Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta mitään sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.
Hae
Aseistakieltäytyminen
Perustietoa siviilipalveluksesta
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto jo vuodesta 1931. Viime aikoina siihen on hakeutunut vuosittain noin 2500 nuorta.
Perustietoa reservinkieltäytymisestä
Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä täydennyspalvelushakemus (sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen) ja toimittamalla se armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Paperilla hakemuslomakkeita on saatavilla näiden lisäksi Aseistakieltäytyjäliitosta. Hakemuksen voi jättää koska vain varusmiespalveluksen jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.
Perustietoa totaalikieltäytymisestä
Totaalikieltäytyminen tarkoittaa kieltäytymistä kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta, myös sivarista. Osa totaalikieltäytyjistä protestoi teollaan koko asevelvollisuusjärjestelmää vastaan, eikä suostuisi suorittamaan siviilipalvelusta missään olosuhteissa. Osa taas protestoi ensisijaisesti siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtia vastaan. Totaalikieltäytyjien määrä on kääntynyt voimakkaaseen nousuun viime vuosina: vuosina 1999–2006 totaalikieltäytyjiä on ollut vuosittain noin 40–80. Määrä on moninkertaistunut verrattuna 1990-luvulla vallinneeseen tilanteeseen.
Perustietoa osittaiskieltäytymisestä
Osittaiskieltäytyminen tarkoittaa totaalikieltäytyjäksi ryhtymistä kesken palveluksen. Useimmat osittaiskieltäytyjät protestoivat teollaan siviilipalveluksen epäkohtia vastaan, esimerkiksi rangaistuksenomaista palvelusaikaa ja/tai siviilipalvelusjärjestelmän käytännöllisiä ongelmia.
Mitä muutoksia sivarilaissa
Uusi laki on nyt valiokuntakäsittelyn ja äänestysten jälkeen tullut hyväksytyksi eduskunnassa (käsittelytiedot) ja astunut voimaan 1.1.2008. Kokonaisuutena uusi laki on kompromissi, jossa puututaan useimpiin edellisen lain ongelmiin, mutta korjaukset jäävät järjestään puolitiehen, kuten AKL:n lehdistötiedotteessa 4.12. kuvaillaan. Nämäkin korjaukset ovat toki enemmän kuin mihin kolme aiempaa eduskuntaa ja hallitusta ovat olleet valmiita.
Uusi sivarilaki on lähes kauttaaltaan hallituksen esityksen mukainen – ei huonompi eikä parempi. AKL:n kannanotto hallituksen esityksen (siistimpi pdf) "isoihin kysymyksiin" on täällä. Tässä alla on vähän yksityiskohtaisemmin tietoa uuden lain keskeisestä sisällöstä.
