Totaalikieltäytyjä Huttusen pitkä odotus: Kieltäytyminen 1995 Vaasassa todettiin hovissa vanhentuneeksi Uusi kieltäytyminen 2000

Tiedotusvälineille 6.4.2000 klo 12.30 julkaisuvapaa

 

Heinäkuussa 1995 siviilipalvelusta kieltäytyneen 23-vuotiaan Pekka Huttusen piinallinen odotus jatkuu. Vaasan hovioikeus kieltäytyi maanantaina 3.4. antamassaan tuomiossa tutkimasta Huttusen valitusta Vaasan käräjäoikeuden tuomiosta. Käräjäoikeus oli 4.1.2000 hylännyt siviilipalvelusrikosta koskevan syytteen, koska rikos oli vanhentunut - Huttunen olisi voitu tuomita 181 päivän vankeusrangaistukseen jollei yleinen kahden vuoden vanhentumisaika olisi jo umpeutunut. Totaalikieltäytyjä Huttusen kannalta ratkaisu on huonoin mahdollinen, koska hänen palvelusvelvollisuutensa loppumiseen 30-vuotiaana on periaatteessa melkein seitsemän vuotta.

Lapinjärvellä vuoden 1998 alusta toiminut siviilipalveluskeskus kutsui Huttusen käräjäoikeuden tuomion jälkeen uudelleen palvelukseen, mistä hän kieltäytyi 20.3.2000. Keskus teki Huttusesta rikosilmoituksen Loviisan poliisilaitolle. Nyt hän odottaa kutsua Jämsässä poliisilaitokselle kuulusteltavaksi. Huttusen uudesta kieltäytymisestä odotettavissa olevaa ehdotonta vankeusrangaistusta ei mitenkään ehditä panna täytäntöön ennen syksyä, ehkä ei silloinkaan. Huttunen harkitsee ihmisoikeusvalituksen tekemistä, mikä edellyttää muutoksenhakuprosessin viemistä loppuun asti kotimaassa.

Syytettyjen tavallisesta käyttäytymisestä poiketen Huttunen vaati Vaasassa tuomitsemistaan 1995 tapahtuneesta kieltäytymisestä. Vanhentumissäännöksen sivuuttamista vaadittiin, koska prosessin kesto jo nyt rikkoo ihmisoikeussopimusten takaamaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Huttunen oli kuulusteltu yli neljä vuotta aikaisemmin Jyväskylän poliisissa. Vaikka asiassa ei ollut mitään epäselvää ja esitutkinta oli käytännössä päättynyt, Huttusen toistuvista tiedusteluista huolimatta juttu saatiin vireille Vaasan käräjäoikeudessa vasta loppusyksystä 1999. Huttuselle tilanne on aiheuttanut kärsimystä ja haittaa, esimerkiksi passia hänelle ei ole myönnetty, eikä puolen vuoden vankeuden odotteleminen mitenkään ole edistänyt elämänsuunitelmien tekemistä.

Huttusen avustajan, Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteerin Juha Keltin mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamiskäytännön perusteella voi tuskin olla epäilyä siitä, että Suomi on syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen oikeudenkäynnin keston ja sen eri seurausten vuoksi. Vaasan käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vaadittiin niiden ottamista huomioon erityisenä syynä, jonka perusteella voitaisiin tuomita laissa säädettyä lievempään rangaistukseen. Vaatimusta ei vastustanut myöskään jutun syyttäjä, Pietarsaaren kihlakunnansyyttäjä Paavo Tyni.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomitaan ehdotonta vankeutta puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Huttunen keskeytti palveluksen 32 päivän koulutusjakson jälkeen joten jäljellä olisi 363 päivää. Huttunen vaati 181 päivän rangaistukseen vähintäin 30 päivän vähennystä.

Syyttäjä vastustaa käsitystä siviilipalvelusrikoksen vanhentumista sillä perusteella, että Huttunen olisi syyllistynyt jatkuvaan rikokseen - samantapaiseen kuin sotilaan luvaton poissaolo tai karkaaminen, jotka päättyvät kun poissaolo päättyy. Hovioikeus ei kuitenkaan hyväksynyt enempää jatkuvan rikoksen teoriaa kuin ihmisoikeusperusteluakaan.

Vaasan hovioikeuden mukaan Huttusella ei ollut oikeutta hakea muutosta, koska ratkaisun lopputulos on hänelle myönteinen. Asianosaisen henkilökohtainen käsitys siitä, onko rikosasiassa annetun ratkaisun lopputulos hänelle myönteinen vain vastainen, ei ole asiassa ratkaisevaa, vaan kysymys arvioidaan objektiivisesti rikosoikeudellisen järjestelmän kannalta tarkasteltuna, hovioikeus perusteli.

Avustaja Keltti huomauttaa että objektiivisesti perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kannalta asiassa on tehty Huttusen kannalta vastainen ratkaisu. Koska Huttunen johdonmukaisena vakaumuksellisena totaalikieltäytyjänä joutui kieltäytymään uudelleen ja joutuu käymään läpi uuden esitutkinnan ja oikeudenkäynnin, kysymys on jopa halventavasta kohtelusta.

Hovioikeus näki aiheelliseksi todeta, että kun myös virallinen syyttäjä on hovioikeudessa katsonut, ettei syyteoikeus ole vanhentunut, ja vaatinut että Huttunen tuomitaan rangaistukseen, Huttusen valituksessaan esittämä vaatimus hänen tuomitsemisestaan rangaistukseen tulee asiassa joka tapauksessa tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.

Huttunen vaatii yhä, että hänet tuomitaan hänen kohtelunsa ja yleisen siviilipalvelusajan kohtuuttomuuteen perustuvista syistä laissa säädettyä lievempään rangaistukseen. Väheneekö tuomio Huttusen jäljellä olevan palvelusajan puolikasta vastaavasta 181 päivästä selvinnee vasta, jos korkein oikeus poikkeuksellisesti myöntää valitusluvan vuonna 1995 tapahtunutta kieltäytymistä koskevassa asiassa tai kun vuonna 2000 tapahtuneesta kieltäytymisestä on oikeudenkäynti mahdollisine valituksineen saatu loppuun. Esitutkintaviranomaisten viivytykset ovat aiheuttaneet sen, että Huttunen ei ehkä saa oikeutta vielä vuosiin.