Totaalisaaga jatkuu

Toukokuun alussa Suomen vankiloissa istui 21 siviilipalvelusrikoksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua vankia. Suurimmillaan vangittujen määrä oli huhtikuussa alussa, jolloin linnassa istui yhtä aikaa enimmillään 27 totaalia, mutta luku tahtoo syystä tai toisesta aina laskea kesäksi…

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tunnustanut marraskuusta 1999 lukien 11 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevangeiksi, koska pitää siviilipalveluksen kestoa rangaistuksen luontoisena. Adoptoiduista neljä on edelleen vangittuna, muiden tuomio on päättynyt.

Amnesty julkisti huhtikuun alussa raporttinsa Euroopassa viime vuoden aikana tehdyistä ihmisoikeusrikoksista. Myös Suomi mainitaan raportissa. Euroopan Unionin maista ainoastaan Kreikka saa Suomen lisäksi Amnestylta kritiikkiä asevelvollisuusasioissa. Amnestyn tunnustamia mielipidevankeja on lähinnä Itä-Euroopan maissa. Suomi palasi Amnestyn listoille, koska siviilipalvelusaikaa ei lyhennetty lyhyempien varusmiespalvelusaikojen tultua voimaan vuonna 1998. Edellisen kerran Amnestyn tunnustamia mielipidevankeja oli Suomessa vuonna 1992.

Vuoden 2000 aikana vankeuteen on tuomittu jo 13 Aseistakieltäytyjäliiton tuntemaa totaalia. Viime vuonna totaalikieltäytyjiä oli työministeriön lukujen mukaan 56 (joukossa lienee ainakin muutamia muista syistä kuin vakaumuksellisen totaalikieltäytymisen takia syytteen saanutta sivareita), joista AKL tuntee 38.

14.4. – kahdelle vankeutta Loviisassa…

Loviisan käräjäoikeus langetti perjantaina 14. huhtikuuta ehdottoman vankeustuomion kahdelle siviilipalvelusrikoksesta syytetylle totaalikieltäytyjälle. Tuomitut ovat 20-vuotias helsinkiläinen Mikko Korhonen ja 21-vuotias helsinkiläinen Juho Lindman. Kumpikaan tuomituista ei ole suorittanut päivääkään mitään asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvää palvelusta, joten molemmille langetettiin maksimimittainen 197 vrk:n tuomio.

Mikko Korhosen kieltäytymisen taustalla on buddhalainen uskonnollinen vakaumus. Hän kieltäytyi myös siviilipalveluksesta, koska siitä ei ole tehty tasavertaista vaihtoehtoa asepalveluksen rinnalle. "Siviilipalveluksesta ei ole kehitetty todella vakavasti otettavaa vaihtoehtoa aseistakieltäytyjille työskennellä maansa ja myös koko ihmiskunnan hyväksi. Siviilipalvelus on kuin rangaistus niille, jotka eivät asepalvelusta suorita: se kestää pitkään, siihen ei valtio panosta eikä se ole erityisen tehokas tapa työskennellä rauhan ja turvallisuuden puolesta", hän totesi kieltäytymisilmoituksessaan viime vuoden joulukuussa. Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että siviilipalvelusmiehet on vapautettu asepalveluksesta vain rauhan aikana.

Juho Lindman puolestaan kieltäytyi eettisistä syistä. Hän katsoo kansallisvelvollisuudekseen kieltäytyä osallistumasta epäoikeudenmukaiseen yhteiskunnan kehittämiseen, jota armeija edustaa. "Yhdelläkään kansallisvaltiolla ei ole oikeutta määrätä kansalaisiaan rikkomaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. Kaikki tähän valmistautuva toiminta on tuomittavaa", hän totesi 14.10.1999 päivätyssä kieltäytymisilmoituksessaan. Lindman pitää myös nykymuotoista siviilipalvelusta epäoikeudenmukaisena liian pitkän palvelusajan takia, eikä näin ollen halua tukea sitä.

… ja kolmannelle Mikkelissä

Sotilaskokoonpanossa kokoontunut Mikkelin käräjäoikeus tuomitsi 14. huhtikuuta sulkavalaisen sekatyömies Lauri Kostiaisen 194 päiväksi ehdottomaan vankeuteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Lisäksi Kostiainen sai 30 päivän ehdollisen tuomion karkaamisesta.

Kostiainen oli määrätty aloittamaan varusmiespalvelus Savon Prikaatissa viime heinäkuussa. Hän lähetti ennen palvelukseenastumispäivää palveluspaikkaansa kirjeen, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä kaikesta asevelvollisuuteen liittyvästä palvelusta eettisiin syihin vedoten. Palveluspaikka ei kuitenkaan noteerannut Kostiaisen kieltäytymisilmoitusta, vaan hänet etsintäkuulutettiin.

Marraskuussa Kostiainen vietiin poliisikyydillä Savon Prikaatiin, jossa hänelle kertyi kolme palveluspäivää pidätettynä. Nämä otettiin huomioon asevelvollisuudesta kieltäytymisestä määrätyssä rangaistuksessa. Kaksi vapaudenmenetysvuorokautta vähennettiin karkaamisesta tuomitusta ehdollisesta rangaistuksesta.

Kostiaista oikeudessa avustaneen Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltin mukaan tuomio merkitsee ihmisoikeussopimuksissa kiellettyä syrjintää mm. kaikesta asevelvollisuuteen liittyvästä palveluksesta vapautettuihin Jehovan todistajiin verrattuna. Keltin mukaan totaalikieltäytyjän tuomitseminen sotilaskokoonpanossa loukkaa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Karkaamisesta tuomitseminen merkitsee syrjintää verrattuna siviilipalvelusrikoksesta tuomittuihin, joille tällaista lisäseuraamusta ei tule.

9.5. – tuomio kahdelle totaalikieltäytyjälle

Varkauden käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 9. toukokuuta 19-vuotiaan varkautelaisen totaalikieltäytyjä Aleksi Sutisen 197 vrk:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Sutinen oli kieltäytynyt siviilipalveluksesta tämän vuoden helmikuussa suorittamatta päivääkään mitään asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvää palvelusta. Kieltäytymisilmoituksessaan hän totesi, ettei usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen, eikä valtioilla ole oikeutta pakottaa ihmisiä tappamaan.

Maanantaina 8.5. oli tuomiolla puolestaan 23-vuotias uusikaupunkilainen totaalikieltäytyjä, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Uusikaupunkilainen sai Vakka-Suomen käräjäoikeudessa 92 vrk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen. Hän oli suorittanut siviilipalvelusta 211 vrk, mutta keskeytti sen viime vuoden joulukuussa. Hän kirjoitti kieltäytymisilmoituksessaan, ettei halua olla kanssakäymisessä tappamista tukevan instituution kanssa. Siviilipalvelusta hän pitää osana armeijajärjestelmää; osoitus tästä on mm. se, että sivarit on vapautettu aseellisista tehtävistä vain rauhan aikana. Kieltäytymisellään hän halusi esittää vastalauseen myös rangaistusluontoista siviilipalvelusaikaa kohtaan.