Työministeriöltä kritiikkiä sivarikeskukselle: EI PÄÄTÖSTÄ PALVELUSKELPOISUUDESTA – MIES TURHAAN LINNAAN?

seistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti teki joulukuussa –99 työministeriölle kantelun siviilipalveluskes-kuksen toiminnasta lahtelaisen siviilipalvelusvelvollisen ta-pauksessa. 7.1.2000 antamassaan vastauksessa työministeriö toteaa, että keskus oli toiminut tapauksessa virhellisesti.

 

Siviilipalvelusvelvollinen oli tuo-mittu viime vuoden helmikuussa käräjäoikeudessa vajaan viiden kuukauden vankeusrangaistukseen siviilipalvelusrikoksesta. Hän toi-mitti siviilipalveluskeskukselle rei-lua viikkoa oikeudenkäynnin jäl-keen lääkärinlausunnon, jonka mukaan hänet tulisi vapauttaa pal-veluksesta rauhan ajaksi ter-veydellisin perustein. Sen sijaan et-tä olisi tehnyt lausunnon perusteella päätöksen palveluskelpoisuudesta, keskus oli toimittanut lääkärin-lausunnon käräjäoikeudelle liitet-täväksi siviilipalvelusrikoksen asia-kirjoihin. Helsingin hovioikeus päätti lokakuussa –99 pitää va-nkeustuomion ennallaan. Siviilipal-velusvelvollinen otti yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon vasta ho-vioikeuden tuomion jälkeen.

 

Palveluskelpoisuutta koskevalla päätöksellä on asiassa varsin suuri merkitys, sillä mikäli siviili-palvelusrikoksesta syytetty on va-pautettu palveluksesta, hänellä ei ole jäljellä lainkaan henkilökoh-taista palvelusaikaa, eikä tuo-mioistuin näin ollen langeta van-keusrangaistusta. Ennakko-ta-pauksia tästä on lähivuosilta useita.

 

Työministeriön hallitusneuvos Mat-ti Ilonen toteaa vastauksessaan kanteluun, että keskuksen olisi pi-tänyt tehdä palveluskelpoi-suuspäätös: ”Siviilipalveluslain 10§:n nojalla siviilipalveluskeskus päättää siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuudesta osoit-tamansa lääkärin lausunnon pe-rusteella. Siviilipalveluskeskuksen päätösvaltaa ei ole rajoitettu niin, että rikosilmoituksen tekemisen jälkeen palveluskelpoisuudesta päättäminen siirtyisi jollekin toiselle taholle. Edelleen pykälässä todetaan, että palveluskelpoi-suudesta ja sen tarkistamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä asevelvollisen palveluskelpoi-suudesta on säädetty. Asevel-vollisuuslain 15§:n mukaan asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, ei voida sitä kieltää.” Vastauksensa lopussa Ilonen toteaa, että si-viilipalvelusvelvollisella on edel-leen oikeus saada palveluskelpoi-suutensa tarkastetuksi.

 

Ongelman asiassa muodostaa kuitenkin se, että palveluksesta vapauttaminen estää vankeustuo-mion vain, jos asian käsittely on kesken jossakin oikeusasteessa. Sen sijaan jo langetettua, lainvoimaista tuomiota se ei kumoa. Näin ollen käsillä olevassa tapauksessa tuomio voidaan välttää ­­- siinäkin tapauk-sessa, että keskus lopulta tekee lääkärinlausunnon mukaisen palve-luskelpoisuuspäätöksen - vain, mikäli Korkein oikeus ottaa jutun käsiteltäväkseen. Muussa tapauk-sessa lääkärinlausunnon perusteella palveluskelvoton siviilipalvelus-velvollinen aloittaa vankeustuo-mionsa suorittamisen lähiaikoina. Viimeisten parin vuoden aikana istumassa on ollut muitakin lää-kärinlausunnon perusteella pal-veluskelvottomia: keskus on kieltäytynyt ottamasta heitä ehdonalaiseen vapauteen suorit-tamaan siviilipalvelusta, jolloin heidän palveluskelpoisuutensa voitaisiin tarkastaa.