Suomen vankiloissa kymmenen mielipidevankia

Lehdistötiedote 20.3.2003 klo 10.00, heti julkaisuvapaa

Amnesty Internationalin kansainvälinen sihteeristö on ilmoittanut Aseistakieltäytyjäliitolle tunnustaneensa yhdeksän vangittuna olevaa suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevangiksi. Uudet mielipidevangit ovat Pekka Kauhanen (19), Ari Koski (20), Ilkka Lipsanen (20), Markus Mattsson (21), Otto Miettinen (24), Henrik Murdoch (21), Jussi Ollikainen (20), Mikko Saarinen (25) ja Timo Turunen (25). Kaikki suorittavat parhaillaan joko siviilipalvelusrikoksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä langetettua tuomiota. AI vaatii kaikkien mielipidevankien välitöntä vapauttamista. Joukkoadoption jälkeen Suomen vankiloissa istuu tällä hetkellä kymmenen mielipidevankia, sillä nyt adoptoitujen lisäksi Amnesty tunnusti joulukuussa 22-vuotiaan Toni Mäen.

Amnesty ei ole koskaan aikaisemmin tunnustanut samalla kertaa yhtä montaa suomalaista mielipidevangiksi. Tapahtuma on varsin ainutlaatuinen myös kansainvälisesti nähtynä, sillä Amnestyn vuosiraportin 2002 mukaan Suomi oli vuonna 2001 ainoa EU:n jäsenmaa, jossa oli järjestön tunnustamia mielipidevankeja. Suomen lisäksi mielipidevankeja tai mahdollisia mielipidevankeja oli kymmenessä Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen maassa. Muut tässä joukossa olivat Armenia, Azerbaidzhan, "Dnestrin tasavalta", Georgia, Kirgistan, Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä. Tällä hetkellä mielipidevangiksi tunnustettuja vangittuja aseistakieltäytyjiä on myös Kreikassa.

Marraskuun 1999 jälkeen Amnesty International on tunnustanut mielipidevangiksi jo 43 suomalaista totaalikieltäytyjää. Amnesty pitää 395 vuorokauden mittaista siviilipalvelusta rangaistuksenomaisena varusmiespalvelusaikaan verrattuna ja tulee ilmoituksensa mukaan jatkamaan totaalikieltäytyjien tunnustamista mielipidevangeiksi siihen saakka kunnes siviilipalvelusaika lyhenee. Järjestön mukaan siviilipalvelus saisi olla korkeintaan puolitoista kertaa varusmiespalveluksen yleisimmän keston mittainen.

Siviilipalveluksen keston suhteen Suomen lainsäädäntö poikkeaa jyrkästi useimpien muiden Länsi-Euroopan maiden tilanteesta. Lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa, joissa edelleen on voimassa asevelvollisuus, siviilipalvelus on joko samanmittainen tai hieman pidempi kuin yleisin varusmiespalvelus. Suomessa se on siihen verrattuna yli kaksinkertainen. Aseistakieltäytyjäliitto odottaa vastavalitun eduskunnan ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin Suomen ihmisoikeusmaineen kyseenalaiseen valoon saattavan mielipidevankiongelman ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää siviilipalveluksen keston merkittävää lyhentämistä. Edellisen kerran siviilipalveluslakia käsiteltiin eduskunnassa loppuvuonna 2000. Tuolloin eduskunta päätti kuitenkin hylätä jopa hallituksen esitykseen sisältyneen riittämättömän palvelusajan lyhennyksen 12 kuukauteen.

Siviilipalveluksen rangaistuksenomainen kesto ja muut ongelmat ovat vaikuttaneet totaalikieltäytymisen voimakkaaseen lisääntymiseen muutaman viime vuoden aikana. Aseistakieltäytyjäliitto arvioi, että vuonna 2002 aloitettiin oikeustoimet ehkä jopa 70 totaalikieltäytyjää vastaan. Maaliskuun alussa Suomen vankiloissa istui yhteensä 28 siviilipalvelusrikoksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua aseistakieltäytyjää.