Aseidenriisuntaleirillä Skotlannissa

Skotlannin Länsirannikolla sijaitsevan Faslanen ydinsukellusvenetukikohdan lähellä elokuun lopulla pidetylle vajaan parin viikon mittaiselle Coulport Disarmament Campille matkasi tänä vuonna viisi suomalaista. Tai oikeastaan suomalaisia oli kahdeksan, sillä paikan päällä havaittiin ennestään olevan kahden, ja vielä myöhemmin yhden suomalaistytön.. Viime kerralla suomalaisia lienee osallistunut leirille viitisenkymmentä! Muita osallistujia oli ainakin Ruotsista, Saksasta, Belgiasta, Espanjasta ja tietysti kaikenikäisiä ihmisiä eri puolilta Britanniaa. Telttoihin majoituttiin ja sään oikullisuus kestettiin.

Trident Ploughsharesin (Kansainvälinen Aurantakojat) hyvin organisoima leiri muodostettiin kepeistä workshopeista ja keskusteluryhmistä (mm. ennen leirin yhteydessä järjestettyä The Big Blockadea lyhyttä väkivallattoman vastarintatoiminnan opastusta ja piikkilankaworkshop). Yhteistyöryhmässä kokoontuivat ruotsalaiset ja suomalaiset alustavasti suunnittelemaan tulevaksi vuodeksi mielenosoitustoimintaa Naton Pohjois-Norjassa sijaitsevan lennoston tutkatukikohtaan. Onkohan “Fasan - Finns And Swedes Against Norway” kuitenkaan hankkeelle sopivin nimi..?

Poliiseja oli The Big Blockadea ja Coulport Disarmament Campia silmälläpitäen haalittu paikalle ympäri Britanniaa mielenosoittajiin nähden valtavat määrät (niin paljon, että osa ajoi autovuokraamon autoilla!). Vaikka brittikyttä on kotonasuihin verraten kohtelias, ryhdikäs ja hyvin tyylikäs, on se tilanteen tullen kovaotteinen. Bobbyt myös kyttäsivät leiriä ja seurasivat leiriläisten ajoneuvoja lähes vainoharhaisen tuntuisesti. Leirin aikana pidätettiin ainakin 75 rauhanaktivistia, joista “blokkauksessa” kolme suomalaista. Putkassa pidätetyiltä tavattiin ottaa tiedot DNA-näytettä myöten, ulkolaiset lainrikkojat vapautettiin kuitenkin käytännössä heti seuraavan päivän muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Pidätettyjen joukossa olivat myös skotlantilaiset vasemmiston ja vihreiden kansanedustajat.

Blokkausaktion tarkoituksena on yrittää estää työntekijöitä menemästä –ei niin harmittomalle– työmaalleen. The Big Blockade 2004 alkoi aamuviiden herätyksellä, jonka jälkeen mielenosoitusväki siirtyi kulkuneuvoilla Faslanen ydinsukellusvenetukikohdan porteille. Suomalaisista melkein kaikki (ja joista melkein kaikki lähtivät ensimmäisinä ennen aamukahdeksaa putkaan) olivat Eteläportilla. Tehokas tapa “blokata” oli jököttää maassa toisiinsa jonkinlaisen putken avulla lukkiutuneena, jolloin poliisi joutui turvallisuussyistä sahaamaan putken hellävaroen poikki ennen mielenosoittajan pois siirtämistä. Tämä vei aikaa. Mielenosoittajiin kuului myös musliminaisia, eikä varmasti vähiten Britannian (tukikohdan neljällä sukellusveneellä) Irakin sotaan osallistumisen vuoksi. Huumoria tilanteeseen loi Monica, joka vittuilutaitoisena kohdisti osuvan taiteensa sekä portista kulkeneisiin duunareihin että sillä patsastelevaan poliisilaumaan: “Spermakato menee, menee.. meni”! Suomalaisesta näkökulmasta tuntui myös hurjalta että jotkut nuoret skottinaiset paljastivat rintansa kiinnittääkseen kyttien huomiota toisaalle!! Blokkauspäivä huipentui iltapäivään mennessä Pohjois-eli pääportilla, jossa Blokkauspäivän lisäksi suoritettiin tukikohtaan tunkeutumisia maalta ja mereltä (ilmastakin?) käsin koko leirin ajan. Niiden tarkoituksena on osoittaa kuinka helppoa tukikohdan sisäpuolelle pääsy on. Mikäli tunkeutujan motiivit olisivat muut kuin rauhanomaiset, olisivat seuraukset tästä äärimmäisen vakavat.

Eräitä sitkeimpiä aktivisteja olivat saksalainen Catharina ja espanjalainen Pedro, jotka menestyksellisesti välttelivät tukikohdan poliisikoiria ja raskaasti aseistettuja vartijoita vuorokausien ajan. Toiminnot itse leirillä soljuivat yleensä ottaen hyvässä hengessä, mielikuvitusta hylkäämättä: ruotsalaiset tytöt esimerkiksi esittivät toimintaraporttinsa laulun ja tanssin taiteella! Tai kuten belgialainen Eric, joka oli blokkauspäivänä varsin onnistunut dragi (ja kirjoittajan mielestä näin oivasti provosoi tukikohdassa huhkivaa “maskuliinista miestä”).. Coulportin leiriväki kutsuttiin myös päivällisvieraiksi Faslane Peace Campille, joka sijaitsee Helensburghin lähellä Shandonissa, tien toisella puolella sukellusvenetukikohtaa. 21 vuotta sitten perustettu, ympäri vuoden toiminnassa oleva pysyvä rauhanleiri teki suurenmoisen vaikutuksen. Se on hippihenkinen, vanhoista asuntovaunuista koostuva avoin yhteisö, joka toimittaa myös omaa lehteä (www.faslanepeacecamp.org.uk). Ilmapiiri oli todella rento. Parikymmentä vuotta leiri on kampanjoinut ydinaseita vastaan pysäyttämällä ydinkärkikuljetuksia, pitämällä mielenosoituksia tukikohdassa, herättämällä tietoisuutta ydinasekysymyksestä, elämällä toisenlaisella tavalla kuin se yhteiskunta joka loi ydinaseet..

Mainittakoon muuten että kävimme leiriltä myös Glasgowissa, jossa silmiin pistivät kansalliskaartin törkeän halvasti nuorukaisia kosiskelevat värväysilmoitukset – niitä oli tukevasti kiinnitetty esimerkiksi pubien vessoihin (kuvasarjassa esim. jalkapallomatsi, tuliterä auto ylpeine omistajineen, tankki jossain Arabian niemimaalla). Ennen paluumatkalle lähtöään suomalaiset loihtivat vegaanikeittiön antimista sunnuntaipäivällisen. Menu: Polar bear´s bean dream, Reindeer´s lentils, Penguin´s chocolate pudding..


“If we have the Will to, we can turn things around. It is very hard sometimes, miraculously easy at others. It depends on social and emotional development right across the globe. Getting along with others depends on being able to learn the lessons of behaviour from the emotions generated by experience. And then using your individual Freedom of will to act for your own and the common good.” (Faslane Peace Campin flaijerista)