"Me olemme yhä sodassa, aivan erityslaatuisessa sodassa.”

Serbiassa, missä kansalaistoiminta jo nyt on vaarallista, on pian koittamassa järjestöille vielä entistäkin raskaammat ajat. Kosovon sodan virallisesta päättymisestä asti Milosevicin hallitus on jatkuvasti käynyt “erityislaatuista sotaa” länsimaita vastaan. Vainon kohteena ovat nyt ihmisoikeuksien piirissä toimivat Jugoslavialaiset kansalaisjärjestöt.

Serbian hallituksen propaganda on pitkään leimannut ulkomailta avustuksia saavien ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen toiminnan länsimaiden pyrkimykseksi presidentti Milosevicin kaatamiseksi. Nyt hallitus on vastannut hyökkäykseen säätämällä uuden lain, jonka tarkoitus on ulkomailta tuetun järjestötoiminnan lopettaminen. Uusi laki kieltää järjestöiltä ulkomaisen avun vastaanottamisen ja järjestöt joilta löydetään ulkomaista valuuttaa lakkautetaan. Ainoan poikkeuksen laissa muodostavat pakolais-järjestöt, sillä Serbian hallituksella ei ole lainkaan mielenkiintoa auttaa pakolaisia valtion varoilla.

Kansalaisjärjestöjen taloudellinen tilanne Serbiassa on jo aiemmin ollut vaikea. Lehtien painamiseen käytettävää paperia ovat saaneet tuoda maahan vain hallitusta kannattavat lehdet ja paine mustanpörssin kauppaan on muutenkin suuri. Saksan markan vaihtoarvo pankissa on neljäsosa laittomasta katukaupasta. Jäljelle jäävät kolme neljäsosaa päätyvät Milosevicin sotakassaan. Jo nyt ennen uuden lain voimaantuloa talouspoliisi on aloittanut kotietsinnät järjestöjen tiloissa ja aktiivien kodeissa ulkomaisen valuutan löytämiseksi samalla, kun turvallisuuspoliisi etsii Kosovoa koskevia papereita.

Pian järjestöt joutuvat tekemään valinnan kahden mahdollisen tien välillä. Yksi mahdollisuus on paeta Serbian rakentaman tullimuurin taakse Montenegroon, jossa Saksan markalla on virallinen asema ja olot muutenkin vapaammat. Tämä tarkoittaisi kuitenkin toiminnan Serbiassa lopettamista, mikä hallituksen tarkoitus onkin. Toinen mahdollisuus on siirtää toiminta kokonaan maan alle. Maanalaisesta toiminnasta on Serbiassa esimerkkinä mm. suosittu, joskin osin nationalistisen populismin käyttämisen vuoksi kiistelty, hallituksen vastainen Otpor-liike. Ainakin osa vielä laillista järjestöistä on päättänyt jatkaa toimintaansa tarvittaessa maan alla. Ulkomailta tarjottavan avun muodot rajoittuvat nykyisessä tilanteessa lähes yksinomaan Serbian hallituksen painostamiseen – painottaen oman järjestön aikaisempaa NATO:n pommitusten vastaista toimintaa.

 

Kirjoitus perustuu Igorin War Resisters Internationalin seminaarissa Oxfordissa 29.-30.7. pitämään esitelmään, sekä aihetta käsitelleiden työryhmien keskusteluihin.