Aseistakieltäytymisuutisia maailmalta

Kreikka: Petromelidisin juttu siirrettiin siviilioikeuteen

Kreikkalainen aseistakieltäytyjä Lazaros Petromelidis oli 19. helmikuuta laivaston sotilastuomioistuimen edessä Thessalonikissa. Oikeudenkäynti päättyi yllättävästi: sotilassyyttäjä totesi, ettei tuomioistuin voi käsitellä tapausta koska Petromelidis ei ole sotilas, ja siirsi asian siviilituomioistuimelle. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sotilastuomioistuin katsoi ettei voi käsitellä aseistakieltäytyjän tapausta.

42-vuotias Petromelidis sai aseistakieltäytyjän statuksen pitkän kamppailun jälkeen vuonna 1999. Hän kuitenkin kieltäytyi siviilipalveluksesta, koska olisi joutunut suorittamaan sitä 30 kuukautta (armeijasta hän olisi ikänsä ja isyytensä johdosta selvinnyt neljälle), minkä seurauksena hänen aseistakieltäytyjän statuksensa peruttiin ja häntä vastaan nostettiin syyte karkuruudesta siviilipalveluspaikalta. Tämän syytteen käsittely sotilasoikeudessa päättyi nyt helmikuussa.

Petromelidisin tukijat toivovat, että sotilastuomioistuimen päätös merkitsee parannusta aseistakieltäytyjien asemaan muutenkin: ainakin siviilipalveluksen suorittamista koskevat syytteet käsitellään jatkossa siviilioikeuksissa. Aseistakieltäytyjien asema Kreikassa jättää silti paljon toivomisen varaa. Siviilipalvelus mahdollistui maassa ylipäätään vasta 1997, mutta laki ei vastaa Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston asettamia standardeja. Palvelusaika on kohtuuttoman pitkä, palvelus joudutaan suorittamaan kaukana kotoa ja päivärahat eivät riitä edes peruselinkustannuksiin.

The Right To Refuse to Kill, Winter-Spring 2004

Armenia: aseistakieltäytymislainsäädäntö läpi parlamentissa

Armenian parlamentti hyväksyi 17.12.2003 aseistakieltäytymisoikeutta koskevan lain, joka astui voimaan vuoden 2004 alussa. Lopulta hyväksytty laki on parannettu versio aikaisemmasta esityksestä, josta kerrottiin tämän lehden numerossa 3/03. Hyväksytyn lain mukaan mahdollisuutta hakea vaihtoehtopalvelukseen ei rajoiteta vain asepalveluksen jäseniltään kieltävien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäseniin, kuten alun perin oli tarkoitus, vaan hakemuksen voi jättää myös henkilökohtaisen uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen perusteella. Vaihtoehtopalvelukseen sisältyy mahdollisuus myös ei-sotilaalliseen työpalvelukseen, ei vain aseettomaan palvelukseen armeijassa kuten alun perin aiottiin. Lisäksi aseistakieltäytyjiin kohdistuvaa ammatillista syrjintää rajoitetaan. Palvelusaikaan kuitenkin säilyi rangaistuksenluontoisena 42 kuukautena (asepalvelus kestää Armeniassa 24 kk). Armenia ryhtyi säätämään aseistakieltäytymisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, koska Euroopan neuvoston jäsenyys velvoittaa sen siihen.

USA: kansalliskaartilainen kieltäytyi palaamasta Irakiin

USA:n kansalliskaartin kersantti Camilo Mejia, 28, on parhaillaan vangittuna Ft. Stewartin varuskunnassa Georgiassa. Häntä syytetään karkuruudesta. Camilo Mejia osallistui taisteluihin Irakissa palvellen yksikössä, joka saapui maahan heti hyökkäyksen alettua. Hän osallistui taisteluihin sunnikolmiossa viiden kuukauden ajan. Hän osallistui tulitaisteluihin, surmasi ihmisiä, sai itse melkein surmansa ja osallistui vankien pahoinpitelyyn. Hän palasi USA:an lomalle, jonka aikana päätti ryhtyä aseistakieltäytyjäksi.

Piileskeltyään koko syksyn ja talven Mejia ilmoittautui maaliskuussa sotilasviranomaisille ja haki aseistakieltäytyjän statusta. Tämän jälkeen hänet pidätettiin. Sotilaskarkuruudesta voi seurata jopa yhden vuoden vankeustuomio. Armeijan virallisten tilastojen mukaan aseistakieltäytyjän statusta haki viime vuonna vain 60 sotilasta, joista 31:lle se myönnettiin. Sotilaiden ihmisoikeuksista kiinnostuneiden järjestöjen avaama ”GI Rights Hotline” on kuitenkin saanut kymmeniä tuhansia puhelinsoittoja sotilailta, jotka haluavat päästä pois palveluksesta, kyselevät sotilaskarkuruuden seurauksista tai haluavat tietoja aseistakieltäytyjän statuksen hakemisesta.

Serbia: kohti siviilipalvelusta Vojvodinassa

Vojvodinan autonomisen alueen parlamentin puhemies Nenad Canak julisti helmikuussa, että haluaa edistää siviilipalveluksen toteuttamista alueella. Ensimmäisenä toimenpiteenä kaikille alueen 17-21 –vuotiaille asevelvollisille lähetetään presidentin nimissä kirje, jossa kerrotaan siviilipalvelusmahdollisuudesta. Tämän jälkeen Vojvodinan parlamentin on tarkoitus hyväksyä päätös, joka mahdollistaa siviilipalveluksen suorittamisen kaikissa Vojvodinan hallinnon alaisissa instituutiossa ja kehottaa alueen kuntia tekemään samoin. Tällä hetkellä siviilipalveluksen suorittaminen on mahdollista vain Serbian tasavallan hallinnon instituutioissa.

Canak sanoi, että lopullisena tavoitteena on koko alueen demilitarisoiminen. Entisen Jugoslavian sotien aikaan melkein 40% alueen miesväestöstä lähetettiin sotimaan Kroatiaan ja Bosniaan ja kieltäytyminen oli yleisintä juuri Vojvodinassa.

Igor Seke, The Right To Refuse to Kill, Winter-Spring 2004

Eurooppalainen siviilipalvelus esillä

Saksalainen europarlamentaarikko Jo Leinen on nostanut esille “Eurooppalaisen siviilipalveluksen” luomisen. ”Sen lisäksi että työskentelisivät yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi nuoret ihmiset saisivat mahdollisuuden oppia tuntemaan toisen eurooppalaisen maan ja vieraan kielen. “Eurooppalainen siviilipalvelus” auttaisi luomaan eurooppalaista identiteettiä nuorille ja asteittain kaikille ihmisille”, Leinen pohti. Leinen kehotti Saksan liittohallitusta ottamaan projektin esille EU:n ministerineuvoston kokouksessa. Samanlaisia aloitteita on hiljattain esitetty myös Belgiassa ja Italiassa.

Turkki: Euroopan neuvosto vaatii aseistakieltäytymisoikeutta

Euroopan neuvosto hyväksyi 3.3.2004 julkilausuman, jossa käsiteltiin Turkin edistymistä ja epäonnistumisia matkalla kohti Euroopan Unionin jäsenyyttä. Neuvosto katsoi Turkin edistyneen lyhyessä ajassa paljon ihmisoikeuksien, laillisuuden, vähemmistöjen aseman ja demilitarisoinnin osalta. Turvallisuusinstituutioiden roolin rajoittamisessa neuvosto totesi kuitenkin edelleen suuria puutteita. Se vaati Turkkia myös, ”geopoliittisesta asemastaan huolimatta”, tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden ja luomaan vaihtoehtopalveluksen.

Bosnian serbitasavalta: asevelvollisuus säilyy

Bosnian serbitasavallan parlamentin alempi kamari hyväksyi 29.11. kahdeksan perustuslain muutosta, jotka NATO oli asettanut ehdoksi Bosnian hyväksymiseksi rauhankumppanuusohjelmaan ja joilla serbitasavallan armeija siirretään Bosnian hallituksen muodolliseen kontrolliin. Asevelvollisuutta ei kuitenkaan päätetty lakkauttaa, vaikka yksi perustuslain muutoksista asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi puhtaasti ammattimaisen armeijan muodostamisen ja vaikka palvelusaika lyhennettiin 12:sta 4 kuukauteen. Kriitikkojen mukaan säädös armeijan saattamisesta keskushallinnon kontrolliin on vain kosmeettinen: muslimi-, kroaatti- ja serbijohtajat kontrolloivat yhä tosiasiassa yhä kolmea erillistä etnisperusteista armeijaa. Lain kannattajat taas pitävät sitä välittömänä välivaiheena yhtenäisen sotilasrakenteen luomiselle.