Näin tehtiin Sivari&Totaali - Osa 1: Tabula Rasa

Sivari&Totaalin vuosikerran 2008 tekeminen aloitettiin todella tyhjältä pöydältä. Aloittaessani taittotyön edessäni oli kannettava tietokone, tyhjä kovalevy ja Linuxin asennus-CD.

Simo Hellsten

Sivari&Totaali tehdään kokonaan avoimilla ohjelmistoilla. Samat ohjelmat kuitenkin löytyvät myös Windowsille, mutta avoimeksi käyttöjärjestelmäksi paras valinta oli Ubuntu. Omalla koneellani asennus osoittautui helpoksi. Laitoin CD-levyn sisään ja seurasin ohjeita.

Ubuntun perusasennukseen kuuluu tarvittavista ohjelmista kolme: tekstinkäsittely Open Office.org, kuvankäsittelyohjelma Gimp sekä skannaustyökalu XSane. Loput ohjelmat täytyy asentaa itse. Lisätyökalut, joita tarvitsen lehden tekemiseen, ovat taitto-ohjelma Scribus, vektorigrafiikkaohjelma Inkscape, väriprofiili-kirjastot sekä valikoima ilmaisia fontteja. Koneen virittely muuhun kuin taittotyöhön on tietysti oma lisähupinsa.

Ubuntussa lisäohjelmien asennus tapahtuu Järjestelmä-valikosta löytyvällä Synaptic-paketinhallinnalla. Tarvittavat ohjelmat etsitään listasta ja lisätään rastit nimien kohdalla oleviin ruutuihin. Kun muutokset otetaan käyttöön, ohjelmat asentuvat automaattisesti.

Painotyöt tehdään normaalisti neliväritilassa eli syaanilla, magentalla, keltaisella ja mustalla painovärillä. Scribus hallitsee neliväritilan, mutta Gimp on suunnattu enemmän digitaaliseen maailmaan, joten neliväriominaisuutta ei ole vakiona. Löysin kuitenkin Gimpiin laajennuksen nimeltä Separate+, jolla painovärit saa haltuun. Ohjelman löytää kehittäjän sivustolta cue.yellowmagic.info/softwares/separate.html, mutta Ubuntussa parhaiten toimii sille suoraan kohdennettu versio, jonka löysin osoitteesta www.ohweb.com.ar/gimp.

Ubuntuversion asennus tapahtuu yksinkertaisesti kopioimalla paketin kolme tiedostoa Gimp-ohjelman ”Plug-in”-hakemistoon. Kun väriprofiilitkin on asennettu, Gimp on valmis painokuvien käsittelemiseen.

Kirjaimet tekevät lehden

Lehden ulkoasun suunnittelussa fonttivalinnat ovat kaikkein tärkein vaihe. Erilaisia fontteja löytyy kymmeniä tuhansia, mutta vain harvat niistä toimivat hyvin leipätekstissä. Useimmat korkealaatuiset fontit ovat maksullisia, mutta avoimistakin kirjainperheistä löytyy muutama hyvä vaihtoehtoehto.

Päädyin aluksi valitsemaan kahdesta Bitstream-fonttivalmistajan avoimina julkaisemasta fontista kehitetyt versiot DejaVu Sans ja Charis SIL. Pian kuintenkin huomasin, että Charisilla rivikorkeuden asetukset aiheuttivat ongelmia anfangien kanssa. Vaihtoehto oli kuitenkin heti valmiina: käytän leipätekstissä alkuperäistä versiota Bitstream Charter ja puuttuvat erikoismerkit täydennän Charisista. DejaVu ei  aiheuttanut ongelmia, joten sen alkuperäisversio Bitstream Vera Sans jää toistaiseksi vaihtopenkille.

Lehden nimiössä säilytän vuodesta 2003 asti käytössä olleen Ray Larabien suunnitteleman fontin Pakenham.

Sivupohjat ja vakioelementit

Toistaiseksi lehdessä tuntuu pärjäävän kahdella sivupohjalla, yksi oikealle ja toinen vasemmalle sivulle.

Vaikka Scribus tarjoaa helpon automaattisen palstajaon, päätän käyttää monipuolisempaa lähestymistapaa: ketjutan yksipalstaisia tekstikehyksiä käsipelillä. Työn helpottamiseksi piirrän sivulle apuviivoja sekä pysty- että vaakasuunnassa. Yksittäisten viivojen hallinta Scribuksen työkalulla on helppoa, mutta automaattisia viivastoja ei voi laatia sovittamalla samanaikaisesti pystyviivat marginaaleihin ja poikkiviivat sivualaan.

Sivunumeron taustan ja muutamia muita vakioelementtejä teen perinteisellä musteella ja siirrän tuotokset tietokoneelle XSane-skannaustyökalulla. Skannatut kuvat joko muunnan Inkscapella vapaasti skaalattaviksi vektorikuviksi, tai käytän bittikarttoina, säädettyäni värit Gimpillä.

Scribus tukee osittain Inkscapen oletusmuotoa SVG:tä, tallennettuja kuvia, mutta EPS osoittautui varmemmaksi vaihtoehdoksi kuvien siirtoon. Inkscapen rajoitus on, ettei ohjelma tue neliväritilaa. Siksi sen käyttö rajoittuu lehdessä pääasiassa mustavalkoisiin elementteihin, mutta Scribuksessa ainakin yksinkertaisia EPS:nä tuotuja kuvia pystyy värittämään edelleen.

Ohjelmista löytyy paljon ohjeita ja lisätietoa netistä.

Alla muutamia esimerkkejä:

Ohjeita Scribuksen käyttöön:
–Suomeksi: http://ukiwiki.novida.fi/index.php/Scribus-kurssin_nauhoitteet
–Englanniksi: http://docs.scribus.net

Ohjeita Gimppiin:
–Suomeksi: http://gimp-suomi.org
–Englanniksi: http://gimp-savvy.com/BOOK/

Ubuntu-Linux:
–Suomeksi: http://www.ubuntu-fi.org

Ohjelmista, niiden asentamisesta ja käytöstä lisää lehden www-sivuilla ilmestyvässä blogissa. Seuraavaksi: Kuinka työskentely käytännössä toimii?