Kansalaistottelemattomille epäjohdonmukaiset tuomiot

Kahteen varsin samanlaiseen kansalaistottelemattomuustapahtumaan osallistuneet saivat lyhyen ajan sisällä epäjohdonmukai-set tuomiot. Indonesian suurlähetystön katolla syyskyyssa -99 mieltään osoittaneita aktivisteja vastaan nostettu kotirauhasyyte kaatui Helsingin käräjäoikeudessa 25.10. ja osa tuomittiin vain haitanteosta, osa taas ei saanut tuomiota lainkaan. Sen sijaan Turun käräjäoikeus langetti Venäjän konsulaatin katolle viime toukokuussa kiivenneille Tshetshenian sodan vastustajille tuomion myös kotirauhan rikkomisesta.

Ei kotirauhatuomioita Indonesian suurlähetystön valtaajille

Kaksitoista rauhanaktivistia valtasi syyskuussa -99 Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevan Indonesian suurlähetystön protestina Itä-Timorissa tapahtuneille julmuuksille. Rakennuksen katolle kiivenneet valtaajat vaativat Indonesiaa pysäyttämään aseis-tamiensa ja tukemiensa puolisotilaallisten joukkojen terrorin ja toteuttamaan lupauksensa Itä-Timorin itsenäisyydestä.

Tapahtuma poiki kaikille syytteen kotirauhan rikkomisesta ja osalle haitanteosta virkamiehelle. Oikeutta käytiin Helsingin käräjäoikeudessa 25.10. – tosin vain kahdeksaa aktivistia vastaan, sillä muita ei oltu saatu haastettua. Tuomioistuin hylkäsi kotirauhan rikkomista koskevan syytteen, sillä suurlähetystöt eivät kuuluneet tekohetkellä voimassa olleen, vuonna 1889 säädetyn lain peusteella kotirauhan piiriin. Lokakuun alussa 2000 astuivat voimaan uudet kotirauhan rikkomista koskevat pykälät, mutta sitä ennen Suomen lainsäädännössä ei ilmeisesti ollut säädöksiä, joita voitaisiin soveltaa suurlähetystön alueelle luvatta tunkeutumiseen.

Sen sijaan haitantekosyyte meni läpi, ja kolme kansalaistottelemattomuuteen osallistunutta sai 30 päiväsakon rangaistuksen. Muut jäivät kokonaan rangais-tuksetta. Kansalaistottelemattomia epäiltiin alunperin myös vahingonteosta, mutta tätä ei mainittu enää haasteessa: kukaan heistä ei ollut sellaiseen syyllistynyt.

Kovat sakot Turussa

Myös Venäjän konsulaatin Turussa toukokuun lopussa vallanneet kuusi Muurinmurtajat-ryhmän aktiivia olivat oikeuden edessä 25.10., mutta päätös annettiin kansliassa vasta reilut pari viikkoa myöhemmin. Kim Langer, Sampsa Oinaala, Kaj Raninen, Risto Räikkä ja Panu Väänänen saivat julkisrauhan rikkomisesta ja niskoittelusta 40 päiväsakkoa kukin, Maarit Hellman nuorena henkilönä 30 päiväsakkoa. Lisäksi mielenosoittajien käyttämät banderollit tuomittiin takavarikoitavaksi valtiolle.

Ryhmän jäsenet kiipesivät aidan yli Venäjän konsulaatin alueelle, josta jatkoivat edelleen tikkaita pitkin konsulaatin katolle. Siellä he levittivät banderollinsa ja huusivat yhdessä konsulaattialueen ulkopuolelle jääneiden n. 30 mielenosoittajan kanssa Tshetshenian sodan vastaisia iskulauseita. ”Viime vuoden syyskuussa alkaneen toisen Tshetshenian sodan aikana Venäjän joukot ovat tulittaneet siviilejä, tuhoneet asuntoja, murhanneet ihmisiä summittaisesti ja aikaansaaneet valtavan pakolaiskatastrofin. Venäjän hallituksen toimintaa Tshetsheniassa voi luonnehtia vain petolliseksi, piittaamattomaksi, häikäilemättömäksi ja rikolliseksi. Samaan aikaan kun maan johtajat pönkittävät asemaansa käymällä sotaa ja luomalla viholliskuvia tiedotusvälineiden avulla, kymmenet miljoonat venäläiset elävät köyhyysrajan alapuolella”, valtaajat totesivat kannanotossaan.

Syyttäjä ilmoitti oikeudenkäynnissä vaativansa rangaistusta yksityisen kotirauhan rikkomisesta, mutta oikeus antoi tuomion julkisrauhan rikkomisesta. Muurinmurtajia oikeudessa avustanut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti luonnehtiikin tuomiota osin varsin merkilliseksi. Jos syyte, josta ei selvinnyt ennen kuin oikeudessa syyttäjän tarkoittavan yksityistä kotirauhaa, ylipäänsä tutkitaan, se olisi pitänyt hylätä. Teonkuvauksessa ei ollut yksityisen kotirauhan mukaisia tekijöitä. Tuomioistuin päätti kuitenkin tuomita julkisrauhan rikkomisesta uuden lievemmän lain mukaan, mutta silloin teon olisi pitänyt olla myös tekohetkellä voimassaolleen julkista kotirauhaa koskevan lainkohdan mukaan rangaistava ja siitä olisi pitänyt syyttää.

Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu, että vastaajilla on oikeus lausua kaikista oikeudellisista kysymyksistä. Olihan minulla mukana Oikeuden perusteokset -sarjan rikosoikeutta koskevasta osasta professori Ari-Matti Nuutilan kirjoittama kohta, jossa nimenomaan todetaan että vieraiden valtojen konsulaatit jäävät virastorauhaa koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, mutta kun asiasta ei ollut puhetta en siihen vedonnut, Keltti kuittaa.

Kun kysymys oli lievää kansalaistottelemattomuutta sisältävästä mielenosoituksesta, sodanvastaisten banderollien tuomitseminen valtiolle ei myöskään ole asianmukaista. Toivottavasti Turun käräjäoikeus toimii sitten johdonmukaisesti ja tuomitsee rattijuoppojen autot valtiolle, Keltti huomauttaa.