Amnesty adoptoi taas kaksi suomalaista mielipidevankia

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tunnustanut taas kaksi suomalaista totaalikieltäytyjää mieli-pidevangiksi. Mielipidevangit ovat 21-vuotiaat Juho Lindman ja Joonas Peltola. Lindman suorittaa siviilipalvelusrikokses-ta langetettua 197 vrk:n tuomiota Helsingin työsiirtolassa, Peltola puolestaan asevelvollisuudes-ta kieltäytymisestä langetettua 196 vrk:n rangaistusta Vilppulan varavankilassa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Amnesty on tunnustanut mielipidevan-giksi jo 16 suomalaista aseista-kieltäytyjää, koska pitää Suomen siviilipalveluksen kestoa rangaistuksenluontoisena.

Joulukuun alussa vankiloissa istui 17 siviilipalvelusrikoksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymi-sestä tuomittua aseistakieltäyty-jää. Alla on kerrottu syksyllä käräjäoikeuksien edessä olleista tapauksista:

27.10.: totaalikieltäytyjälle sakkoja ja vankeutta Kouvolassa

21-vuotias helsinkiläinen opiskelija tuomittiin perjantaina 27. 10. Kouvolan käräjäoikeudessa 196 päivän ehdottomaan vankeus-rangaistuk-seen ja 30 päiväsakkoon totaalikieltäy-tymisestään. Hän oli ilmoittanut asevelvolli-suuden ja sille vaihtoehtona toimivan pakko-työjärjestel-män, siviilipalve-luksen loukkaavan hänen oikeuksiaan autonomisena yksilönä. Kieltäytymisilmoituksessaan hän myös arvosteli siviilipal-veluksen pituutta ja sitä, että vapautus asepalveluksesta koskee vain rauhan aikaa.

Opiskelija oli määrätty palvelukseen 3. 7. 2000 Vekarajärvelle, jonne kuitenkin saapui vasta 10. 7. 2000. Hän oli jo ennakkoon lähettänyt varuskuntaan postikortin, jossa ilmoitti kieltäytymi-sestään. Käräjäoikeus tuomitsi hänet karkaamisesta 1200 markan suuruiseen sakkorangaistukseen.

Käräjäoikeudessa käytiin keskustelua siitä, onko kysymyksessä karkaaminen vai ainoastaan luvaton poissaolo. Syytetyn avustaja, lakiasiainsihteeri Juha Keltti viittasi eduskunnan lakivaliokunnan kantaan, joka vastustaa korkeimman oikeuden omaksumaa ankaraa linjaa. Syyttäjänä toiminut sotilaslakimies Jari Peltonen katsoi kysymyksessä olevan karkaamisen mutta oli sakkorangaistuksen kannalla.

196 päivän vankeusrangaistus tuomittiin asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Kummatkin rangaistusvaatimukset kiistet-tiin, koska Jehovan todistajat on vapautettu kaikesta palvelusvelvollisuudesta, ja karkaamista koskeva rangaistusvaatimus lisäksi siksi, että siviilipalveluk-sesta kieltäytyvä ei saa ylimääräistä rangaistusta. Rankaisematta jättämisen tai lievemmän rankaisemisen perusteluna avustaja korosti, että siviilipalvelusaika, josta rangaistus lasketaan, on syrjivä verrattuna varusmiesten palvelusaikaan.

Puolustus vetosi YK:n ihmis-oikeuskomitean Suomelle 8. 4. 1998 antamaan huomautukseen Jehovan todistajien etuoikeute-tusta kohtelusta sekä ns. Brinkhofin tapaukseen, jossa komitea totesi, että kaikkia kiel-täytyjiä, joilla on yhtä vahvat perusteet kieltäytyä niin varus-miespalvelusta kuin siviilipal-velustakin, on kohdeltava samalla tavalla. Käräjäoikeuden mielestä rankaiseminen ei kuitenkaan ollut perustuslain ja ih-misoikeussopimusten kieltämää syrjintää. Tuomioperusteluissa viitattiin perustuslaissa kaikille Suomen kansalaisille säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen ja asevelvollisuuslaissa säädettyyn miesten asevelvollisuuteen.

Vastaaja ilmoitti tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Hän aikoo valittaa siitä Helsingin hovioikeuteen, joka käsittelee valitukset sotilasrikosasioissa. Asevelvollisuudesta kieltäytyvät varusmiehet tuomitaan sotilasrikosasiain kokoon-panossa, jossa kaikissa oikeusasteissa on sotilasjäseniä. Käräjä-oikeudessa tuomitsemassa oli siviilipuheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä.

10.11: Tommi Koivistolle vankeutta Kokkolassa

Kokkolan käräjäoikeus langetti 10. marraskuuta 21-vuotiaalle kokkolalaiselle totaalikieltäyty-jälle Tommi Koivistolle 32 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen siviilipalvelusrikok-sesta. Koivisto kieltäytyi siviilipalveluksesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa 3. 4. 2000 suoritettuaan palvelusta sitä ennen 330 vrk.

Koiviston kieltäytyminen perustui vakaviin omantunnosyihin. ”Anarkistina ja antimilitaristina en voi tukea valtion väkivaltaa, jossa siviilipalvelus on osa maanpuolustuskoneistoa,” hän totesi kieltäytymisilmoitukses-saan. Osoitus tästä on erityisesti se, että siviilipalvelusmiehet on vapautettu aseellisista tehtävistä vain rauhan aikana. Hän pitää myös siviilipalveluksen kestoa rangaistuksenomaisena ja kohtuuttomana. Hän kertoo saanen-sa rohkeuden ja kypsyyden ryhtyä totaalikieltäytyjäksi vasta palveluksen aikana.

Koiviston avustajana käräjäoi-keudessa toiminut Aseistakiel-täytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti vetosi oikeudessa – taas Brinkhofin tapaukseen ja ihmisoikeuskomiteann huomautukseen vedoten – Suomen lakisäädännön syrjivyyteen, kun yksi aseistakieltäytyjäryhmä on vapautettu palveluksesta. Keltti toi esille, että mikäli Suomen siviilipalveluslain rangaistussäännökset ovat ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa, ensinmai-nittujen on väistyttävä. Tämän johdosta syyte olisi tullut hylätä.

Kokkolan käräjäoikeuden joissain määrin kehäpäätelmän omaisen ratkaisun mukaan kuitenkaan siviilipalveluslain ran-gaistussäännökset eivät voi olla Suomen perustuslain eikä kansainvälisten sopimusten vastainen, ”koska voimassaoleva perustuslakimme rakentuu Euroopan neuvoston ihmisoikeusso-pimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja niihin liittyvän oikeuskäytän-nön pohjalle”.

5.12: Pyry Nurmelle 197 vrk Loviisassa

19-vuotias helsinkiläinen totaali-kieltäytyjä Pyry Nurmi sai Loviisan käräjäoikeudessa 5. joulukuuta 197 vrk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen siviilipal-velusrikoksesta. Nurmi oli määrätty aloittamaan siviilipalveluk-sensa elokuussa 2000, mutta hän ilmoitti kieltäytyvänsä siitä kesäkuun lopulla Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen lähettämässään kieltäytymisilmoituksessa.

Nurmen kieltäytyminen perustuu eettisiin omantunnonsyihin. Hän on vakaumuksellinen aseis-takieltäytyjä, eikä katso voivansa olla mukana ylläpitämässä maailmaa, joka perustuu militaris-tisiin rakenteisiin.

Nurmen avustajana toiminut Juha Keltti vetosi oikeudessa normaaliin tapaan perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syr-jintäkieltoon. Nurmen tuomitseminen on syrjivää verrattuna palveluksesta vapautettuihin ryhmiin: Jehovan todistajiin, ahve-nanmaalaisiin ja naisiin. Käräjä-oikeus kuitenkin hylkäsi nämä perustelut.