Siviilipalvelu rauhanpalvelukseksi

Työvoimaministeriö asetti keväällä 1980 uuden työryhmän tutkimaan siviilipalvelua. Työryhmän määräaika on tämän vuoden loppuun. Siviilipalvelusmiesliitto lähetti 24.9.1980 työryhmän jäsenille kirjeen, jossa se esitteli siviilipalvelusmiesten vaatimuksia siviilipalveluksen kehittämiseksi. Liiton esittämät vaatimukset olivat seuraavat:

1) Siviilipalvelukseen on sisällytettävä koulutusjakso (1-2 kk), joka sisältää rauhantutkimuslaitoksen ja rauhanjärjestöjen antamaa koulutusta.

2) Uusia siviilipalveluspaikkoja on järjestettävä. Kehitysyhteistyön eri tehtävät ovat siviilipalvelun luonteeseen sopivia. Uusiksi palveluspaikoiksi voitaisiin määritellä ne laitokset, jotka hyväksytään valtion virkaehtosopimuksissa ikälisään oikeuttaviksi palvelupaikoiksi. Samoin palveluspaikoiksi olisi hyväksyttävä nuoriso- ja rauhanjärjestöt sekä ammattikurssikeskukset.

3) Kieltäytymismenettelyä on muutettava. Hakijan vakaumusta ei voida tutkia parin tunnin keskustelulla, joten pelkän ilmoitusmenettelyn olisi riitettävä.

4) Siviilipalvelusmiehen oikeutta valita palveluspaikkansa olisi lisättävä.

5) Siviilipalvelusjärjestelmän tulisi olla kokonaan hallinnollisesti työvoimaministeriön alainen.

6) Palvelusehtoja olisi korjattava seuraavasti:

  • palveluspaikoissa olisi sovellettava mahdollisimman tarkoin normaalia työehtolainsäädäntöä
  • perusteettomat rajoitukset, kuten esim. kielto kotona asumisesta olisi poistettava. Täten vähennettäisiin siviilipalveluksesta aiheutuvia kustannuksia ja laajennettaisiin palveluspaikoiksi sopivien laitosten määrää
  • palvelusaika olisi määrättävä 8 kuukaudeksi
  • sosiaaliset edut olisi määriteltävä kaikille samoiksi, esim. terveydenhoito, ateriat, matkakorvaukset jne.
  • vapaa aika olisi selvästi erotettava työajasta.

7) Työvoimaministeriöön on saatava lisää henkilökuntaa hoitamaan käytännön siviilipalvelusjärjestelyjä. Käytännössä tämä voisi toteutua seuraavasti:

  • työvoimaministeriöön perustetaan uusia siviilipalveluspaikkoja. Näiden siviilipalvelusmiesten tehtäväksi olisi määrättävä useimmat käytännön rutiineista, kuten esim. palveluspaikkakirjanpito, lomajärjestelyjen hoitaminen jne.
  • työvoimaministeriöön perustetaan siviilipalvelusasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä olisi siviilipalvelukseen liittyvien kysymysten käsitteleminen siviilipalvelusjärjestelyjä hoitavan virkamiehen apuna. Neuvottelukunnan voisivat muodostaa työvoimaministeriön valmistelevat virkamiehet, muiden ministeriöiden edustajat (STM, OPM, OM), siviilipalveluslaitosten edustajat ja siviilipalvelusmiesten edustajat sekä edustajat rauhanjärjestöistä.

Työvoimaministeriön nykyinen käytäntö, jossa yksi virkamies hoitaa kaiken, ei käytännössä toimi edes tyydyttävästi. Tästä on osoituksena mm. palvelukseen astumisen pitkittyminen 1-2 vuoteen jopa pidempäänkin.