta käyttäytymisestä” voidaan päätellä, että hän ”todennäköisesti” syyllistyisi rikokseen. Kansalaistottelemattomuuden vierestä kiinniotetut Hanne Hirsikoski, Ulpu Korpi ja Kaj Raninen käyttäytyivät kuitenkin rauhallisesti eivätkä esittäneet minkäänlaisia uhkauksia kenellekään. Tapahtuman seuraamisen ohella Raninen antoi lausuntoja siitä kiinnostuneille tiedotusvälineille ja Korpi ja Raninen valokuvasivat sitä.
Kantelun johdosta tekemässään päätöksessä apulaisoikeusasiamies Pajuoja painottaa, että ”yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehokkuus ei saa ylikorostua perusoikeuksien kustannuksella”. Hän toteaa lausunnossaan, ettei poliisi kykene esittämään ”täysin vakuuttavia perusteita” kansalaistottelemattomuuteen osallistumattomien kiinniottamiselle. ”Selvityksistä ei saa tukea sille, että Hirsikoski, Korpi ja Raninen, jotka eivät käyttäytyneet häiritsevästi, olisivat todennäköisesti ryhtyneet toimimaan poliisilain 20§:ssä tarkoitetulla tavalla sen jälkeen, kun ”kahliutujat” oli poistettu paikalta” , hän kirjoittaa. Hän kirjoittaa myös, että ”pelkästään sitä seikkaa, että henkilö kuuluu johonkin aktivistiryhmään, ei voida käsitykseni mukaan pitää riittävänä perusteena hänen kiinniotolleen, vaikka osa ryhmästä menettelisikin tavalla, joka oikeuttaa heidän kiinniottamisensa”.
Apulaisoikeusasiamies arvostelee myös poliisin päätöstä pitää mainitut henkilöt vapautensa menettäneinä lippujuhlatilaisuuksien ajan. ”Saadusta selvityksestä ei ilmene, että Hirsikosken, Korven ja Ranisen olisi voitu päätellä aiheuttavan häiriötä lippujuhlapäivien järjestelyille sillä tavoin, että heidän kiinniottoaan voitaisiin perustella tällä seikalla ja että vapaudenmenetyksen pituus olisi ollut yksinomaan sidottavissa lippujuhlatilaisuuksien kestoon. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, ettei heidän alunperinkään näytetty aiheuttaneen sellaista häiriötä, että heidän kiinniottamisensa perusteet olisivat olleet riidattomasti olemassa. Herää kysymys, onko asiassa tältä osin lainkaan harkittu lain edellyttämiä kiinniottoperusteita. Totean, että mielenosoituksella viestitettävä näkemys ei sinänsä saa vaikuttaa poliisin menettelyyn kiinnioton kestoa arvioitaessa”, hän kirjoittaa päätöksessään. Hän ei kuitenkaan ryhdy asian johdosta muihin toimenpiteisiin kuin saattaa kantansa poliisiviranomaisten tietoon.
Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota myös siihen, että kiinniottopäätöksestä vastanneella komisariolla, hänen lähimmillä esimiehillään ja poliisin lääninjohdolla ”näkyy olevan joko täysin yhtenevä tai ainakin keskeisiltä osin hyvin pitkälle samanlainen poliisilain 20§:n tulkinta” kuin se, minkä perusteella kyseinen komisario ryhtyi moitteita aiheuttaneeseen toimenpiteeseensä.
Tällainen tulkinta ei tunnu rajoittuvan vain Tampereen poliisiin, sillä myös Helsingin poliisi otti kiinni kansalaistottelemattomuuteen osallistuneiden lisäksi myös sitä vierestä seuranneet Muurinmurtajien Helsingin NATO-seminaarin aikaan 4.3.2010 ulkoministeriön luona järjestämän tapahtuman yhteydessä. Myös Helsingin kiinniotot johtanevat kanteluun oikeusasiamiehelle.