Helsingin käräjäoikeus lievensi rangaistusta siviilipalveluksen keskeyttämisestä

Helsinkiläinen ohjelmistoasiantuntija Toni Aittoniemi tuomittiin perjantaina 15.12. Helsingin käräjäoikeudessa 14 päivän ehdottomaan vankeusrangaistuk-seen siviilipalvelusrikoksesta. Aittoniemi oli kieltäytynyt jatkamasta palvelustaan 367 päivää palvelukseen astumisensa jälkeen. Tärkein syy Aittoniemen kieltäytymiseen oli se, että aseistakieltäytyjien asemaa sodan aikana ei ole järjestetty. Kieltäytymisajankohtaan vaikutti se, että Aittoniemen mielestä yli 12 kuukauden palvelusaika on kohtuuton. Pisin varusmiespalvelusaika on 362 päivää.

Aittoniemen avustaja väitti hänen rankaisemisensa olevan syrjivää mm. verrattuna Jehovan todistajiin ja palvelusajan perusteella varusmiehiin verrattuna. Käräjäoikeus ei hyväksynyt näitä perusteluja. Tunnin verran tuomiota harkinnut käräjäoikeus päätti kuitenkin alentaa rangaistusta syyttäjän vaatimasta 34 päivän vankeusrangaistuksesta.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomitaan ehdotonta vankeutta aika, joka vastaa puolta jäljellä olevasta palvelusajasta. Syyttäjän esittämässä palvelusaikalaskelmas-sa oli jätetty huomiotta 3 suoritettua päivää, joista kaksi oli viikonloppuvapaata ja yksi johtui siitä, että Aittoniemi ei päässyt heti siviilipalveluskeskuksessa suoritetun koulutusjakson jälkeen työpalveluspaikkaan Helsingin kaupunginkirjastoon. Koska palvelus on yhtäjaksoista ja keskeytys johtui ”palvelujen tarjoajasta”, kuten käräjäoikeus lausui, nämä olivat Aittoniemen palveluspäiviä.

Käräjäoikeus katsoi Aittoniemen palvelusajaksi myös 38 päivää, joiden aikana häntä oli palveluspaikan yksipuolisin toimenpitein estetty suorittamasta palvelus-taan alkaen 21. 10. 1999. Aitto-niemi oli aiemmin kieltäytynyt Helsingin kaupungin tuohon aikaan uusille työntekijöilleen jär-jestämästä huumetestistä. Aitto-niemi katsoi testaamisen louk-kaavan yksityisyyttään ja koske-mattomuuttaan sekä rapautta-van yleistä luottamusta kansalaisten ja hallinnon välillä, kun kansalainen joutuu todistamaan syyttömyyttään.

Aittoniemi kotiutettiin, mutta Helsingin kaupunki kieltäytyi antamasta siitä Aittoniemelle kirjallista päätöstä. Helsingin hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa ole valituskelpoista päätöstä ja jätti valituksen tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus siunasi ratkaisun. Asiasta on valitettu Euroopan ihmisoikeustuomioistui-meen.

Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) ym. tekemään kirjalliseen kysymykseen (KK 37/2000) antamassaan vastauksessa (7. 3. 2000) työministeri Tarja Filatov (sd) totesi, ettei siviilipalvelusmiestä voi kotiuttaa pelkästään huumetestistä kieltäy-tymisen perusteella eikä se saa aiheuttaa hänelle muitakaan haitallisia seuraamuksia.

Aittoniemi pääsi 38 päivän odotuksen jälkeen jatkamaan palve-lustaan siviilipalveluskeskukses-sa, johon hänet määrättiin uudelleen koulutusjaksolle. Johtaja Eero Soinio piti palveluspaikan menettelyä oikeana. Myöhemmin Aittoniemi kieltäytyi palveluksesta tukeakseen siviilipalve-luslain uudistamispyrkimyksiä.

Käräjäoikeus luki Aittoniemen syyksi siviilipalvelusrikoksen, mutta katsoi, että hänen ko-tiuttamiseensa ei ollut laillista perustetta. Aittoniemen avustaja, Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti toi oikeudessa esiin, että palveluksen keskeyttämisen perusteet on tyhjentävästi lueteltu laissa, eikä terveydellistä perustetta ollut: A-mies Aittoniemen palveluskelpoisuusluokkaa ei muutettu eikä häntä todettu palvelukseen pitkähköksi ajaksi kelpaamat-tomaksi, mikä myöskin edellyttäisi nimenomaisen terveydel-lisen syyn toteamista.

Käräjäoikeus totesi, ettei palveluksen keskeyttämiseen ollut siviilipalveluslain 23 § mukaista perustetta ja että Helsingin kaupungin suorittama kotiuttami-nen oli laiton. Kotiuttamisperus-teena ei voi olla huumetestistä kieltäytyminen, koska se ei ole lain mukainen kotiuttamisperus-te. Käräjäoikeus vähensi tästä erityisestä syystä Aittoniemen vankeusrangaistukseksi palveluksessa tapahtuneen 38 päivän keskeytyksen mukaisen 19 päivän osuuden vankeusrangais-tuksesta.