Kansainvälinen rauhanvankipäivä

1.12.2007 on Kansainvälinen rauhanvankien päivä (Prisoners for Peace Day). Tämän vuoden teemana on aseistakieltäytyjät Turkissa. WRI:n sivustolla löydät enemmän tietoa.

 

TURKKI: MILITARISMI VALTIONIDEOLOGIANA 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi tammikuussa 2007 päätöksensä turkkilaisen aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülken tapauksessa. Ülke vietti 1997-99 yli kaksi ja puoli vuotta vankeudessa lukuisien tottelemattomuutta koskevien syytteiden johdosta. Tuomioistuin totesi: ”Lukuisat hakijaa vastaan nostetut rikossyytteet, niistä seuraavien tuomioiden kasautuvat vaikutukset sekä syytteiden ja vankeusjaksojen jatkuva vuorottelu yhdistettynä mahdollisuuteen, että hän saattaisi olla niiden alainen koko loppuelämänsä ajan, [...] olivat enemmänkin laskelmoitu yritys tukahduttaa kantelijan älyllinen persoonallisuus, aiheuttaa hänessä pelon, ahdistuksen ja haavoittuvuuden tunnetta nöyryyttämis- ja häväisemistarkoituksessa sekä murtaa hänen vastustuksensa ja tahtonsa. Lähes ”kansalaiskuolemaa” merkitsevä maanalainen elämä, johon hakija oli pakotettu, ei sovi demokraattisen yhteiskunnan rangaistusjärjestelmään." Yhdessä tämä merkitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklan loukkausta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, joku saattaisi sanoa. Yli seitsemän vuoden jälkeen tapaus on vihdoinkin päättynyt. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Osman Murat Ülke elää yhä maanalaista elämää, josta ihmisoikeustuomioistuin puhui, vaikkakin on saanut korvauksen Turkin valtiolta. Kesäkuussa 2007 hän sai uuden vangitsemismääräyksen, jossa hänet määrätään suorittamaan loppuun vuonna 1999 langetettu vankeusrangaistus. Kun hänen lakimiehensä valitti määräyksestä Eskisehirin sotilastuomioistuimeen, tämä päätti ettei vangitsemismääräyksessä ole mitään ongelmia, koska ihmisoikeustuomioistuin ei määrännyt järjestettäväksi uutta oikeudenkäyntiä. Näin ollen aikaisemmat tuomiot voidaan edelleen panna täytäntöön, vaikka tämä saattaisikin merkitä kolmannen artiklan loukkausta.

Turkkilaisen sotilastuomioistuimen räikeä suhtautuminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ei ole sattumaa, sillä aseistakieltäytyjät hyökkäävät teollaan turkkilaisen militarismin ydintä vastaan.

 Militarismi valtion doktriinina

 Militarismi on Turkin tasavallan perusperiaate, jonka rinnalle merkityksessä nousee vain maallisuusperiaate, jonka vartijaksi armeija taas on itsensä nimittänyt. Mustafa Kemal Atatürk perusti Turkin tasavallan 23.10.1923 neljä vuotta kestäneen johtamansa "itsenäisyyssodan"jälkeen. Uusi Turkin valtio toteutti joukon uudistuksia murtaakseen islaminuskon vallan ja ”modernisoidakseen” – "länsimaistaakseen" – Turkin: eurooppalainen kalenteri otettiin käyttöön 1926, arabialaisesta kirjaimistosta siirryttiin latinalaiseen vuonna 1928, Sveitsin ja Italian lainsäädäntöön perustuva perustuva siviili- ja rikosoikeusjärjestelmä otettiin käyttöön 1926 jne. Uusi Turkin valtio oli kuitenkin kaukana demokraattisesta: " Lain järjestyksen ylläpitämisestä julkistamisen jälkeen (maaliskuussa 1925) Turkin hallitus oli autoritaarinen yhden puolueen järjestelmä ja, kaunistelemattomasti sanottuna, diktatuuri" (Zürcher).

Yhdessä näiden uudistusten kanssa käsi kädessä luotiin ”sotilaskansakunta”-myytti, jonka kulmakivenä on miesten pakollinen sotilaspalvelus. Heti kun mahdollista – ensimmäisen väestölaskennan yhteydessä 1927 – uusi Turkin tasavalta julisti yleisen asevelvollisuuden [tai oikeammin "yleisen"], joka kasvatti maan armeijan koon 78 000 sotilaasta vuonna 1922 800 000:en vuonna 1939/40. Tämän mukana luotiin "jokainen turkkilainen (mies) syntyy sotilaaksi" -ideologia, joka on tänään syvästi juurtunut vallitsevaan turkkilaiseen kulttuuriin.

Turkin armeija on näytellyt merkittävää roolia Turkin julkisessa ja poliittisessa elämässä tähän päivään saakka. Turkin tasavallan perustamisen jälkeen armeija on kaapannut vallan kolmesti (1960, 1971, 1980), ja toteuttanut useita "hiljaisia vallankaappauksia" pakottamalla poliittisen siviilieliitin mukautumaan tahtoonsa. Turkin perustuslain mukaan pääesikunta ei ole vastuussa puolustusministeriölle, sen tulee vain toimia yhteistyössä sen kanssa.

Maltillista islamilaista AKP-puoluetta edustavan uuden presidentin Abdullah Gülin valintaan liittyvät tapahtumat tänä vuonna eivät tuoneet julki vain ”Atatürkin periaatteiden” suojelijaksi julistautuvan armeijan ja koko ajan voimistuvan maltillisen ja modernisoidun islamin välistä valtataistelua Turkissa, vaan myös sotilaallisten ja siviililuontoisten poliittisten instituutioiden valtataistelua yleensä.

Kurdikysymys

Kemalilainen turkkilainen nationalismi ei ole sopusoinnussa maan monietnisen todellisuuden kanssa. Viime kuukausina uutisiin ovat nousseet armenialaisten kansanmurhasta (1915) käyty keskustelu sekä PKK:n sissien uusi nousu.

PKK kävi sissisotaa Turkin valtiota vastaan vuodesta 1980 alkaen, tavoitteenaan aluksi itsenäisyys ja nykyään autonomia Turkin valtion puitteissa. Turkin armeija vastasi aloittamalla täysimittaisen sodan kurdialueilla, julistamalla hätätilan ja käynnistämällä etnisiin puhdistuksiin perustuvan politiikan. Vuonna 1999 Turkki vangitsi Abdullah Öcalanin, PKK:n silloisen johtajan, joka tuomittiin sittemmin kuolemaan. Tuomio muutettiin myöhemmin kovennetuksi elinkautiseksi vankeudeksi.

Vaikka tämä olikin massiivinen takaisku PKK:lle, sissit ovat onnistuneet järjestäytymään uudelleen ja keränneet uusia voimia. Pohjois-Irakin kurdialueelta toimineiden PKK:n sissien hiljattaiset hyökkäykset Turkin alueella sekä turkkilaisten sotilaiden kaappaaminen synnyttivät jännitteitä Turkin ja Irakin välille – ja sen seurauksen ja Turkin ja sen NATO-liittolaisten, erityisesti USA:n ja Britannian välille.

Tätä kirjoitettaessa (lokakuun lopulla 2007) Turkki on keskittänyt Irakin rajalla 100 000 sotilasta valmiina aloittamaan hyökkäyksen ”terrorismin kitkemisen”. Ensimmäiset ilmaiskut ovat jo tapahtuneet. AKP:n hallitus vastusti alunperin sotilaallista ratkaisua, mutta armeijan mahti pakotti sen omaksumaan armeijan kannan – tai muuten se olisi jätetty huomiotta ja marginalisoitu armeijan ajamista asioista. Tällä hetkellä hallitus ottaa julkisesti ehdottaman kovan linjan. Lokakuussa Turkin hallitus hylkäsi Irakin ehdotuksen konfliktin ratkaisemiseksi.

Aseistakieltäytyjät

Tällä hetkellä Turkin vankiloissa ei tietojen mukaan ole yhtään ei-uskonnollista aseistakieltäytyjää, mutta tilanne saattaa muuttua koska tahansa. Yli 60 ihmistä on julistautunut julkisesti aseistakieltäytyjäksi vuoden 1989 jälkeen (lukuun ei sisälly Jehovan todistajia eikä muita uskonnollisia kieltäytyjiä), ja lukuisat aktivistit ja journalistit joutuvat kohtaamaan vankeustuomioiden uhkan puhuessaan militarismia vastaan – tai kertoessaan militarismin vastustajien toiminnasta ja mielipiteistä. Kaksi aseistakieltäytyjää – Halil Savda ja islamilainen aseistakieltäytyjä Enver Aydemir – istui vankilassa aikaisemmin tänä vuonna. Tällä hetkellä he ovat ”vapaana”, mutta virallisesti sotilaskarkureina. Muut kieltäytyjät, kuten Osman Murat Ülke, Mehmet Bal ja Mehmet Tarhan vain muutamia mainitakseni – elävät samanlaisessa "kansalaiskuoleman" tilassa. Ja jokainen aseistakieltäytyjäksi julistautunut saattaa koska tahansa joutua poliisin pidättämäksi ja luovutetuksi ”omaan" sotilasyksikköönsä.

Andreas Speck

 

Kirjallisuutta:

  • Ayse Gül Altinay: The Myth of the Military-Nation. Militarism, Gender, and Education in Turkey. New York, 2004
  • Erik Jan Zürcher (ed.): Arming the State: Military Conscription in the Middle East and Central Asia 1775-1925. London and New York, 1999

 

RAUHANVANGIT 1.12.2007

 

ARMENIA

 

Vaikka Armenia hyväksyi aseistakieltäytymistä koskevan lain vuonna 2004, vangitsemiset jatkuvat. Monet aseistakieltäytyjät kieltäytyvät myös vaihtoehtopalveluksesta, koska sitä kontrolloi puolustusministeriö. Lakiin on lisätty säännökset, jotka koskevat korvaavasta palvelusta kieltäytyviä aseistakieltäytyjiä.

Jehovan todistaja -kieltäytyjät vetosivat toukokuussa 2007 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen väittäen, että heidän ihmisoikeuksiin aseistakieltäytyjinä loukataan.

 

 

ERITREA

Paulos Eyassu (24/09/1994-)
Negede Teklemariam (24/09/1994-)
Isaac Mogos (24/09/1994-)
Aron Abraha (09/05/2001-)
Mussie Fessehaye (kesäkuu 2003-)
Ambakom Tsegezab (helmikuu 2004-)
Bemnet Fessehaye  (helmikuu 2005-)
Henok Ghebru (helmikuu 2005-)
Sawa Prison, Eritrea

Amanuel Tesfaendrias (maaliskuu 2005-)
Wia Prison, Eritrea

Kaikki yhdeksän ovat Jehovan todistajia, jotka on tuomittu aseistakieltäytymisen johdosta. Kolme heistä on ollut vangittuna syyskuusta 1994 alkaen. Ketään heistä ei ole koskaan syytetty ”rikoksestaan”. Lainmukainen maksimirangaistus aseistakieltäytymisestä on kolme vuotta.

Lisää Eritrean aseistakieltäytyjien tilanteesta.

 

 

ETELÄ-KOREA

Maan korkein oikeus ja perustuslakituomioistuin tekivät vuonna 2004 päätöksen, jossa aseistakieltäytymisoikeus hylättiin. Maan vankiloissa on noin 1000 aseistakieltäytyjää, joista suurin osa Jehovan todistajia. Marraskuussa 2006 Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea päätti, että aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamattomuus merkitsee kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklan loukkausta. Silti aseistakieltäytyjiä vangitaan yhtä Etelä-Koreassa.

Kim Chisoo, (prisoner No. 3498, 13/09/07-13/03/09)
Seoul Jail, Box 20 P.O.; Gunpoucheguk Gyeonggi-do; Korea; 437-702

Yoo Minseok, (prisoner No. 1535, 17/08/07-17/02/09)
Yeoju Prison / Box 30 P.O.; Yeojuucheguk Yeoju-eup; Yeoju-gun Gyeonggi-do; Korea, 469-885

Jung Jaehoon, (prisoner No. 2542, 22/05/07-22/11/08)
Yeongdeungpo Jail / Box 164 P.O., Seoulgeumcheonucheguk, Korea, 152-707

Kim Dohyung, (prisoner No. 906, 26/01/06-end/12/07, release on parole)
Yeongdeungpo Prison / Box 165 P.O., Geumcheonucheguk Seoul, Korea, 152-707

Park Chul, (prisoner No. 2426, 07/11/06-07/05/08)
Yeongdeungpo Jail / Box 164 P.O.; Seoulgeumcheonucheguk; Korea, 152-707

Song Inwook, (prisoner No. 907, 23/11/06-23/05/08)
Yeongdeungpo Prison / Box 165 P.O., Geumcheonucheguk Seoul; Korea, 152-707

Park Kyungsoo, (prisoner No. 1974, 14/12/06-14/06/08)
Seongdong Jail / Box 177 P.O., Songpaucheguk Seoul; Korea, 138-709

 

ISRAEL

Israel vangitsee edelleen aseistakieltäytyjiä, jotka kieltäytyvät palvelemasta maan armeijassa. Aseistakieltäytyjät tuomitaan tavallisesti useisiin peräkkäisiin lyhyisiin vankeusrangaistuksiin. Ajankohtaista tietoa vangittuina olevista löytyy WRI:n sivustolta: http://wri-irg.org/news/alerts .

 

 

PUERTO RICO

José Pérez González (21519-069)
(viiden vuoden tuomio- vapautuu 15/07/08)
CCM Miami, Community Corrections Office, 401 N. Miami Ave., Miami, FL33128, USA

Tuomittu salaliitosta, liittovaltion omaisuuden vahingoittamisesta ja/tai ehdonalaisrikkomuksesta 1.5.2003 vastustaessaan USA:n pommitusharjoituksia Viequesin saarella Puerto Ricossa.

 

 

SUOMI

Tiedot vangituista totaalikieltäytyjistä löytyvät täältä.

 

 

TURKKI

 

Tällä hetkellä vankiloissa ei ole yhtään ei-uskonnollista kieltäytyjää. War Resisters´ International tietää kuitenkin useita Jehovan todistajia, jotka on vangittu kieltäydyttyään sotilaspalveluksesta uskonnollisen vakaumuksensa johdosta.

Çaglar Buldu on tällä hetkellä Afyonin sotilasvankilassa. Hän vietti vankilassa 15 kuukautta 28.4.2005-13.7.2006. Hänet pidätettiin uudelleen 24.9.2007 ja häntä pidetään luultavasti vangittuna Afyonissa 20. marraskuuta saakka. Tämän jälkeen hänet siirrettäneen siviilivankilaan suorittamaan loput 43 päivää. Valitettavasti WRI:llä ei ole hänen osoitettaan.

Baris Görmez pidätettiin 22. lokakuuta ilmoittautuessaan värväystoimistossa. Hän on parhaillaan pidätettynä Istanbulin Maslak Cityn sotilaspoliisin päävartiossa, josta hänet siirrettäneen sotilasyksikköön Antalyaan. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka kauan hän joutuu olemaan vankilassa.

 

 

TURKMENISTAN

Vuonna 2007 Turkmenistan vangitsi jälleen Jehovan todistajia aseistakieltäytymisen johdosta – useimmat saivat ehdonalaisen tuomion. Lokakuussa 2007 toteutetun armahduksen jälkeen kaksi aseistakieltäytyjää on edelleen ehdonalaisessa, ja heidän liikkumisvapauttaan on rajoitettu.

Kahta aseistakieltäytyjää ei kuitenkaan vapautettu armahduslain parusteella. Jehovan todistajat Bayram Ashirgeldyyev ja Begench Shakhmuradov suorittavat viime kesänä langetettua kahden vuoden ehdollista rangaistusta.

 

 

USA

Helen Woodson (03231-045), (106 kuukautta?, vapautuu 09/09/11)
FMC Carswell, Max Unit, POB 27137, Ft. Worth, TX 76127

Sodanvastainen mielenosoitus liittovaltion oikeustalossa Kansas Cityssä Missourissa 11.3.2004 rikkoi ehdonalaismääräyksiä, jotka hän oli saanut vapauduttuaan vankilasta 3.9.2004. Myönsi syyllisyyden ehdonalaisrikkomukseen ja neljään uuteen syytteeseen 18.6.2004.

Joseph Donato (40884-050), (27 kuukautta - vapautuu 31/01/08)
CCM Philadelphia, 2nd Chestnut St., Philadelphia, PA 19106, USA
Tuomittu joulukuussa 2004 kieltäydyttyään maksamasta sotaveroja uskonnollisin perustein.

Rafil Dhafir (11921-052), (22 vuotta-vapautuu 26/04/22)
FCI Terre Haute, POB 33, Terre Haute, IN 47808
Tuomittiin helmikuussa 2005 humanitaarisen ja taloudellisen avun antamisesta irakilaisille vastoin USA:n sanktioita.

Louis Vitale (25803-048), (5 kuukautta-vapautuu 14/03/08)

Stephen Kelly (00816-111), (5 kuukautta-vapautuu 14/03/08)
c/o the Nuclear Resister, POB 43383, Tucson, AZ 85733, USA

Astuivat luvatta USA:n armeijan tiedustelupalvelun päämajaan Ft. Huachucassa (Sierra Vista, Arizona) 6. marraskuuta.

 

VENÄJÄ

Igor Sutyagin, (15 vuotta)
163050, Arkhangelsk; Ul. Pirosovaya, d. 27; FGU IK-1, 5 otryad; Russia
Vangittuna 27.10.1999 alkaen, tällä hetkellä tuomittuna vakoilusta tutkittuaan julkista ydinaseita koskevaa informaatiota. Tuomittu 7.4.2004.

 

Aikaisempien vuosien rauhanvankipäiviä