Aseistakieltäytyjäuutisia maailmalta

Turkki: aseistakieltäytyjä vangittuna

Turkkilainen aseistakieltäytyjä Mehmet Bal pidätettiin 24.10. hänen ilmoittauduttuaan sotilasviranomaisille. Päivää myöhemmin hänet siirrettiin Adanan sotilasvankilaan.

Mehmet Balin tapaus on varsin ainutlaatuinen. Turkin ensimmäinen aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülke, joka vietti vangittuna kaksi ja puoli vuotta 1996-1999, oli hänen kanssaan samassa sellissä Eskisehirin sotilasvankilassa. Tuohon aikaan Bal oli fasisti, joka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen murhasta.

Ülke kertoi vankilasta lähettämässään kirjeessä: ”Kun minut vangittiin uudelleen ja tuotiin samaan selliin, sellitoverini olivat yllättyneitä; he ymmärsivät, että olin tosissani aseistakieltäytymiseni kanssa. Mehmetin oli vaikea hyväksyä sitä, joten hän alkoi keskustella kanssani. Jonkun ajan kuluttua pystyimme jo elämään rauhanomaisesti yhdessä.

Vaikka ajatuksemme olivat keskenään ristiriidassa, hän alkoi kunnioittaa minua ja välillemme muodostui eräänlainen ystävyys. Tarkkaillessaan käyttäytymistäni vankilassa hän yritti koko ajan enemmän ymmärtää periaatteitani. Niinpä aloimme käydä pitkiä, aikaisempaa vapautuneempia keskusteluja; puhuimme etiikasta, uskonnosta, antropologiasta, historiasta, nationalismista, psykologiasta... Hän luki kirjoja joita ystäväni toivat minulle ja eräänä päivänä yksi noista kirjoista aiheutti hänessä kuin sisäisen räjähdyksen. Kun olimme tunteneet toisemme pari vuotta, hän alkoi muuttua yhä nopeammin. ...”

Bal vapautettiin Turkin perustuslakituomioistuimen viime kesäkuussa myöntämän armahduksen perusteella ja hänet määrättiin ilmoittautumaan välittömästi sotilasyksikössä Mersimissä. Hän meni sinne ja kieltäytyi tarttumasta aseeseen. Tällöin hänelle tarjottiin palveluspaikkaa kasarmin kirjastossa, mihin hän tuolloin suostuikin. Syyskuun lopussa hänelle myönnettiin loma. Lomansa aikana hän päätyi siihen, ettei suostu enää palvelemaan edes armeijan kirjastossa, vaan julistautui aseistakieltäytyjäksi.

Adanan sotilasvankilassa Bal puettiin väkipakolla uniformuun, jonka hän riisui yltään ensimmäisen tilaisuuden tullen. Hänet on pyritty pukemaan sotilasasuun useita kertoja sen jälkeenkin ja hänen sitä kieltäydyttyä vapaaehtoisesti tekemästä häntä on pahoinpidelty. Balia syytetään ”kansan vieraannuttamisesta armeijasta” Turkin rikoslain 155. artiklan mukaan sekä toistuvasta sotilaskäskyistä kieltäytymisestä.

Mehmet Balille voi lähettää tukipostia osoitteeseen:

Mehmet Bal
Adana 6. Kolordu Askeri Cezaevi
Adana
Turkey

Saksa: kurdiaseistakieltäytyjällä karkoitusuhka

Turkkilainen aseistakieltäytyjä Abdulrezzak Er on vaarassa joutua karkoitetuksi Saksasta Turkkiin vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Turkin armeija pakotti Erin, kuten kaikki muutkin kurdikylä Sohranin miespuoliset asukkaat, ryhtymään ”kylävartijaksi”. Hän kieltäytyi ja hänet pidätettiin ja häntä kidutettiin useita kertoja. Hän kieltäytyi myös suorittamasta asepalvelusta Turkissa.

Vuonna 1996 hän pakeni Saksaan ja haki sieltä turvapaikkaa. Se evättiin, ja nyt hän on perheensä kanssa vaarassa joutua palautetuksi Turkkiin milloin tahansa. Abdulrezzak Er on sodanvastainen aktivisti, ja vuodesta 1999 hän on toiminut aktiivisesti turkinkurdilaisten antimilitaristien verkostossa Saksassa. Hän on osallistunut julkisiin tilaisuuksiin Saksassa ja tuonut avoimesti julki kieltäytymisensä palvella Turkin armeijassa.

Joutuessaan karkoitetuksi Er joutunee pidätetyksi ja kidutetuksi. Hänet tullaan myös pakottamaan asepalvelukseen. .

Israel: kymmenen aseistakieltäytyjää vangittuna ihmisoikeuspäivänä

Ainakin kymmenen aseistakieltäytyjää oli vangittuna Israelissa kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä 10.12. Kaksi heistä - Jonathan Ben-Artzi ja Uri Ya’acobi – tuomittiin 8.12. jo kuudenteen vankeusrangaistukseen.

Jonathan Ben-Artzi on viettänyt tähän mennessä jo 126 päivää vankilassa. Joulukuun 8. langetetun 35 päivän rangaistuksen jälkeen hänelle kertyy jo 161 päivää vakeudessa. Ensimmäisen kerran hänet tuomittiin 8.8. Tuolloin hän kirjoitti: “Minä, Jonathan Ben-Artzi, kieltäydyn liittymästä armeijaan pasifistisen maailmankatsomukseni johdosta. Syvä sitoutumiseni väkivallattomuuteen sai alkunsa jo, kun oli pieni lapsi, ja kehittyi vuosien saatossa laajaksi poliittiseksi maailmankatsomuksessa. Oma maani vangitsee minut nyt vakaumukseni johdosta – kansainvälistä oikeutta, perustavanlaatuisia moraaliarvoja ja tärkeimpiä ihmisoikeuksia uhmaten. Menen vankilaan ylpeänä, tietoisena siitä että tämä on vähintä mitä voin tehdä tämän maan parantamiseksi ja pasifismin asian edistämiseksi.”

Ben-Artzi haki vapautusta asepalveluksesta aseistakieltäytymisen perusteella kaksi vuotta sitten ja vei asian lopulta Israelin korkeimpaan oikeuteen. Koska Israel ei tunnusta oikeutta aseistakieltäytymiseen, armeija ei vapauttanut häntä eikä korkein oikeus muuttanut tuomiota.

Uri Ya’acobi puolestaan tuomittiin ensimmäisen kerran 14. elokuuta 14 päiväksi sotilasvankilaan aseistakieltäytymisen johdosta. Kaksi päivää ennen pidätystään hän julkaisi julistuksen ”En ole miehittäjä. Piste.” (ks. http://wri-irg.org/co/yaacobi.htm). Saatuaan ensimmäisen tuomionsa hänet on tuomittu viisi kertaa uudelleen. Tähän mennessä hän on istunut vankilassa 106 päivää, ja joulukuussa langetettu tuomio lisää päivien kokonaismäärän 134:än.

Ben-Artzin ja Ya’acobin tapaukset kertovat Israelin viranomaisten aseistakieltäytyjiä kohtaan omaksumasta kovemmasta linjasta. Tavallisesti aseistakieltäytyjät julistettiin “palvelukseen kelpaamattomiksi”, kun he olivat istuneet vankilassa 90-100 päivää. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa – aikaisemmin tänä vuonna aseistakieltäytyjä Victor Sabranski vangittiin viisi kertaa yhteensä 126 päivää. Nykyinen aseistakieltäytyjien kovempi kohtelu vaikuttaa olevan myös vastatoimenpide lisääntyvälle haluttomuudelle palvella armeijassa. Avoimesti aseista kieltäytyvien määrä kasvaa vakaasti. Lisäksi monet reserviläiset jättävät – lukuisista eri syistä – nouduttamasta palvelukseenastumismääräystä.

Tadzikistan: Asevelvollisuus sananvapauden tukahduttamisen välineenä

YK:n humanitaaristen asioiden tiedotuskeskus IRIN tiedotti 4.11,., että yhdeksän TV-toimittajaa pidätettiin lokakuun lopulla Tajikin kaupungissa pohjois-Tadzikistanissa. Kuusi heistä vapautettiin välittömästi, mutta kolme määrättiin aloittamaan samantien sotilaspalvelus.

Riippumattomille TRK-Asia ja SM1 -asemille työskennelleet lehtimiehet pidätettiin, kun he olivat osallistuneet TV:n puheohjelmaan, jossa kerrottiin kaupungissa lokakuussa järjestetyistä kursseista. TRK:n henkilökunnan mukaan pidätysten syy oli aseman hiljattain lähettämä ohjelma, jossa kerrottiin viranomaisten kovakätisistä otteista värvättäessä nuoria sotilaspalvelukseen.

Tadzikistanissa on voimassa asevelvollisuus, mutta käytännössä vain pieni osa asevelvollisuusikäisistä miehistä joutuu palvelukseen. Tämä osa valikoituu varsin sattumanvaraisesti ja väkivaltainen pakkovärvääminen on tavallista.

Armenia: Jehovan todistajia vankeuteen

Armenialainen aseistakieltäytyjä ja Jehovan todistaja Vagan Bajatjan tuomittiin puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Erebuni-Nubarashenan piirioikeudessa 29. lokakuuta. Bajatjan oli aikaisemmen syksyllä toimittanut viranonmaisille kirjeen, joss ilmoitti kieltäytyvänsä palvelusesta uskonnollisen vakamuksensa johdosta. Hänet pidätettiin pian sen jälkeen. Uutistoimisto Priman mukaan oikeuden tuomari Anan Petrosyan kutsui Bajatjania ”itsepintaiseksi asevelvollisuudesta keplottelijaksi”.

Toinen Jehovan todistaja, Artur Grigorjan puolestaan sai marraskuun lopulla kahden ja puolen vuoden tuomion Armenian vetoomustuomioistuimessa Jerevanissa. Grigorjan pidätettiin syyskuun lopussa ja hän sai 1.11. vuoden vankeustuomion Nork-Marashin piirioikeudessa “sotilaspalveluksen välttelemisestä”. Syyttäjä L. Musakhanjanin mielestä tämä ei ollut tarpeeksi, ja hän vetosi tästä “vertaansa vailla olevan lievästä seuraamuksesta”. Hän oli erityisen ärsyyntynyt siitä, ettei Grigoryan tunnustanut syyllisyyttään.

Grigorjan on parhaillaan tutkintavankeudessa Nubarashenin vankilassa odottamassa päätöstöä asianajajansa korkeimmalle oikeudelle tekemään valitukseen.

Tällä hetkellä Armenian vankiloissa istuu 18 aseistakieltäytymisestä tuomittua Jehovan todistajaa. Lisäksi neljä muuta on pidätetty hiljattain ja he odottavat parhaillaan oikeudenkäyntiä. Armeniassa ei ole aseistakieltäytymistä koskevaa lainsäädäntöä, vaikka Euroopan neuvoston jäsenenä sen tulisi säätää sellainen.