Päivitys 26.2.2020: Itä-Uudenmaan käräjäoikeus langetti tammikuun lopussa 2020 vapausrangaistuksen kolmelle toiseen kertaan tuomitulle..
Tämä ei vielä merkitse sitä, että kyseiset henkilöt päätyisivät suorittamaan valvontarangaistusta. Perusteet soveltaa useampikertaisen syyttämisen kieltoa ovat vahvat ja Suomestakin löytyy Korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa sitä on sovellettu aseistakieltäytymistapaukseen. Kaikista käräjäoikeuksien langettamista tuomioista on siis ehdottomasti syytä valittaa hovioikeuteen, sillä perusteet tuomion muuttamiselle siellä ovat nähdäksemme vahvat.
Joka tapauksessa kaikkien toista oikeudenkäyntiä odottavien totaalikieltäytyjien on syytä muistaa kaksi asiaa:
1) ÄLÄ SUOSTU KIRJALLISEEN MENETTELYYN, VAAN VAADI SUULLINEN KÄSITTELY! Jo annetun suostumuksen voi peruuttaa.
2) OLE YHTEYDESSÄ ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTOON JA KÄYTÄ MEIDÄN OIKEUSAPUPALVELUITA!
Päivitys 26.8.2019: Itä-Uudenmaan käräjäoikeus päätti 13.8.2019 jättää käsittelemättä syytteen, joka oli nostettu toista kertaa kieltäytynyttä totaalikieltäytyjää vastaan. Asianomainen oli saanut viime vuonna vapauttavan tuomion tuomitsemisen syrjivyyden johdosta, mutta kutsuttu uudelleen palvelukseen.
Siviilipalveluslain mukaan viime ja tämän vuoden alun aikana vapauttavan tuomion saaneet yli 100 totaalikieltäytyjää kutsutaan uudelleen palvelukseen. Nyt saatu tuomio vahvistaa kuitenkin Aseistakieltäytyjäliiton käsitystä: uudesta kieltäytymisestä ei voi ne bis in idem -periaatteen johdosta saada rangaistusta. Syyttäjä saattaa tuoda vielä uusia toisen kierroksen kieltäytyjiä oikeuden eteen, mutta hekin saavat todennäköisesti vapauttavan tuomio. Täysin varmasti asia ratkeaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen jälkeen toisen kieltäytymisen tehnyt joutuu tuomioistuimen eteen.
Lisäksi syyttäjä ilmoittaa, ettei aikone valittaa 13.8. langetetusta tuomiosta, jolloin käräjäoikeuden ratkaisu jää sen kohdalla lainvoimaiseksi. AKL pitää hyvin todennäköisenä, että tuomio olisi pysynyt samana myös ylemmissä tuomioistuimissa, koska ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta aseistakieltäytymiseen on Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vuodelta 2015.
Liitto toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriön on aloitettava viipymättä siviilipalveluslain muutoksen valmistelu niin, että järjettömästä uudesta palvelukseen kutsumisesta päästään eroon.
Helsingin Sanomat julkaisi torstaina 14.2.2019 jutun, jossa kerrotaan että viimeisen vuoden aikana vapauttavan tuomion saaneet totaalikieltäytyjät kutsutaan uudestaan siviilipalvelukseen. Asia ei tule yllätyksenä, koska siviilipalveluslaki velvoittaa siviilipalveluskeskuksen lähettämään uuden kutsun. Tämän ei kuitenkaan pitäisi merkitä sitä, että asiasta todella käynnistyy uusi tuomitsemisprosessi - vielä vähemmän sitä, että se päättyisi langettavaan tuomioon.
Suomen oikeusjärjestelmään sisältyy useampikertaisen syyttämisen kielto (ne bis in idem -periaate). Aseistakieltäytymisen kohdalta Suomessa on olemassa Korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa katsotaan, että kaksi kertaa palvelukseen kutsuttua totaalikieltäytyjää vastaan "kohdistetut syytteet perustuvat edellä mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluvat siten ne bis in idem -kiellon piiriin". (KKO:2015:82) Ne bis in idem -periaatetta on sovellettu useaan otteeseen mm. YK:n mielivaltaisia vapaudenriistoja käsittelevän työryhmän lausunnoissa (esim. tässä ratkaisussa Israelin kohdalla).
Hesarin jutussa haastateltu Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi puolestaan luonnehtii tilannetta farssiksi ja pitää selvänä, ettei vapautettuja henkilöitä voida syyttää oikeudessa toista kertaa palveluksesta kieltäytymisestä.
Uuden kutsun siviilipalvelukseen ei siis pitäisi merkitä edes sitä, että joutuu uudelleen oikeusprosessiin - saati sitä, että tulisi tuomituksi. Silti tässäkään asiassa ei voi sataprosenttisesti tuudittautua oikeuden voittoon, vaan sen eteen pitää tehdä työtä.
Jos saat uuden kutsun siviilipalvelukseen, suosittelemme sinun toimivan seuraavasti:
1) Mikäli aiot kieltäytyä uudestakin kutsusta, sinun kannattaa tehdä kaikki mahdollisimman samalla tavalla kun ensimmäiselläkin kerralla kieltäytyessäsi. Tällöin asiaa selvittäville viranomaisille on todenäköisesti selkeämpää, että kysymys on samasta kieltäytymisestä. Sinun kannattaa käyttää myös kieltäytymisilmoituksessasi samoja argumentteja kuin ensimmäisellä kerralla. Voit myös mahdollisesti käyttää samaa kieltäytymisilmoitusta, josta olet muuttanut vain päivät, tai viitata uudessa kieltäytymisilmoituksessa ensimmäisellä kieltäytymiskerralla lähettämääsi.
2) Kieltäytymisilmoituksen vastaanotettuaan siviilipalveluskeskus ottaa sinuun yhteyttä ja todennäköisesti tekee sinusta rikosilmoituksen. Tässä tilanteessa poliisilla on mahdollisuus jättää asia tutkimatta tai keskeyttää tutkinta sillä perusteella, että teko ei todennäköisesrti tule johtamaan rangaistukseen tai näyttää todennäköiseltä, että syyttäjä ei nosta syytettä. Jos näin tapahtuu, asia jää siihen. Mikäli esitutkinta kuitenkin suoritetaan, sinut kuulustellaan. Jälleen sinun kannattaa toistaa se, mitä olet ensimmäisellä kerralla sanonut.
3) Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle. Syyttäjällä on mahdollisuus tehdä syyttämättäjättämispäätös sillä perusteella, ettei syyte todennäköisesti johda rangaistukseen. Mikäli syyttäjä tekee näin, asian käsittely päättyy siihen. Jos hän taas päättää syyttää, sinut haastetaan oikeuteen.
4) Vaikka asia etenisikin tuomioistuinkäsittelyyn, tuomiota ei edelleenkään pitäisi tulla. Tuomioistuimen tulisi katsoa, että tuomitseminen rikkoisi ne bis in idem -kieltoa, joten saat vapauttavan päätöksen. Mikäli asia etenee oikeuskäsittelyyn asti, sinun on hyvä käyttää avustajaa. Aseistakieltäytyjäliiton kautta saat sellaisen. Se ei maksa sinulle mitään, mikäli olet pientuloinen ja hankit maksuttoman oikeudenkäynnin. Mikäli juttu voitetaan, et joudu maksamaan mitään missään tapauksessa.
5) Mikäli sinut tuomittaisiin käräjäoikeudessa, tuomiosta pitää ehdottomasti valittaa hovioikeuteen ja mikäli sieltäkin tulisi tuomio, hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Jos Suomen tuomioistuimista ei olisi apua, mahdolliseksi tulevat myös ihmisoikeusvalitukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai YK:n ihmisoikeustoimikuntaan. On myös mahdollista, että syyttäjä valittaa hovioikeuteen vapauttavasta tuomiosta.
6) Jos ja kun toinenkin kieltäytyminen päättyy siihen, että tuomiota ei langeteta, siviilipalveluskeskus on velvollinen lähettämään sinulle taas uuden palvelukseenastumismääräyksen. Tätä voi tapahtua periaatteessa loputtomasti sen vuoden loppuun saakka, jona täytät 30 ja velvollisuutesi suorittaa palvelusta päättyy.
Asiasta ei kuitenkaan välttämättä kannata olla huolissaan. Uutta palvelukseen määräämistä koskevan pykälän tarkoitus on ollut nimenomaan varmistaa se, ettei yksikään totaalikieltäytyjä pääse rangaistuksetta. Kun se ei ne bis in idem -periaatteen johdosta tätä tehtäväänsä kykene täyttämään, emme usko että kenelläkään on syytä sen olemassaoloa puolustaa. Aseistakieltäytyjäliitto toimii kyseisen pykälän poistamiseksi siviilipalveluslaista.
7) Ja ennen muuta: ilmoita tilanteestasi Aseistakieltäytyjäliitton sitä mukaa kun se etenee: kuulusteltiinko sinut, nostetaanko syyte, joudutko oikeuteen? Pystymme vaikuttamaan asioihin ja neuvomaan ihmisiä sitä paremmin, mitä enemmän meillä on tietoa tilanteen etenemisestä eri henkilöiden kohdalla.