4. Sotilassaaret ihmisille!

10.7.1999

Helsingin edustalla on useita kaupunkilaisten virkistyskäyttöön soveltuvia saaria, joille heillä ei kuitenkaan ole menemistä: ne kun ovat armeijan hallinnassa. Antimilitaristinen kansalaistottelemattomuusryhmä Muurinmurtajat järjesti lauantaina 10.7.1999 näyttävän mielenilmauksen tätä asiaintilaa vastaan suorittamalla laittoman maihinnousun eräälle näistä kielletyistä saarista.

Tempauksen perustelut selviävät Muurinmurtajien paria päivää aikaisemmin julkiselle sanalle lähettämästä kannanotosta:

"Puolustusvoimat on tavallisesti perustellut saarten hallussapitoa sillä, että ne muodostavat Helsingin meripuolustuksen perustan. Lienee kuitenkin syytä kysyä, kuinka realistisia ovat uhkakuvat, joihin on varustauduttava pitämällä Helsingin edustan saaria armeijan hallinnassa ja mikä olisi näiden merilinnoitusten todellinen merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä. Sitä paitsi kaikilla armeijan hallitsemilla saarilla ei tosiasiassa edes ole mitään sotilaallista toimintaa.

On myös vedottu siihen, että armeijan hallinnassa saarten luonto säilyy paremmin kuin virkistyskäytössä. On toki totta, että kaikki Helsingin edustan saaret eivät luonnonarvojensa puolesta ole virkistyskäyttöön soveltuvia, mutta nekin säilyisivät nykytilassaan paremmin, jos ne saatettaisiin siviilialueiksi luonnonsuojelualueina. Jo tällä hetkellä virkistyskäytössä oleviin saariin kohdistuva rasitus taas todennäköisesti vähenisi, mikäli saaria olisi tarjolla enemmän. Alkuperäisen luonnon säilyttäminen on luonnollisesti otettava huomioon kaikessa saarten virkistyskäytössä.

Helsingin edustan saarten virkistyskäyttöä on kehitettävä niin, että mahdollisimman monilla meren ympäröimän kaupungin asukkailla on mahdollisuus nauttia meriympäristöstä. Tällöin etusijalla on oltava saarten saattaminen yleiseen käyttöön esim. loma-asuntojen rakentamisen sijaan. Tämä edellyttää myös saarille suuntautuvan julkisen vesiliikenteen kehittämistä osana pääkaupunkiseudun julkista liikennettä."

Määränpäänä Melkki

Kohteeksi valikoitui Lauttasaaren edustalta noin kilometrin päässä sijaitseva Melkki, joka on monessakin suhteessa hyvä esimerkki mainiosti ihmisten käyttöön sopivasta sotilassaaresta: se sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa, se on selvästi suurempi kuin vieressä olevat Pihlajasaaret eikä siellä ei ole kuin paikoittain merkittäviä luonnonarvoja, joita virkistyskäyttö saattaisi vaarantaa. Argumentit Helsingin meripuolustuksesta  kuulostavat Melkin kohdalla vieläkin epäuskottavammilta kuin muiden saarten, sillä sotavoimien läsnäoloa edustavat vain vieri vieressä rantaviivaa koristavat "kapiaisten" kesämökit. Varsinaista sotilaallista toimintaa siellä ei ole ollut aikoihin.

Oman mausteensa tapahtumaan toi käytettävissä ollut maihinnousukalusto. Seitsenhenkinen maihinnousuryhmä pakkautui Vattuniemen rannassa Kuusiluodon komerosta löytyneeseen puhallettavaan kumikanoottiin sekä kahteen pieneen jollaan. Vuotava kanootti ja ilmastointiteipillä pohjastaan paikkailtu puolimätä jolla selviytyivät merimatkasta ilman kohtuuttomia ongelmia, ja niiden miehistö suoritti suunnitelmien mukaisen maihinnousun. Sen sijaan kolmas alus joutui vaikeuksiin jo purjehduksen alussa narulla paikattujen hankaimien rikkouduttua. Urheakaan airoilla melominen ei riittänyt viemään venettä määränpäähän ja kaksituntinen odysseia Lauttasaarenselän koko ajan yltyvässä tuulessa päättyi lopulta lähtösatamaan.

Operaatio herätti tiedotusvälineiden huomiota jo etukäteen, joten ei ole ihme, että maihinnousijoita oli vastassa sotilaspoliisipartio, vaikkei saari normaalioloissa ilmeisesti olekaan vartioitu. Suunniteltua piknikkiä Melkin pohjoiskärjen hiekkarannalla ei näin ollen pystytty toteuttamaan. Jollaryhmä onnistui kuitenkin levittämään mukanaan tuomansa Sotilassaaret ihmisille! -banderollin tapahtumien kulkua vesitakseista seuranneiden journalistien silmien ja kameroiden eteen ennen kuin sotilaspoliisit sen pikaisesti takavarikoivat. Maihinnousun tehneet neljä antimilitaristiaktiivia kuljetettiin poliisisaattueessa Pikku-Roban poliisiasemalle, josta heidät vapautettiin kuulustelujen jälkeen samana iltana. Samaan aikaan meriseikkailustaan selvinnyt epäonninen partio toteutti antimilitaristista eväsretkeä Vattuniemessä rannalle alun alkaenkin jääneiden tukijoukkojen kanssa.

Tapahtumaan osallistuneet jättivät muutamaa viikkoa myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuustolle kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan asianomaista Helsingin kaupungin elintä ryhtymään toimenpiteisiin kaupungin edustalla olevien sotilassaarten saattamiseksi julkiseen käyttöön.

Julkaistu Sivari&Totaalissa 3/99

  


Saarenvaltaajien tuomio ei muuttunut hovissa

Helsingin hovioikeus päätyi torstaina 21.9.2000 antamassaan tuomiossa pitämään käräjäoikeuden neljälle sotilasalueelle luvatta tunkeutuneelle antimilitaristille langettaman tuomion ennallaan. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi "saarenvaltaajat" joulukuussa 1999 sakkorangeistuksiin "virallisen kiellon noudattamatta jättämisestä". Valtaajista kolmelle tuomittiin kahdeksan ja yhdelle - tekohetkellä alaikäiselle - kuusi päiväsakkoa.

Neljä antimilitaristiseen Muurinmurtajat -kansalaistottelemattomuusryhmään kuulunutta aktiivia nousi vuoden -99 heinäkuussa luvatta maihin Helsingin edustalla sijaitsevalle Melkin saarelle, joka on maihnnousukiellossa oleva sotilasalue. Tempauksella kritisoitiin sitä, että puolustusvoimat pitää hallussaan valtaosaa Helsingin edustan saarista kieltäen tavallisilta kaupunkilaisilta pääsyn niille. Muurinmurtajat vaativat puolustusvoimia luovuttamaan Helsingin edustalla sijaitsevia saaria yleiseen virkistyskäyttöön.

Valtauksen kohde, Melkin saari Lauttasaaren edustalla, on malliesimerkki alueesta, jota puolustusvoimat sitkeästi pitää hallussaan, vaikkei sillä ole minkäänlaista sotilaallista käyttöä. Melkki olisi myös suurena metsäisenä saarena ihanteellinen virkistysalue, eikä virkistyskäyttö uhkaisi saaren luontoarvoja. Melkin avaaminen yleisölle myös vähentäisi viereisiin kaupungin omistamiin Pihlajasaariin kohdistuvaa kulutusta. Tällä hetkellä Melkki on pyhitetty armeijan kantahankilökunnan lomailuun.

Muurinmurtajien valtauksen yhteydessä kaupungille luovuttama kuntalaisaloite ja sen pohjalta tehty 43 kaupunginvaltuutetun allekirjoittama valtuustoaloite Helsingin edustan saarten siirtämiseksi puolustusvoimilta virkistyskäyttöön ovat juuttuneet byrokratian rattaisiin. Helsingin kaupunginkanslia arveli vielä viime keväänä aloitteiden tulevan kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kesää, mutta asiasta ei sen koommin ole kuulunut mitään tietoja.

Puolustusvoimat pitää alueistaan tiukasti kiinni. Viimeksi puolustusvoimien kiinteistöjen hallintouudistusta koskeneessa uutisoinnissa esillepulpahtanut kysymys saarten virkistyskäytöstä sai puolustusvoimilta tyrmäävän vastauksen. Näyttää siis siltä, että tarvetta viimevuotisen saarenvaltauksen kaltaiseen toimintaan olisi jatkossakin...

Sampsa Oinaala

 

Julkaistu Sivari&Totaalissa 3/00