Työasiainvaliokunnan mietintö

Sivarilain kohtalo viitoitettiin pitkälle työasiainvaliokunnassa, joka antoi mietintönsä 9.12. Valiokunta ehdotti sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana että Outi Siimeksen harkinta-aikaponnen hyväksymistä - ja molemmathan menivät läpi täysistunnossa.

Esitys ja ponsi hyväksyttiin valiokunnassa äänestyksen jälkeen 9-8. Niiden takana olivat kok, kesk ja rkp, niitä vastaan taas demarit, vas ja Virtanen. Kaikki kahdeksan vastaan äänestänyttä (Haatainen, Lahtela, Lindroos, Peltomo, Rinne sdp; Huotari, Huutola vas; Virtanen) allekirjoittivat myös vastalauseen, jossa esitettiin 365 vrk:n siviilipalvelusaikaa. Siimes puolestaan ehdotti omassa vastalauseessaan aloitteensa mukaista 450 vrk:n palvelusaikaa.

Mietinnössä on silti hyvääkin, sillä valiokunta kiinnittää huomiota kolmeen siviilipalvelusjärjestelmän merkittävään epäkohtaan, eli asunto-oloihin, palveluspaikkatilanteeseen ja rangaistusjärjestelmään:

-Valiokunta pitää tärkeänä, että työministeriö selvittää "yhteistyötahojen kanssa" nykyisen tilanteen ja korjaa asumisolojen epäkohdat "asumiskorvausjärjestelmää kehittäen". Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa asumiskustannusten siirtämistä pois palveluspaikoilta, kuten AKL on jo pitkään vaatinut.

Palveluspaikkojen laiminlyönteihin majoituksen järjestämisessä oli kirjallisessa kysymyksessään kiinnittänyt huomiota jo lokakuussa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas-ryhmä). Vastauksessaan (17.11) työministeri Jaakonsaari toteaa olevan "tarkoituksena, että työ- ministeriö yhdessä eri intressitahoja edustavien viranomaisten kanssa pyrkii selvittämään vaihtoehtoja asumiskustannusten korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Yhtenä lähestymistapana ongelmaan mainitaan "kustannusvastuun uudelleenjakaminen".

-Valiokunta toteaa, että "lainsäädäntöä on viipymättä uudistettava siten, että siviilipalveluspaikoista on mahdollista päättää nykyistä joustavammin", missä yhteydessä mainitaan mahdollisuuksina palveluspaikkatilanteen parantamiseksi yksityisoikeudellisten palveluspaikkojen hyväksymisen helpottuminen ja ulkomaanpalvelus kehitysyhteistyötehtävissä.

-Valiokunta toteaa, että "siviilipalvelusvelvollisuuden rikkomista ja totaalikieltäytymistä koskevia rangaistussäännöksiä ja seuraamusjärjestelmää on arvioitava uudelleen" sillä "eräissä tapauksissa nykyiset rangaistukset eivät ole oikeassa suhteessa teon haitallisuuteen ja moitittavuuteen nähden".

Tämä viitannee tapauksiin, joissa totaalikieltäytyjien rankaisemiseen ajatuksellisesti tarkoitetun siviilipalveluslain 26§:n perusteella on pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tuomittu henkilöitä, jotka eivät ole kieltäytyneet siviilipalveluksesta vakaumuksellisista syistä, vaan laiminlyöneet palvelusvelvollisuuttaan esim. erilaisten henkilökohtaisten ongelmien johdosta. Valiokunnan mielestä on myös tutkittava yhdyskuntapalveluksen soveltuvuutta totaalikieltäytyjien rankaisemiseen, nykyäänhän se on nimenomaisesti kielletty.