Aseistakieltäytyjäuutisia maailmalta

Kreikka: Lazaros Petromelidis vangittiin

Kreikkalainen aseistakieltäytyjä Lazaros Petromelides vangittiin odottamatta 17. syyskuuta 2002. Hänet oli kutsuttu Ateenan vetoomussotilastuomistuimen kuultavaksi valituksesta, jonka hän oli tehnyt Pireusin laivastotuomioistuimen huhtikuussa 1999 langettamasta neljän vuoden vankeusrangaistuksesta “tottelemattomuudesta yleisen liikekannallepanon aikana” (muodollisesti Kreikassa on ollut voimassa yleinen liikekannallepano Turkkia vastaan Kyproksen kriisistä 1973 alkaen). Petromelides saapui oikeudenkäyntiin ja vaati sen lykkäämistä, koska kumpikaan hänen asianajajistaan ei kyennyt saapumaan paikalle. Ateenan sotilasvetoomustuomiostuin päättikin lykätä oikeudenkäyntiä (uutta päivämäärää ei ole vielä määrätty), mutta määräsi lisäksi Petromelidisin pidätettäväksi oikeudenkäyntiin asti.

Petromelidis joutui nyt lukkojen taakse aseistakieltäytymisensä johdosta jo kolmannen kerran vuoden 1998 jälkeen, jolloin hän haki edellisenä vuonna voimaanastuneen lain mahdollistamaa aseistakieltäytyjän statusta. Häntä pidettiin tuolloin vangittuna useita päiviä. Sen jälkeen hänen siviilipalvelushakemuksensa hyväksyttiin, mutta hänet määrättiin suorittamaan siviilipalvelusta seitsemän ja puoli kertaa pidempään kuin hän olisi joutunut palvelemaan armeijassa: siviilipalvelus on Kreikassa kaksi kertaa asepalveluksen mittainen (36/18 kk), mutta Petromelidis olisi selviytynyt armeijasta neljässä kuukaudessa, koska on yli 35-vuotias ja yhden lapsen isä.

Petromelidis kieltäytyi hyväksymästä tällaista syrjintää eikä aloittanut siviilipalvelusta vaatien tasa-arvoista kohtelua. Hänet pidätettiin huhtikuussa 1999 ja tuomittiin Ateenan sotilastuomioistuimessa neljäksi vuodeksi vankeuteen. Saman vuoden kesäkuussa vetoomussotilastuomioistuin käsitteli asiaa ja päätti lykätä asiaa, koska puolustusministeriö oli luvannut muutoksia vuonna -97 säädettyyn siviilipalvelualakiin. Petromelidis vapautettiin ehdonalaiseen. Muutamaa päivää myöhemmin hänet kutsuttiin uudelleen aloittamaan asepalvelus, mistä hän kieltäytyi. Tämän seurauksena hänestä annettiin uusi etsintäkuulutus ”tottelemattomuuden yleisen liikekannallepanon aikana” johdosta.

Petromelidisin kafkamainen tilanne on seurausta siitä, ettei hallitus käytännössä halua toteuttaa siviilipalveluslakia, joka säädettiin Kreikkaan vuosia kestäneen kampanjoinnin tuloksena 1997. Vuoden 1999 jälkeen kaikki hakemukset suorittaa vaihtoehtopalvelus asepalveluksen sijaan on hylätty Jehovan todistajia lukuunottamatta. Siviilipalveluslaki ei mahdollista myöskään lyhyempää palvelusaikaa iän tai isyyden perusteella, joilla taas armeijasta voi selvitä huomattavasti lyhyemmässäkin ajassa.

Jugoslavia: kahdella aseistakieltäytyjällä vangitsemisuhka

Kahden aseistakieltäytyjän – Igor Seken ja Goran Miladinovicin – siviilipalvelushakemus hylättiin Jugoslaviassa kesällä. Molemmat määrättiin aloittamaan asepalvelus 3. syyskuuta. Seken hakemus hylättiin kokonaan ja hänet määrättiin aseelliseen palvelukseen, Miladinovic puolestaan aseettomiin tehtäviin Jugoslavian armeijassa.

Igor Seke ilmoittautui hänelle määrätyssä joukko-osastossa Pljevljassa Montenegrossa 4. syyskuuta. Sieltä hänet lähetettiin kotiin varustettuna määräyksellä ilmoittautua värväyskeskuksessa Rumassa 9. syyskuuta mennessä. Hän päätti käydä ilmoittautumassa Sremska Mitrovican esikunnassa (jonka alaisuudessa Ruman värväyskeskus toimii) ja tapasi komentaja Savo Mrdjan. Hän kertoi Sekelle, että oli vastuussa tämän lähettämisestä Pljevljaan, koska oli ärsyyntynyt tämän aseistakieltäytymishakemuksesta. Hän sanoi, että Seken olisi tullut vain pyytää päästä siviilipalvelukseen ja kysyä missä sen voisi suorittaa, ei kirjoittaa perusteluja siitä, miksei halua palvella armeijassa.

Myöhemmin Mrdja kertoi, ettei siviili-instituutioissa palveleminen ole mahdollista. Hän tarjoutui määräämään Seken aseettomiin tehtäviin armeijan huoltokeskuksessa Karadjordjevossa, mistä Igor Seke kieltäytyi. Tämän jälkeen hänet määrättiin ilmoittautumaan Batajnican varuskuntaan. Seken osalta tilanne on sittemmin lauennut – ainakin toistaiseksi. Hänelle annettiin yhden vuoden määräaikainen vapautus psyykkiseen terveyteen liittyvien (keksittyjen) syiden perusteella 13. syyskuuta.

Goran Miladinovic puolestaan saapui Nisin huoltokeskukseen 8. syyskuuta. Seuraavana aamuna hän tapasi keskuksen komentajan. Hänet määrättiin psykiatrin tutkimuksiin ja julistettiin terveydellisesti kelvolliseksi palvelemaan armeijassa (vaikka hänellä oli toinen lausunto, jonka mukaan hän kärsii ”neuroottisesta suhtaumisesta armeijaa kohtaan”). Hänelle kerrottiin, että vaihtoehdot ovat aseeton palvelus sotilastaloudellisessa organisaatiossa tai vankeustuomio. Aseistakieltäytyjäliiton tietoon tulleesta informaatiosta ei selviä, miten Miladinovicin tilanne on kehittynyt tämän jälkeen.

Jugoslavian perustuslain 137. artikla tunnustaa aseistakieltäytymisoikeuden: “Kansalaisen, joka on aseistakieltäytyjä uskonnollisista tai muista syistä eikä halua täyttää palvelusvelvollisuuttaan asellisissa tehtävissä, sallitaan palvelevan Jugoslavian armeijassa liittotasavallan lainsäädännön mukaan.” Jugoslavian maanpuolustuslain 297. artiklan mukaan taas “siviilipalvelus suoritetaan armeijan huoltotehtävissä, terveydenhuollon palveluksessa, pelastusalalla, vammaisia avustavissa organisaatioissa ja muissa yleishyödyllisissä organisaatioissa ja instituutioissa.” Käytännössä toimivaa siviilipalvelusjärjestelmää ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa. Jugoslavia on sitoutunut moniin velvoitteisiin päästäkseen Euroopan neuvoston jäseneksi. Yksi näistä on saattaa voimaan aseistakieltäytymistä koskeva lainsäädäntö.

Israel: aseistakieltäytyjien virta ei ehdy

Aseistakieltäytyjien virta Israelissa jatkuu edelleen. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana kansainväliseen tietoon on tullut ainakin yhdeksän uutta tapausta. Osa aseistakieltäytyjistä on pasifisteja, useimmat nimenomaan miehitetyillä alueilla palvelemasta kieltäytyviä ”ehdollisia kieltäytyjiä”.

Yksi parhaillaan vangittuna olevista on 18-vuotias jerusalemilainen Uri Yaacobi, joka tuomittiin elokuussa 14 päivän vankeuteen asepalveluksesta kieltäytymisestä. Vapauduttuaan hänet tullaan mitä ilmeisimmin määräämään palvelukseen ja tuomitsemaan uudelleen. Uri Yaacobi on yksi 62:n israelilaisen abiturientin pääministeri Sharonille lähettämän kirjeen allekirjoittajista, jossa he julistavat kieltäytyvänsä palvelemasta Israelin armeijassa. Yaacobia ennen neljä kirjeen allekirjoittajaa on joutunut vangituksi.

Saksa: totaalikieltäytyjä Thomas Kroll arestiin viidennen kerran

Totaalikieltäytyjä Thomas R. Kroll, joka on viettänyt suurimman osan ajastaan heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen sotilasarestissa, tuomittiin viidenteen eristykseen 11. syyskuuta 2002. Vaikka hän on ollut arestissa jo 63 päivää – normaali aika totaalikieltäytyjille ennen kuin tapaus annetaan siviilisyyttäjän käsiteltäväksi – hänelle määrättiiin uudet kymmenen päivää arestia. Samaan aikaan hän sai haasteen useasta niskoittelusta, joista maksimirangaistus on kolme vuotta vankeutta.

Turkmenistan: aseistakieltäytyjälle taas vankeutta

Turkmenistanilainen tuomioistuin tuomitsi 2. heinäkuuta aseistakieltäytyjä Nikolai Shelekhov jo toiseen vankeustuomioon aseistakieltäytymisensä takia. 21-vuotias Shelekhov, Jehovan todistaja, tuomittiin puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen. Shelekhov tuomittiin vuodeksi ensimmäisen kerran jo 21. elokuuta 2000 ja tuomio vahvistettiin vetoomustuomioistuimessa saman vuoden lokakuussa. Presidentti Niyazovin käräjäoikeuden tuomari Ashgabatissa jätti huomiotta Shelekhovin vaatimuksen päästä vaihtoehtopalvelukseen ja tuomitsi hänet vankeuteen Turkmenistanin rikoslain perusteella.