Totaaliuutiset

Totaalikieltäytyjien määrän voimakas lisääntyminen alkaa näkyä entistä enemmän myös oikeusjuttujen määrässä. Toukokuun jälkipuoliskolla oikeuden edessä oli neljä totaalia ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla kaksi. Kesäkuun toisella viikolla tuomiolle joutui vielä neljä lisää ja uusiakin tapauksia on tiedossa.

Toukokuun 1. päivänä Suomen vankiloissa istui 14 siviilipalvelusrikoksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua vankia. Korkeimmillaan samalla kertaa linnassa olevien määrä oli huhtikuun alussa, jolloin vankiloissa istui 15 aseistakieltäytyjää..

Kaikkien tiedossa lienee, että Amnesty International on ilmoittanut useita kertoja tunnustavansa nykyisten varusmiespalvelusaikojen aikana kieltäytyneitä totaalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi. Vankeustuomioiden hitaahkon täytäntöönpanon ja asiassa ilmenneiden teknisluontoisten ongelmien johdosta Amnesty ei ole vielä tehnyt yhtään adoptiopäätöstä, mutta tilanne muuttunee pian.

Kolmelle tuomio Loviisassa

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 18. toukokuuta kolme nuorta miestä ehdottomiin vankeusrangaistuk-siin siviilipalvelusrikoksesta, koska he kieltäytyivät suorittamasta asevelvollisuutta.

Rakennustyömies Antra Löövi Kotkasta ja opiskelija Kari Ilves Lohjalta tuomittiin 197 päiväksi vankeuteen. Kumpikaan ei ole suorittanut päivääkään mitään asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvää palvelusta. Sähköasentaja Sami Korhonen Kuopiosta oli suorittanut siviilipalvelusmiesten koulutusjakson kahdesti, yhteensä 61 päivää, joten hänet tuomittiin vankeuteen 167 päiväksi. Toisin kuin tavallisista rikoksista tuomituilla, totaalikieltäytyjillä ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen, vaan tuomio on istuttava päivästä päivään. Kari Ilves ja Sami Korhonen ovat ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon.

Kieltäytymisen syynä oli Korhosella siviilipalvelusmiesten syrjivä palvelusaika verrattuna varusmiehiin ja siviilipalvelusasioiden kohtuuttoman huono järjestäminen, ennenkaikkea jatkuva palveluspaikkapula. Löövi taas katsoi, että on yksilönvapauden vastaista pakottaa ihmiset antamaan väkivaltapalveluja valtion käyttöön, varsinkin kun Suomen valtion politiikka esim. aseviennin osalta on täysin moraalitonta. Ilveksen kieltäyty-misen taustalla oli vegaaninen elämänkatsomus, jonka mukaan eläinten - ja siis myös ihmisten - riistäminen ei ole hyväksyttävää, sekä näkemys armeijalaitoksen vahingollisuudesta Suomen kehityksen kannalta.

Amnesty International pitää ilmoituksensa mukaan siviilipalveluksen kestoa syrjivänä ja tunnustaa mielipidevangeiksi sellaiset suomalaiset totaalikieltäytyjät, jotka ovat kieltäytyneet varusmiesten uusien palvelusaikojen astuttua voimaan helmikuussa 1998. Kaikki tänään tuomitut sopivat tähän määritelmään, ja lienevät siten tulevaisuudessa kansainvälisillä mielipidevankilistoilla.

Totaalikieltäytyjälle vankeutta Kouvolassa

20-vuotias kouvolalainen opiskelija Jukka Johansson tuomittiin tiistaina 25. toukokuuta 6 kk:n 16 vrk:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen Kouvolan käräjäoikeudessa. Totaalikieltäytyjä Johansson oli kieltäytynyt siviilipalveluksesta tämän vuoden huhtikuussa.

Johansson toteaa kieltäytymisilmoituksessaan, että hallituksilla ei ole oikeuttaa päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta, liikkumisen vapaudesta tai eriarvoisuudesta asuinpaikan perusteella. Asevelvollisuusjärjestelmän hän näkee rajoittavan yksilönvapautta. Hän korostaa myös pitävänsä hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen kaltaisia asioita sotilaallisia uhkia todellisempina vaaratekijöinä turvallisuudelle.

Johansson avustajana toiminut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti viittasi oikeudessa syrjintäkiellon sisältäviin Suomen hallitusmuotoon (5 §, 2. momentti), Euroopan ihmisoikeussopimukseen (14. artikla) ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (26. artikla), joiden perusteella. totaalikieltäytyjien tuomitsemista vankeusrangaistuksiin voidaan pitää syrjivänä. Kouvolan käräjäoikeus jätti nämä ihmisoikeusargumentit kuitenkin huomiotta.

Järjestösihteeri Kivekkäälle vankeutta

Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri, 19-vuotias helsinkiläisopiskelija Otso Kivekäs tuomittiin 1. kesäkuuta 197 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen Helsingin käräjäoikeudessa. Kivekäs katsoi käyttäneensä jokaiselle kuuluvia vapauksia kieltäytyessään suorittamasta hänelle määrättyä siviilipalvelusta.

Kivekäs oli kieltäytynyt siviilipalvelusta kesäkuun lopussa 1998 vakavista omantunnonsyistä. Hän katsoo, ettei valtioilla tai muilla väkivallalla uhkaamiseen perustuvalla organisaatiolla ole mitään oikeutta pakottaa ihmisiä tappamaan tai vahingoittamaan muita ihmisiä. Siviilipalvelusta Kivekäs pitää osana maanpuolustusjärjestelmää ja valtion väkivaltakoneistoa, joita ei anarkistisen ja antimilitaristisen vakaumuksensa vuoksi halua millään tavoin tukea. Aseisiin perustuva "turvallisuus" ja kansallisvaltiomalli eivät ole vastaus vaan päin vastoin yksi syy maailmanlaajuisiin ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Koska Kivekäs kieltäytyy yhtä ehdottomasti ja yhtä vahvoin perustein niin varusmies- kuin siviilipalvelustakin, hänet kuuluisi rinnastaa muihin vastaavanlaisiin totaalikieltäytyjiin. Vastaavasti kieltäyvät Jehovan todistajat on Suomessa vapautettu kokonaan palvelusvelvollisuudesta. Tältä osin Suomen lainsäädäntö on ristiriidassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan syrjintäkiellon kanssa, kuten YK:n ihmisoikeuskomitea on 8.4.1998 Suomen valtiolle huomauttanut. Kivekään avustaja, oik. lis. Joonia Streng vaati oikeutta soveltamaan tapaukseen mainittua syrjintäkieltoa, mitä oikeus ei katsonut tarpeelliseksi.

Mika Virtaselle tuomio myöhemmin

19-vuotiaan lohjalaisen maalarin Mika Virtasen siviilipalvelusrikosasia oli esillä Loviisan käräjäoikeudessa tiistaina 1.6. Hän oli jättänyt kirjallisen kieltäytymisilmoituksen siviilipalveluskeskukselle 26.2.1999 oltuaan viisi päivää koulutusjaksolla. Virtanen protestoi sitä, että siviilipalvelu on asevelvollisuuden tukijärjestelmä, jota.käytetään pakotteena varusmiespalvelun suorittamiseksi, vailla mielekästä sisältöä. Virtasen kieltäytymiseen vaikutti ratkaisevasti se, että siviilipalvelun kesto on kohtuuttoman pitkä ja rangaistuksenomainen. Sopivana palvelusaikana Virtanen pitäisi kuutta kuukautta, lyhintä varusmiespalvelusaikaa.

Jos Virtanen tuomittaisiin yksinomaan siviilipalveluslain 26 § rangaistussäännöksen mukaan, tuomioksi tulisi jäljelläolevan palvelusajan puolikkaana 195 päivää ehdotonta vankeutta. Virtanen pyysi, että hänet tuomittaisiin erityisestä syystä laissa säädettyä lievempään rangaistukseen, mikä on rikoslain 3. luvun 5 § mukaan mahdollista. Erityisenä syynä hän toi esiin tekonsa motiivin, protestin epäkohdan esilletuomiseksi, ja sen, että syrjivän palvelusajan mukaan mitattu rangaistuskin on syrjivä. Virtasen avustaja, lakiasiainsihteeri Juha Keltti viittasi mm. siihen, että 1990-luvun alussa on tällainen motiivi saatettu ottaa huomioon siviilipalvelusrikoasioissakin, ja viime vuosina on esimerkiksi luonnon- tai eläinuojelumotiivia saatettu pitää rikosasiassa rangaistuksen lieventämisperusteena.

Palvelusajan syrjivyytttä koskevan kantansa tueksi Virtanen viittasi muun muassa Euroopan neuvoston, YK:n ja Euroopan unionin elinten kannanottoihin, joiden perusteella lyhimpään varusmiespalvelusaikaan verrattuna yli kaksinkertainen siviilipalvelus on kestoltaan rangaistuksenomainen ja kohtuuton. Nykyistä siviilipalvelusaikaa säädettäessä 1991 otettiin jo huomioon kaikki ne tekijät varusmiespalvelun rasittavuudessa, joihin on nyt vedottu siviilipalvelusajan pitämiseksi ennallaan. Siviilipalvelusajan ja niin lyhyimmän kuin keskimääräisenkin varusmiespalvelusajan suhde on kuitenkin muuttunut olennaisesti huonommaksi, kun 1.7.1998 varusmiesten palvelusajat porrastettiin ns. 6-9-12-järjestelmän mukaisiksi.

Loviisan käräjäoikeus otti lisäaikaa Virtasen perusteluiden harkitsemiseen. Tuomio annetaan käräjäoikeuden kansliassa 15.6-.1999.

Totaalisuma jatkui 8. kesäkuuta

Tiistaina 8.6 käsiteltiin Loviisan käräjäoikeudessa kaksi totaalikieltäytyjäjuttua tuomiota vaille valmiiksi. 19-vuotias helsinkiläisopiskelija Nakke Leppänen ja 20-vuotias Paraisilta kotoisin oleva opiskelija Tom Kettunen olivat kumpikin kieltäytyneet suorittamasta siviilipalvelusta ja kummallekin on tulossa 197 päivän ehdoton vankeusrangaistus. Tuomiot annetaan kuitenkin vasta 22.6. käräjäoikeuden kansliassa. Loviisan käräjäoikeudesa yksi samalla päivälle haastettu siviilipalvelusrikosasia siirrettiin syksyyn. Lisäksi käsittelyssä oli yksi siviilipalvelusrikosasia, josta Aseistakieltäytyjäliitolla ei ole lähempää tietoa. Tämän lehden mentyä jo taitettavaksi 9.6 käsiteltiin vielä Helsingissä Otto Salinin totaalikieltäytymisjuttua.

Nakke Leppänen kieltäytyi siviilipalvelusta ensimmäisen kerran jo 22.12.1998 mutta siviilipalveluskeskus ei suostunut tekemään hänestä rikosilmoitusta ennen kuin 2.2.1999 tehdyn uuden kieltäytymisilmoituksen jälkeen. Leppänen vastustaa asevelvollisuutta ja siviilipalvelun käyttämistä sen tukijärjestelmänä, muiden totaalikieltäytyjien syrjintää Jehovan todistajiin verrattuna sekä palveluksen rangaistuksenomaista pituutta.

Myös 22.2.1999 kieltäytynyt Tom Kettunen korosti siviilipalvelun rangaistuksenomaista luonnetta. Kettunen vastustaa asevelvollisuusjärjestelmää ja siviilipalvelusta sen suorittamisen tehosteena. OIkeudelle esitettiin otteita Kettusen kirjoituksista, joissa hän on käsitellyt muun muassa totaalikieltäytymistä velvollisuutena kansalaistottelemattomuuskäsitteen luojan, amerikkalaisen Henry David Thoreaun ajattelun valossa.

Leppänen ja Kettunen vaativat kumpikin syytteen hylkäämistä, rankaisematta jättämistä tai laissa säädettyä ehdotonta vankeusrangaistusta lievempää rankaisemista. Heidän avustajansa, lakiasiainsihteeri Juha Keltin mukaan nykyinen palvelusaika on syrjivä verrattuna varusmiespalvelukseen ja niin muodoin myös tuomitseminen ehdottomaan vankeusrangaistukseen puoleksi jäljellä olevasta palvelusajasta on syrjivää.Tällainen erottelu verrattuna varusmiehiin ja Jehovan todistajiin on kohtuuton ja suhteeton sillä mahdollisesti tavoiteltuun päämäärään nähden.

Aseistakieltäytyjäliitossa arvioidaan totaalikieltäytyjämäärän pian ylittävän ns. Lex Pihlajamäen aikaisen (1987-1991) keskitason. Tuolloin siviilipalvelusmiehet protestoivat muun muassa siviilipalvelun varusmiespalveluun verrattuna kaksinkertaista kestoa. Nyt siviilipalvelun kesto on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna lyhimpään varusmiespalvelusaikaan ja puolitoistakertainen keskimääräiseen varusmiespalveluun verrattuna. Totaalikieltäytyjien pisimmät vankeusrangaistukset (197 päivää) ylittävät lyhimmän varusmiespalvelusajan (180 päivää).

Eduskunnan työasiainvaliokunnan viime joulukuussa hyväksymässää mietinnössä sanotaan: "Siviilipalvelusvelvollisuuden rikkomista ja totaalikieltäytymistä koskevia rangaistuksia ja seuraamusjärjestelmää on arvioitava uudelleen. Eräissä tapauksissa nykyiset rangaistukset eivät ole oikeassa suhteessa teon haitallisuuteen ja moitittavuuteen nähden. Rikosoikeudellisten rangaistusten valikoimaa on viime vuosikymmeninä lisätty ja esimerkiksi ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavan yhdyskuntapalveluksen soveltuvuutta totaalikieltäytymiseen on tutkittava." Totaalikieltäytyjien määrän kasvun taustalla olevaan palvelusaikojen epäsuhtaan ei tuolloin saatu korjausta eikä myöskään Lipposen toinen hallitus siihen näytä aikovan puuttua.