Poliisikoulutuslaki yhä eduskunnan käsiteltävänä

Poliisikoulutuslaki on tätä kirjoitettaessa edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Laki on aseistakieltäytyjien kannalta sikäli mielenkiintoinen, että hallituksen esityksessä säilytetään nykyisen lain tilanne, jossa armeijan käyminen on edellytys poliisikouluun pääsemiselle miespuolisille, ei-ahvenanmaalaisille hakijoille. Asia nousi kuitenkin esiin, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi viime vuoden lopussa päätöksen, jossa mainittu edellytys todettiin perusteettomaksi. Sivareiden pääsy poliisikoulutukseen olisi periaatteellisesti sikäli merkittävä asia, että kyseessä on viimeinen institutionalisoitu, koulutukseen hakeutumista ja uranvalintaa koskeva aseistakieltäytyjien syrjimisen muoto.

Aseistakieltäytyjäliitto kävi esittämässä lausuntonsa asiasta eduskunnan hallintovaliokunnalle huhtikuun lopussa. Liitto totesi, että perusteet varusmiespalveluksen edellyttämiselle ovat kestämättömiä: lakiesityksen perusteluissa sellaiseksi on mainittu ainoastaan olettamus, jonka mukaan siviilipalvelukseen hakevien uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt, jotka estävät varusmiespalveluksen suorittamisen, ”mitä todennäköisimmin estäisivät myös täysipainoisen poliisin perustutkinnon suorittamisen ja täysipainoisen poliisimiehen tehtävissä toimimisen.” Vakaumus, joka estää varusmiespalveluksen suorittamisen, ei kuitenkaan välttämättä merkitse kielteistä suhtautumista mahdollisuuteen joutua käyttämään voimakeinoja poliisina.

Suomen perustuslain 6 pykälä kieltää ihmisten eri asemaan asettamisen ilman hyväksyttävää syytä mm. uskonnon tai vakaumuksen vuoksi. Samansisältöinen syrjinnän kielto sisältyy myös Suomea sitoviin kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (26 artikla) sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (14 artikla). Yhdenvertaisuuslain (20.1.2004/21) 4 §:n mukaan “viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.” Lain 6 § taas sisältää syrjinnän kiellon mm. uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Lakia sovelletaan, kun on kysymys mm. “henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä” (2§, 1 momentti, 3 kohta).  Aseistakieltäytyjäliitto näkee, että varusmiespalveluksen suorittamisehto on ristiriitainen näiden säädösten kanssa. ”Kun toisessa vaakakupissa on lainsäädännössä ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa useankertaisesti turvattu kansalaisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja toisessa perustelematon, mahdollisesti osittain ennakkoluuloihin perustuva olettamus, tulisi olla itsestään selvää kumpaan suuntaan vaakakuppi kallistuu”, liitto toteaa.

Myös valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon (ks. S&T 1/2004) käsittely on edelleen kesken eduskunnassa. Siviilipalveluksen pituus on mainittu selonteossa yhtenä Suomea koskevana ihmisoikeuskysymyksenä, ”jota joudutaan harkitsemaan”.