Pääkirjoitus

Sivari&Totaali on mielestäni varsin laadukas lehti ollakseen 100% vapaaehtoisvoimin tehty julkaisu. Toisaalta vapaaehtoisuus valitettavasti on usein kuitenkin näkynyt lehden ilmestymisaikatauluissa – ilmestyminen on usein ollut epäsäännöllistä.

Aloin taittamaan lehden tätä numeroa joulukuussa 2005, mutta työ katkesi tietokoneeni hajoamiseen. Ostamani uusi tietokone puolestaan vietti keväällä kaksi kuukautta takuuhuollossa ja itse olin kevätflunssan takia telakalla melkein kuukauden. Nyt tämä alun perin 4/2005:ksi tarkoitettu lehti on numeroitu 1/2006. Et siis ole jäänyt ilman lehteä – lehti vain jäi ilmestymättä ja vuoden 2006 osalta numeroita olisi tarkoitus ilmestyä lehteen 5/2006 asti. Loppujen lopuksi en voi kuin pyytää lukijoilta anteeksi, että en saanut lehteä valmiiksi aikaisemmin.

 

Viime kevään aikana maailman nuorimman valtion armeija on ajautunut erittäin vakavaan kriisiin. Olen seurannut Itä-Timorin toukokuussa väkivaltaiseksi yltynyttä konfliktia työni puolesta, mutta myös pitkäaikaisen Itä-Timor -aktivistin silmin. Lyhyesti ottaen maassa on nyt tapahtunut seuraavaa: 1/3 maan armeijasta nousee helmikuussa aseettomaan kapinaan hallitusta vastaan. Toukokuussa pääministeriä vastaan nousee uusi armeijasta irtautunut aseistettu ryhmä. Osa poliiseista liittyy kapinaan. Samaan aikaan köyhät työttömät ja erilaiset jengit alkavat mellakoimaan pääkaupungissa. Maahan lähetetään rauhanturvaajia. Hallitus on kriisissä. Tilanne jatkuu kaoottisena.

Maan tähän tilanteeseen ajaneiden ongelmien taustalla on monia eri syitä. Tässä yhteydessä on kuitenkin jälleen näytetty toteen antimilitaristien perinteinen näkemys: armeijat eivät lisää turvallisuutta, päin vastoin – ne luovat uusia uhkia. Itä-Timorin valtiota perustettaessa harkittiin maan jättämistä ilman omaa armeijaa. Itse olen aina uskonut, että armeijattomuus on loppujen lopuksi parempi vaihtoehto.